Raati oli eri mieltä kuin kansa. Kansa hävisi, ja Loreen voitti.
Entinen pääministeri Juha Sipilä on varmaan ollut kritiikistä mielissään, sillä mitä muuta asiantuntijat ovat kuin kaikenmaailman dosentteja.
Ajatukset ovat olemassa siksi, että niillä leikitään. Mitä jos oikeissakin vaaleissa kävisi niin, että ensin kansa äänestää ja sen jälkeen raati julistaa voittajaksi äänestyksessä toiseksi tulleen?
Sellaisessa vaihtoehtoisessa todellisuudessa Pekka Haavisto lopettelisi toista presidenttikauttaan.
Mitä Sauli Niinistö olisi tehnyt kaikki nämä vuodet? Varatuomari olisin nauttinut entisen presidentin arvostusta, sillä hän olisi voittanut tuomariäänillä toisen juristin, Tarja Halosen, vuoden 2006 vaaleissa.
Paitsi että ei olisi voittanut, sillä silloin vastassa olisikin ollut Esko Aho, joka todellisuudessa jäi kakkoseksi vuonna 2000.
Presidentti valittiin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla vuonna 1994. Suomi ei kuulunut silloin vielä edes Euroopan unioniin Natosta puhumattakaan. Toisella kierroksella vastakkain olivat Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn.
Aika oli toinen, mutta nyt vaalit voittaisi Rehn. Olihan hän Ahon hallituksen puolustusministeri.
Suomen seuraava presidentti valitaan kahdeksan kuukauden päästä. Silloin on käynnissä ennakkoäänestys.
Nyt vaaleissa ollaan vasta gallup-vaiheessa. Kyselyissä mitataan sellaisten ihmisten kannatusta, jotka eivät ole ehdolla. Muun muassa Mika Aaltola on vihjannut, että kertoo kantansa ehdokkuuteen ensi syksynä. Se on viisasta. Kevään puolella olisikin jo myöhäistä.
Liike nyt asetti puheenjohtajansa ja ainoan kansanedustajansa Harry Harkimon presidenttiehdokkaaksi jo viime kesänä. Vielä hänelle ei ole ilmaantunut haastajaa.
Harkimo on urheiluliikemies ja -manageri. Väistyvä presidentti Niinistö on Palloliiton entinen puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtori.
Sporttisuuden lisäksi miehiä yhdistää toinenkin asia. Molemmat ovat entisiä kokoomuslaisia.
Ehkä ehdokkaat odottavat, että maahan saadaan ensin hallitus. Neuvotteluja vetävän Petteri Orpon mukaan urakka on puolivälissä. Vielä menee viikkoja ennen kuin hallitusta yhdessä neljä vuotta haukkuneet kokoomus ja perussuomalaiset pääsevät Säätötalon säädöissä selvyyteen siitä, mistä ne ovat oikeasti edes suunnilleen samaa mieltä.
Uutena menettelytapana hallitusneuvottelijat esittelivät kävelykokouksen. Sen jälkeen he sanoivat, että suomalaisten pitäisi liikkua enemmän.
Neuvottelut jatkunevat yli Kustaan päivän, jolloin vanhan kansan mukaan pitäisi panna perunat maahan. Perunankylvökokouksen päätteeksi puoluejohtajat lausuvat jotain kotimaisesta ruuasta ja huoltovarmuudesta.
Ja jos juhannuksenakaan ei ole valmista, kokoomus kokoaa koko kokon kokoon ja kutsuu muut neuvottelemaan palo- ja pelastustoimen rahoituksesta.
