Eläintentäyttäjät ovat huolissaan, että arvokkaitakin täytettyjen eläinten kokoelmia voi päätyä kouluista ja kodeista hävitettäväksi. Konservaattori Ari Karhilahti on käynyt pelastamassa jopa täytettyjä mustarottia, jotka hävisivät Suomesta sukupuuttoon jo sata vuotta sitten.
– Vanhoja kokoelmia ei saisi hävittää suinpäin ja tuhlata menneisyyttä. Pitäisi olla velvollisuus käyttää asiantuntija katsomassa, mitä siellä on, Karhilahti sanoo.
Hiljattain eläkkeelle jäänyt Karhilahti täytti eläimiä Turun yliopiston eläinmuseossa yli neljäkymmentä vuotta. Hänen mukaansa kouluista on toimitettu täytettyjä eläimiä jopa poltettavaksi.
Karhilahti korostaa, että vanhoista täytetyistä linnuista voidaan ottaa näytteitä esimerkiksi ympäristömyrkyistä.
– Nyt kuvitellaan, että valokuvat ja videot korvaavat kaiken, mutta ei sellaisia tietoja saa valokuvista. Jossain täytyy olla yksilöitä.
Hermannin koulu juhlisti tällä viikolla yli 130 täytetyn linnun kokoelmaa, jonka salolainen Jukka Nurmi lahjoitti koululle opetuskäyttöön.
– Tosi harvinaista, että koulu saa tällaisen kokoelman, jossa on hyvät tiedot, mistä mikin lintu on, Karhilahti kiittelee.
Kymmeniä vuosia vanhoista linnuista suurin osa on rauhoitettuja, ja koulun piti hakea luvat sekä Varsinais-Suomen ely-keskukselta että Suomen riistakeskukselta.
Kuolluttakaan rauhoitettua eläintä ei saa lain mukaan ottaa haltuun tai pitää hallussa ilman lupaa. Kielto koskee myös täytettyjä rauhoitettuja eläimiä niiden iästä huolimatta.
Esimerkiksi käy vaikka kanahaukka, joka rauhoitettiin vasta vuonna 1982 Suomen petolinnuista viimeisenä. Kanahaukkaa pidettiin henkipattona, joita tapettiin vuosittain jopa tuhansia. Moni ammuttu tai haukkahäkillä pyydystetty kanahaukka päätyi täytettäväksi.
Alunperin laillisesti täytetty petolintu on sittemmin muuttunut laittomaksi, jota varten pitäisi hakea lupa ely-keskuksesta.
– Käytännössä me myönnämme lupia vain tutkimus- ja opetustarkoitukseen, ylitarkastaja Liisa Maanpää Varsinais-Suomen ely-keskuksesta toteaa.
Yksityisiin eläinkokoelmiin hallussapitolupaa ei saa. Ely-keskus ei kuitenkaan vahdi, mitä täytettyjä eläimiä missäkin mahdollisesti on.
– Kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, jos tällaista havaitsee, Maanpää toteaa.
Laki kieltää paitsi rauhoitettujen eläinten hallussapidon myös niiden myymisen ja vaihtamisen. Tästä on syntynyt erikoisia tilanteita.
Sisä-Suomen poliisilaitos joutui selittelemään, kun se oli myynyt täytetyn huuhkajan huutokaupassa. Lupapäällikön lahjaksi saama pöllö oli ollut varastossa jo kauan. Poliisilaitos piti huuhkajaa sisäänvetotuotteena, jolla se mainosti huutokauppaa hyvissä ajoin.
Suuri pöllö siivet levällään meni kaupaksi sadalla eurolla. Sitten otti yhteyttä ely-keskuksen tarkastaja – poliisilla oli huuhkajalle kymmeniä vuosia vanha hallussapitolupa, mutta ei myyntilupaa.
”Ei vain ymmärretty tarkistaa, ettei sitä saa myydä”, poliisi kommentoi sanomalahti Karjalaisessa.
Kun ostajallakaan ei ollut lupaa, kauppa purettiin ja pöllö kuskattiin luonnontieteelliseen museoon.
Vaasalaiskoulun rehtori päätyi syytettynä käräjäoikeuteen, kun hän meni myymään lakkautettavasta koulusta parikymmentä täytettyä lintua vanhan tavaran kauppiaalle. Kokoelma oli jopa 1900-luvun alkupuolelta.
Kauppahinnan rehtori oli tilittänyt vanhempainyhdistykselle.
Kaavin kunta päätti puolestaan myydä yli neljäkymmentä täytettyä nisäkästä ja lintua, jotka oli poistettu yläkoulusta. Kunnan työntekijä alkoi kaupitella eläimiä netissä – ja päätyi käräjäsaliin tuomittavaksi luonnonsuojelurikkomuksesta.
Suomen suurin kauppapaikka tori.fi ei ota myyntiin täytettyjä eläimiä tai niiden osia: ”Näitä eläimiä myytäessä tulee myyvällä henkilöllä olla joko ely-keskuksen myyntilupa tai cites-lupa eläimen myyntiin, eläinlajista riippuen”.
Cites on uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus. Täytettyjen riistaeläinten hallussapitoa ja myyntiä koskevat omat säännöt. Ely-keskuskin on myöntänyt, että lainsäädäntö on mutkikas ja sen tulkinta voi olla hankalaa.
Laki on niin tiukka, ettei maasta löydettyä rauhoitetun linnun sulkaakaan saisi säilyttää.
Luonnonsuojelulaki kaipaa uudistamista. Mitä tämä yhteiskunta hyötyy siitä, että viranomaisia kuormitetaan täytettyjen eläinten lupaprosessilla, tästä tietämättömien ihmisten rikolliseksi tekemisestä ja siitä, ettei yksityinen voi saada edes lupaa joidenkin täytettyjen eläinten hallussapitoon? Yhtä typerä on sääntö, jonka mukaan poikkeusluvalla ammuttua hanhea ei saa syödä, vaan ruho pitää hävittää.