Teiden paikkaaminen on yleistynyt viime vuosina samaan aikaan, kun uusia asvalttipäällysteitä tehdään yhä vähemmän. Väyläviraston mukaan uutta asvalttitietä saadaan Varsinais-Suomen alueelle tänä vuonna vain vajaat 140 kilometriä, mikä on yli puolet vähemmän kuin viime vuonna.
Syy paikkausten määrän lisääntymiseen on hintojen nousussa. Näin kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokas. Varsinkin bitumin hinta on tällä hetkellä korkea. Paikkaaminen tulee paljon uutta päällystettä halvemmaksi.
Vanheneva tieverkko vaatisi kuitenkin myös uutta asvalttia. Varsinais-Suomen alueella on useita huonokuntoisia tieosuuksia, joille paikkaamisesta ei ole pitkäkestoista hyötyä.
– Monet tiet ovat siinä kunnossa, ettei niitä paikkaamalla saada kuntoon. Niiden tulisi saada uusi pinta, mutta siihen ei ikävä kyllä ole varaa, Ahokas toteaa.
Salon kaupungin ylläpitämien teiden kunto on kaupungininsinööri Petri Virtasen mukaan hieman parempi, mutta paikattavaa löytyy niistäkin.
Salossa katujen paikkauksiin käytetään vuosittain noin 70 000 euroa, mikä on seitsemän prosenttia kaupungin asvaltointiin käytettävästä budjetista.
Teiden korjaustarve paljastuu aina keväisin lumien sulettua, sillä suurimmat päällystevauriot syntyvät talvella.
– Lämpötilanvaihtelut ja erityisesti routa aiheuttavat päällystevaurioita, Petri Virtanen kertoo.
Valtaosa talven aiheuttamista vaurioista on Tero Ahokkaan mukaan saatu jo paikattua. Syksyllä teiden paikkaustarve arvioidaan uudelleen. Korjaustöitä jatketaan kuitenkin läpi vuoden, sillä liikenneturvallisuutta vaarantavat päällystevauriot tulee paikata välittömästi.
Teiden paikkaamiseen on Ahokkaan mukaan olemassa muutamia erilaisia menetelmiä. Reiät ja halkeamat voidaan paikata ainakin koneellisella paikkauksella ja lapiopaikkauksella.
Koneellisesti tehdyt paikkaukset ovat melko pysyviä. Ne kestävät hyvin kulutusta. Lapiopaikkausten elinkaari on sen sijaan varsin lyhyt. Parhaimmillaankin ne pysyvät hyvinä vain kuukausien ajan. Lapiopaikkauksissa käytettävä, öljysoranakin tunnettu paikkausmateriaali kestää huonosti vaihtelevia olosuhteita.
– Paikkausmateriaalin bitumiprosentti on pieni ja sen vedenkestävyys on huono, Ahokas kertoo.
Petri Virtasen mukaan asvalttipaikan kestävyys riippuu paikkausmateriaalin lisäksi tien liikennemääristä ja sääolosuhteista. Myös paikan koolla on merkitystä: Suuri paikka kestää pientä paremmin.
Tero Ahokas arvioi, että asvalttien huonoon kuntoon ei ole luvassa parannusta ainakaan lähivuosina. Myös jatkossa monen tieosuuden kunnostamisessa joudutaan tyytymään uuden päällysteen sijasta paikkauksiin.
Vanhenevan tieverkon uusimiseen ja kunnostamiseen tarvittaisiin hänen mukaansa nykyistä enemmän rahaa.
– Valitettavasti teitä ei pystytä jatkossa pitämään edes siinä kunnossa, missä ne nyt ovat. Niiden kunto tulee heikkenemään entisestään.
Kyllä rahaa pitäisi jakaa sen mukaan minkälaiset talviolosuhteet ovat. Varsinais-Suomessa tiet ovat kaikista kovimmalla kun sää vaihtelee. Esim. Satakunnassa tiet ovat ihan eri kunnossa kuin täällä. Ja mitä enemmän ihmiset siirtyvät söhköautoihin, niin sitä enemmän tiet kuluu, kun tulee lisää painoa tien päälle. Tuo paikkaaminen on vihon viimeinen juttu. Ennemmin muuttaisivat kaikki tiet hiekkateiksi.
Salon päättäjät pystyvät kyllä lykkäämään velkamiljoonia veronmaksajien rahoja täysin älyttömään valtion ajamaan suurnopeusratahankkeeseen, mutta teiden kunnostukseen annetaan rahtuja… Tunnin junan kustannuksia vastaavalla summalla kunnostasi kertaalleen kaikki Suomen maantiet…