Niistä selviää, että Varsinais-Suomessa kansalaiset suhtautuvat erityisen myötämielisesti kahteen leikkauskohteeseen. Selvä enemmistö, 64 prosenttia varsinaissuomalaisista kannattaa yritystukien karsimista. Tämä ei ole yllättävää, sillä yritystukia ollaan valmiita leikkaamaan koko maassa.
Toiseksi Varsinais-Suomessa mielellään lykättäisiin tai karsittaisiin suuria julkisia liikenne- ja muita investointeja. Maakunnan vastaajista tätä kannatti 51 prosenttia. Koko maan vastaajista alle puolet, 44 prosenttia, kannatti julkisten investointien jarruttamista ainakin jossain määrin.
Kyselyssä ehdotettiin reilua kymmentä talouden sopeuttamistoimea. Vain yllämainitut kaksi saivat Varsinais-Suomessa enemmistön hyväksynnän. Muita ehdotettuja toimia olivat esimerkiksi hyvinvointipalvelujen leikkaaminen, veropohjan laajentaminen, julkisen omaisuuden myyminen tai lisälainan ottaminen.
Kun varsinaissuomalaiselta kysytään suurista liikenneinvestoinneista, hän todennäköisesti ajattelee ensimmäisenä Tunnin junaa. Valmius säästää tästä investoinnista heijastelee jo ennen kevään eduskuntavaaleja todettua mielipideilmastoa. Suuri osa äänestäjistä kertoi vaalikyselyissä suhtautuvansa varauksellisesti junahankkeeseen. Siksi ei ole yllätys, että kansalaiset mielellään näkisivät kohteen leikkauslistalla.
Tuleva pääministeri Petteri Orpo (kok.) on lupaillut, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan Turun ja Salon välisen kaksoisraiteen rakentaminen. Olisi mielenkiintoista tietää, miten äänestäjien enemmistö tähän suhtautuu.
Ainakin Salossa poliitikot ovat olleet myönteisiä hankkeelle, vaikka vastustaisivatkin Tunnin junaa. Periaatteessa kaksoisraide on osa Tunnin junan projektia, vaikka sitä ei sellaiseksi mielletäkään.
Varsinaissuomalaisten toiveet ja leikkausvalmius ovat jossain määrin ristiriitaisia. Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi vastaajilta myös suhtautumisesta erilaisiin alueperusteisiin tukiin.
Pääkaupunkiseudulle kohdistuvia aluetukia vastusti suuri enemmistö. Sen sijaan maakuntien keskuskaupunkien ja seutukaupunkien tukemiselle löytyi kannatusta.
Yli puolet vastaajista oli valmiita kohdentamaan tukia maakuntakeskuksiin ja yli 60 prosenttia suhtautui myönteisesti seutukaupunkien tukiin. Kaikkein suurimman kannatuksen sai harvaan asuttujen alueiden tukeminen. Ristiriita on siinä, että Tunnin juna olisi nimenomaan investointi sekä maakunnan keskuksen että muiden kaupunkiseutujen kehittämiseen.
Pääkirjoitustoimittaja toteaa näin: Kaikkein suurimman kannatuksen sai harvaan asuttujen alueiden tukeminen. Ja sitten hän ihmettelee, miksi kansa ei kannata Tunnin junaa. No ei tietenkään kannata – miten ohikiitävä juna tukisi harvaan asuttua Salon itäosaa?
Lukkarinmäkeläiset ovat onnistuneet luomaan suoranaisen junanvastustushysterian.
Radan kustannus vuodessa on 30 v lainalla noin 100 miljoonaa vuodessa. Kaikki investoinnit eivät kaikkia kuntalaisia hyödytä, mikä on luonnollista. Sadoille junaa käyttäville nopeuttakin tärkeämpi on aikataulun pitäminen, kun vaihtoehtona on lähteä tuntia aikaisemmalla junavuorolla.