Hyvinvointialueen johto: Palveluverkkoa voidaan karsia joutumatta kohtuuttomuuksiin

11

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden verkossa on Varhan johdon mukaan karsittavaa.

– Nykyinen palveluverkko on hyvin tiheä, ja sitä voidaan järjestellä tavalla, joka ei johda kohtuuttomuuksiin, sanoo hyvinvointialueen strategiajohtaja Leena Setälä.

Vuoden alussa aloittaneen hyvinvointialueen ensimmäistä strategiaa tehdään parhaillaan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä.

Setälän mukaan alueella tarvitaan eri tavoin tuotettavia palveluita.

– Tarvitaan peruspalveluita siedettävän lähellä. Osa tuodaan kotiin, osa hoituu digitaalisesti, mutta se ei sovi kaikille, sanoo Setälä.

Hän korostaa, että valmiita esityksiä palvelujen järjestämisestä ei tässä vaiheessa ole. Ensin sovitaan periaatteet, joilla palveluverkkoa muutetaan.

Aluevaltuuston on määrä päättää palvelustrategiasta lokakuussa. Sen pohjalta aletaan palveluverkkoa muuttaa vähitellen.

Palvelustrategian valmistelua esiteltiin maanantaina tiedotusvälineille.

Hyvinvointialueelle yhdistettiin kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastuspalvelut.

– Meidän pitäisi yhdenmukaistaa toimintatavat, jotta ne ovat yhdenvertaisia ja laadukkaita, parhaiden käytäntöjen mukaisia. Kunnissa käytännöt ovat kehittyneet eri suuntiin, sanoo Setälä.

– Palvelustrategiassa keskitytään nyt perustason palveluihin, joissa eroja on kaikkein eniten.

Setälä muistuttaa, että sairaanhoitopiirin Yksi sairaala -hanke yhdenmukaisti erikoissairaanhoidon jo vuosia sitten. Se näkyi sairaaloiden nimissä niin, että esimerkiksi Salon aluesairaalasta tuli Tyks Salon sairaala.

– Meillä on nyt yhdenmukainen ja yhdenvertainen erikoissairaanhoito.

Hyvinvointialueen myötä myös terveyskeskusten vuodeosastot ovat osa Tyks-sairaalapalveluita.

Vuodeosastoilta löytyy esimerkki toiminnan muutoksesta, jota ei hyvinvointialueen johtajan Tarmo Martikaisen mukaan olisi saatu tehtyä ilman sote-uudistusta.

– Potilassiirto pystytään tekemään automaattisesti. Järjestelmästä nähdään, missä on vapaita vuodeosastopaikkoja. Ennen hoitaja tai lääkäri soitti eri paikkoihin, onko teillä vapaata. Tällaisia investointeja on pakko tehdä.

Sekä hoivan että hoidon tarve lisääntyy väestön ikääntyessä. Varsinais-Suomessa 85 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu 2030-luvulle mentäessä. Nyt heitä on 15 000.

Ikääntymisen myötä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, syöpäsairaudet ja neurologiset sairaudet tulevat lisääntymään.

Työ lisääntyy, mutta tekijöistä on pula.

– Olemme paljolti maahanmuuton varassa, että meille tulee uusia työntekijöitä, sanoo Setälä.

Hän kysyy myös, voiko Varha ”tehdä asioita niin, että tällä hetkellä muissa tehtävissä olevat sote-ammattilaiset palaisivat paikkaamaan henkilöstövajetta”?

– Sitä en osaa ennustaa, mutta selvä on, että meillä on työtä pito- ja vetovoiman kanssa.

Hyvinvointialueen työhyvinvointikyselyyn vastanneista työntekijöistä vajaa 40 ei jaksa työssään hyvin. Runsas 60 prosenttia vastasi jaksavansa ainakin jokseenkin hyvin.

Varhan ensimmäiseen hyvinvointikyselyyn vastasi noin joka neljäs työntekijä. Hyvinvointialueen palveluksessa on 23 000 henkilöä.

Vastikään järjestettyä verkkokyselyä arvosteltiin muun muassa siitä, että kysymykset olivat johdattelevia. Kyselystä vastannut Setälä sanoo seisovansa sen takana.

– Kansalaisvastauksia oli 5 200, ja niissä oli 2 500 vapaata vastausta. Se on hyvin arvokasta materiaalia.

Kysely tehtiin myös henkilöstölle, kunnille, yrityksille ja järjestöille.

Näihin Varhassa keskitytään

  • Perhekeskuspalvelut
  • Lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalityö
  • Iäkkäiden kotiin annettavat palvelut
  • Iäkkäiden ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen ja laitoshoito
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Sote-keskuspalvelut
  • Perustason vuodeosastopalvelut

Palvelustrategian teemoja

  • Painopiste raskaista palveluista kevyempiin (mm. ennaltaehkäisy, avun saanti matalalla kynnykselle, kotona pärjäämisen tukeminen)
  • Digitalisaatio avuksi, mutta ei korvaamaan palveluita, joissa lähikontakti on vaikuttavampi tapa
  • Saatavilla olevan oman henkilöstön mahdollisimman optimaalinen käyttö
  • Kumppanuudet kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa
11 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Olli P
4 kuukautta sitten

Palkat kohilleen niin ei ole ”pito-ongelmia”!

Arvauskeskus
4 kuukautta sitten

Kannattaa viedä kaikki sinne missä suurin osa maakunnasta ei asu.

Keijo.k
4 kuukautta sitten

Salon aluesairaala ja keskikaupungin palvelut jäävätkin sitten Salossa ainoiksi paikoiksi josta saa terveys palveluja? Hyvinvointialueiden hallinto ja johto muutenkin saattaa edelleen pöhöttyä, mikä ei haittaa hyväosaisia.

Olli P
4 kuukautta sitten
Reply to  Keijo.k

Ikävä kyllä näin tulee käymään parin vuoden sisällä.

VARHAsta tulikin HARHA
4 kuukautta sitten
Reply to  Keijo.k

Kohtuutonta ei Harhan mukaan ole se, että vuodepaikkaa tarvitseville niitä voidaan netistä löytää löytää ympäri laajaa aluetta??? Ei se ole potilasta, nuorempaa tai vanhempaa, kohtaan inhimillistä, että viedään kymmenien kilometrien päähän omaisistaan. Nämä näkökohdat eivät päättäjiä kiinnosta, jos eivät omakohtaisesti niitä joudu kokemaan.

Pahoin pelkään
4 kuukautta sitten

Kumppanuudet kolmannen tahon kanssa? Tarkoittaako tämä että jotkut palvelut sysätään yhdistysten tehtäviksi?

Mä vaan
4 kuukautta sitten

Viikonvaihteessa Turun Sanomissa oli juttu Varhan hallintohimmelistä.
Käykää vaikka kirjastossa lukaisemassa.
Siitä näkyi selvästi että vaikka johtoportaaseen oli lisätty väkeä, ei työntekijöiden määrä muuttunut.
Sosiaalipuolesta juttu, mutta jos hoivapuolelle on tehty sama, niin hohhoijaa.

Hoitaja
4 kuukautta sitten

On turha ihmetellä pitovoimaongelmia, jos epäpätevälle johtamiselle ja onnettomalle lähiesihenkilötyölle ei olla valmiita tekemään mitään. Kiusaamisella, alistamisella, epätasa-arvoisella kohtelemisella ja kiukuttelulla ei työntekijöitä pystytä pitämään.

MDI
3 kuukautta sitten
Reply to  Hoitaja

Ne lähiesihenkilöt ovat useimmiten sieltä Tehyn jäsenistöstä, tyypillistä henkilönokkimista.

PS. Ammattinimikettä hoitaja ei ole, vain itsensä ylentäneitä lähäreitä.

ossi
4 kuukautta sitten

Pois terveyskeskuksista tupla työ. Hoitaja ottaa vastaan , tekee raportin. Sen jälkeen ottaa lääkäri vastaan ja tekee raportin. Tehdään työ kertaaleen ja hoitaja avustamaan lääkäriä lääkäärin ohjeen mukaan kuin silloinkin kun henkilökunta riitti. Turhat kävelijät pois terveyskeskuksista jotka nauttivat palkkaa.
Palkka on oltava sama yksityisellä ja kunnallisella alalla. Nyt kunnallisella on korkeampi ja vielä kehtaavat valittaa.

Keijo K
3 kuukautta sitten

Sanonta ”ei vika tarvii olla suuri jos se on johdossa, haittaa tulee roimasti”. Pitää joissain asioissa todellakin hyvin paikkansa. Ei nyt tarkoiteta pelkästään jonkin hyvinvointialueen johtoa, vaan koko maan johtoa.