Pihlaja on tuttu ja yleinen, samoin herukat, ja villiviiniäkin kasvaa monen pihalla. Nyt ne ovat mukana viher- ja puutarha-alan järjestöjen vuoden 2023 trendikasvien listalla. Mikä niistä tekee trendikkäitä?
– Tavoitteena on nostaa esiin mielenkiintoisia kasveja, jotka todella viihtyvät suomalaisissa oloissa. Kun vanhoja tuttuja kasveja miettii uudelleen, niistä voi saada pihalle jotain ihan uutta, vastaa Taimistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Hanna Tajakka.
Muut mukana olevat järjestöt ovat Suomen Puutarhakauppiaat ry ja Maisemasuunnittelijat ry. Vuoden trendikasvien lista julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa.
– Joskus käy niin, että jokin kasvi nousee julkisuudessa, mutta sitä ei välttämättä olekaan saatavilla tai se ei menesty Suomessa. Tässä otimme huomioon saatavuuden ja valitsimme lajikkeita, joita on tuotannossa ja myymälöissä.
Listalle valittiin kerralla useita kasveja siten, että sopivia löytyy erilaisille pihoille ja eri puolille maata. Suurella osalla lajikkeista on FinE-tavaramerkki, eli ne ovat suomalaisia valiotaimia.
– Tavaramerkin saavat kasvit, joiden on tutkimuksissa todettu menestyvän suomalaisissa oloissa. Ne ovat terveitä, eivät ole tuholaisille alttiita, ja ne on kasvatettu alusta loppuun kotimaassa, Tajakka kertoo.
Perennoista valittiin ensimmäisiksi trendikasveiksi kaksi erityyppistä: asterit ja kurjenpolvet.
– Asterit kukkivat loppukesästä, jolloin muissa kukissa ei ole paljoa sinisen, liilan ja purppuran sävyjä. Ne tarjoavat tärkeää ravintoa perhosille ja hyönteisille kasvukauden lopulla, Tajakka kertoo.
Monipuolisissa astereissa on valinnan varaa erilaisiin paikkoihin, niitä on korkeita ja matalia. Samoin kurjenpolvista on moneksi, matalia maanpeittokasveja ja korkeita lajikkeita, kukissa paljon sävyjä ja lehdissä erilaisia syysvärejä.
– Kurjenpolvia kasvaa myös Suomen luonnossa, ja ne sopivat siis luonnonmukaiseen puutarhaan. Perennapenkissä kurjenpolvet ovat varma ja kestävä valinta. Niiden seurassa on hyvä kokeilla harvinaisempia ja epävarmempia kukkia.
Puistoatsalea kukkii kauniisti keväällä ennen lehtien puhkeamista. Se ei ehkä ole tunnettu helppona kasvina, mutta kotimainen jalostus on tuottanut siitä uusia, Suomen oloissa menestyviä lajikkeita.
Myös herukoissa eli viinimarjoissa on jalostettu Suomessa uusia lajikkeita.
– Uudenlaiseen käyttöön sopivat rungolliseksi kasvatetut herukat. Niiden alle mahtuu vaikka mansikoita tai yrttipuutarha parvekkeella tai pienessä rivitalopihassa, Tajakka vinkkaa.
Villiviinillekin löytyy erilaisia käyttötapoja: seinän tai säleikön sijaan sen voi istuttaa myös maisemoimaan rinnettä, aitaa tai muuria.
– Jos muurirakenteeseen halutaan kasveja, mutta ei ole tilaa istuttaa paljoa, villiviini leviää yhdestä pisteestä laajalle. Rinteessä se voi kasvaa maata pitkin ylös tai alas, ja se juurtuu maahan lehtihaarakkeistaan.
Kotipihojen perinteinen pyhä puu pihlaja valittiin ensimmäiseksi trendipuuksi. Sekin on yllättävän monipuolinen, kun tutustuu eri lajeihin ja lajikkeisiin.
– Pihlajanmarjat voivat olla paitsi punaiset myös oranssit, keltaiset tai valkoiset. Lehtien muoto ja syysväri vaihtelevat, ja puu voi olla leveä tai kapea, kookas tai pieni, Tajakka kertoo.
Suomalaisin silmin erikoisemmat pihlajat ovat pääosin luonnonlajikkeita, joita on löydetty vastaavan ilmaston alueilta, kuten Japanista, Kiinasta ja Pohjois-Amerikasta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta pihlaja on hyvä. Sen kukat tarjoavat ravintoa pölyttäjille alkukesästä ja linnut syövät marjoja syksyllä. Jos marjoja haluaa käyttää itse, löytyy lajikkeita, joissa on makeammat marjat.
Kaikki valitut trendikasvit ovat melko helppohoitoisia. Yleispäteväksi neuvoksi Tajakka antaa, että kun pihaan tulee uusi kasvi, kannattaa panostaa kasvualustan laatuun ja sopivaan kasteluun:
– Ensimmäisenä kesänä kastelu on tärkeää juurten kasvun varmistamiseksi. Jos maassa ei ole riittävästi kosteutta, kasvi ei juurru kunnolla eikä selviä talvesta. Toisaalta kasvia ei saa hukuttaa liialla kastelulla.
Jos sitten ei onnistukaan, Tajakan mukaan siitä ei kannata lannistua.
– Kannustaisin kokeilemaan rohkeasti. Jos jonkin kasvin kanssa ei tule juttuun, kokeile toista! Jokaiselle löytyy kyllä omansa.
Koriste- ja hyötykasveja kaikenlaisiin pihoihin
Tämän vuoden trendikasveja ovat seuraavat kasvilajit ja lajikkeet.
Puut: pihlajat, kuten helmipihlaja, keltamarjapihlaja, kotipihlaja, makeapihlaja ja tuurenpihlaja.
Pensaat: puistoatsaleat, kuten ’Adalmina’, ’Illusia’, ’Onnimanni’ ja ’Tarleena’ sekä imukärhivilliviini ja säleikkövilliviini.
Perennat: kurjenpolvet, kuten peittokurjenpolvi, tuoksukurjenpolvi, ja verikurjenpolvi ‘Hempukka’, sekä asterit, kuten reunusasterit ’Saarenmaa’ ja ’Seija’ ja syysasteri ’Herttoniemi’.
Hyötykasvit: herukat, kuten punaherukka ’Punahilkka’, viherherukat ’Venny’ ja ’Vilma’ sekä mustaherukat ’Marski’ ja ’Mikael’.
Näiden ja laajasti myös muiden kasvien esittelyjä ja hoito-ohjeita on koottu nettisivustoon suomalainentaimi.fi
