Teijon kansallispuistossa ennallistetaan metsää polttamalla ensi viikolla 15.–17. toukokuuta sään salliessa. Noin 4,6 hehtaarin ennallistettava alue sijaitsee Hauenkuonon alueella, Hamarinjärven eteläpuolella.
Ennallistamispolton toteuttaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Poltossa muodostuu runsaasti savua, joka on havaittavissa laajalla alueella polton aikana ja parin päivän ajan sen jälkeen.
– Viimeksi olemme tehneet ennallistamispolton Teijon kansallispuistossa vuonna 2019. 2000-luvun aikana olemme tehneet niitä Teijon kansallispuiston alueella yhteensä neljässä eri paikassa. Tämä on tähän mennessä kuudes poltto, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Johanna Ruusunen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Ennallistamispoltto on hallittua tulen käyttöä luonnonhoidossa. Joskus metsää poltetaan myös metsäpalovaroituksen aikana, mutta turvallisuudesta huolehditaan aina erittäin tarkasti.
Metsähallituksen mukaan poltto perustuu tarkkaan kohdekohtaiseen suunnitteluun sekä valmisteluun, ja työ tehdään riittävän palokaluston ja osaavan henkilöstön voimin. Jälkivartiointi voidaan lopettaa vasta ensimmäisen kunnon sateen jälkeen.
Ennallistamispolttoa on käytetty Suomessa luonnonhoidon menetelmänä jo yli 30 vuoden ajan.
– Ensimmäiset ennallistamispoltot tehtiin 1980-luvun lopulla, Ruusunen kertoo.
Tuli on luonnollinen ja tehokas metsän uudistaja ja ennallistaja. Metsäpohjan palaessa uusien puusukupolvien syntyminen helpottuu ja taimivaiheen heinittyminen vähenee.
Ennallistamispolton myötä puusto muuttuu monipuolisemmaksi ikärakenteeltaan ja lajistoltaan. Jos esimerkiksi poltetaan tasaikäinen männikkö, jotkut männyistä kuolevat ja alueelle alkaa kasvaa myös lehtipuuta mäntyjen sekaan. Tästä hyötyvät lukuisat hyönteiset, kasvit, sienet ja linnut. Lisäksi syntyy kuollutta ja paikoin hiiltynyttä puuta, jolloin saadaan elinympäristöjä monille lahopuulla ja palaneella puulla eläville lajeille.
Arvion mukaan luonnonmetsät ovat aiemmin palaneet keskimäärin kerran 150–300 vuodessa. Tehokkaan palojen torjunnan ja sammutuksen vuoksi luonnolliset metsäpalot eivät enää muokkaa metsäluontoa kuten ennen. Sen vuoksi ennallistamispoltot ovat Metsähallituksen mukaan ainoa keino ylläpitää luonnon monimuotoisuutta edistäviä metsäpaloympäristöjä.
Uutta näyttöä ennallistamispolttojen hyödyistä on saatu viime vuosina muun muassa paloalueiden lajistoon keskittyneistä hyönteiskartoituksista. Tänä vuonna päättyvän Beetles Life -hankkeen hyönteispyynneissä on havaittu selkeästi, kuinka paloalueille saapuu polton ansiosta jopa satoja sellaisia hyönteislajeja, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia elää alueilla ennen polttoa.
– Alueelle saapuu aika nopeasti esimerkiksi ludelaji palolatikka, joka tulee paikalle savun hajun perässä, Ruusunen mainitsee.
Metsähallituksella on reilut 50 aluetta kattava palojatkumoalueiden verkosto, jonka avulla pyritään takaamaan palaneiden elinympäristöjen tarjonta eri puolilla Suomea. Kun metsää palaa samalla seudulla aika ajoin, paloalueita vaativille lajeille riittää sopivia elinympäristöjä jatkuvasti. Teijon kansallispuisto kuuluu tähän verkostoon.
Teijon ennallistamispoltto on myös osa uutta Life2Taiga -hanketta, jossa ennallistetaan metsiä polttamalla Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa ennallistetaan hankkeessa yhteensä 200 hehtaaria metsää. Lisäksi hankkeessa lisätään paloammattilaisten osaamista ennallistamispoltoista, levitetään tietoa ja tehdään palojatkumosuunnitelmia.
Sitä aina olen ihmetellyt, mistä paloalueella viihtyvät hyönteiset tulevat, kun lähistöllä ei ole palanutta metsään ja näillä siten ei ole ollut mahdollisuutta ennen polttoa alueella elää.
Linnuilla on poikaset kuoriutuneet ja osalla linnuista haudonta kesken. Kaikki linnunpojat palavat elävältä, ja munat ja pesät tuhoutuvat. Metsähallituksen suunnittelija taitaa olla hippasen luonnosta vieraantunut. Vai pitääkö saada yliopistoihmisille tutkimuskohde kesäksi tai muuten vaan alta pois ennen kesälomia? Eikö mikään luonnonsuojelujärjestö ole hereillä?