Ylhäisten vanha näkkileipätehdas muuttuu lähivuosina asuinrakennukseksi. Talon omistaja Pasi Paakkonen on päättänyt remontoida rakennuksen ja tehdä siihen uudisosan. Uudistuneeseen rakennukseen tulee yhteensä 35 loft-asuntoa.
Paakkonen toteaa, että idea tehtaan muuttamisesta asunnoiksi on peräisin jo sen aiemmalta omistajalta eli kiinteistöneuvos Jorma Niemiseltä, jolta Paakkonen osti tehtaan vuonna 2004. Nieminen oli jo teettänyt hankkeesta alustavat piirrokset ja saanut aikaan kaavamuutoksen.
Paakkonen osti rakennuksen liiketoimintansa tarpeisiin. Hän perusti sinne Ylhäisten Sisustustehtaan, joka on toiminut rakennuksessa siitä lähtien.
– Nyt maailma on kuitenkin muuttunut. Myymälän asiakasvirrat ovat pienentyneet, ja liiketoimintamme on siirtynyt verkkoon. Rakennus on tarpeisiimme aivan liian suuri. Ja kun rakennus lisäksi sijaitsee asuntoalueella, tuli ajatus, että voisiko sen tulevaisuus olla asuntokäytössä, Paakkonen kertoo.
Paakkosen suunnitelma sai tukea ihmisten kommenteista.
– Moni ikäiseni ihminen on kertonut, että olisi halukas ostamaan Salosta asunnon, mutta täällä ei ole mielenkiintoisia ostokohteita. Uskon, että kysyntää tällaisille asunnoille on. Ja kun vierestä kulkee vielä paikallisliikenne ja lähelle on rakenteilla uusi kauppa, talon sijainti on äärimmäisen hyvä.
Hanke on edennyt jo siihen vaiheeseen, että arkkitehtipiirrokset ovat olemassa. Suunnittelijaksi löytyi pirkanmaalainen arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy ja arkkitehti Marko Aitio , jolle tehtävä oli erityisen mieluinen.
– Ylhäisten leipätehdas oli minulle tuttu, sillä olen lapsena asunut siitä 100 metrin päässä. Tehtävä oli siis todella mielenkiintoinen, hän kertoo.
– Tässä rakennuksessa on paljon mahdollisuuksia, eikä lainkaan sellaisia haasteita, joita tämänkaltaisissa rakennuksissa voisi olla. Monissa vanhoissa tehdasrakennuksissa on saastuneita alueita, mutta täällä sellaisia ei ole, koska tehtaassa on tehty leipää. Talo on optimaalinen asuntorakentamiseen myös siksi, että sen runkosyvyys on 13 metriä: kaikista asunnoista saadaan valoisia, Aitio jatkaa.
Ylhäisten leipätehdas on rakennettu neljässä osassa, ja vanhin osa on vuodelta 1927. Rakennuksen vahvuuksiin kuuluu, että se on rakennettu kalliolle, eikä se ole koskaan ollut kylmänä ja tyhjillään.
– Leivän teko rakennuksessa loppui vuonna 1990, mutta sen jälkeen se oli varasto- ja harrastekäytössä, Paakkonen kertoo.
Nykyinen tehdasrakennus on kooltaan reilut 4 000 neliötä. Siitä puretaan pois matala, 1970-luvulla tehty tasakattoinen varastosiipi, jonka tilalle tulee samankokoinen mutta korkeampi uudisosa. Koko rakennuksesta tulee siis yhtä korkea. Uudisosan kokonaisala on vajaat 900 neliötä.
Huoneistoalaa vanhassa osassa on 1 800 neliön verran, ja siihen on tarkoitus rakentaa 27 asuntoa. Uudisosan huoneistoala on 560 neliötä, ja siihen tulee kahdeksan asuntoa. Lisäksi rakennetaan noin 100 neliön piharakennus.
Leipätehtaaseen rakennettavissa asunnoissa saadaan nauttia neljämetrisestä huonekorkeudesta. Aition mukaan asunnoista tulee huippumoderneja.
– Tavoitteena on kuitenkin säilyttää rakennuksen karhea habitus, hän kertoo.
Pienimmät asunnot ovat yksiöitä, ja suurimmat asunnot ovat yli 100 neliön kokoisia, 4–5 huoneen ja keittiön kokonaisuuksia. Osa asunnoista rakennetaan heti asumisvalmiiksi, mutta osa voidaan räätälöidä asukkaiden toiveiden mukaisiksi. Isommissa asunnoissa on valmiudet saunaan, takkaan ja terassiin.
Rakennuksen toimintaideaan kuuluu, että asukkaiden käytössä on myös paljon yhteisiä tiloja. Vanhan osan kellarikerrokseen tulee saunaosasto porealtaineen, kuntosali ja varattava juhlatila. Ylimpään kerroksen puolestaan tulee etätyötila ja kattoterasseja, ja piha-alueelle kesäkeittiöitä, oleskelutiloja sekä lasten leikkipaikka.
– Isommissa kaupungeissa on jo paljon tällaisia rakennuksia. Ideana on, että vaikka asuinneliösi eivät olisi kovin suuret, sinulla on myös muita tiloja, joissa voit oleskella. Asukkailla on mahdollisuus olla yhteisöllisiä, mutta ei ole pakko, Paakkonen kuvailee.
Ulkoa päin rakennus säilyttää entisen ilmeensä, sillä sen tienpuoleinen julkisivu on suojeltu. Pinnat korjataan ja maalataan, ja vanha tehtaan nimi vuosilukuineen kaivetaan esiin villiviinin alta. Sisäpihan puoleiselle seinälle rakennetaan muutamia parvekkeita.
Uudisosan pintaan tulee valkoinen printtilasi, johon painetaan vanhoja mustavalkoisia valokuvia tehtaan historiasta.
Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa, ja sitä ennen valitaan urakoitsijat. Sisustustehdas muuttaa rakennuksesta pois vuoden lopussa. Uudet tilat ovat Paakkosen mukaan parhaillaan haussa.
Rakennuksen pitäisi valmistua vuosien 2025–26 aikana. Asuntojen ennakkomyynti aloitetaan jo ensi syksynä.
– Puskaradio on toiminut sen verran, että kysyntää on jo ollut. Yhteyttä ovat ottaneet erityisesti paluumuuttajat, jotka ovat asuneet vuosia pääkaupunkiseudulla, mutta joilla on perhettä ja sukulaisia täällä ja halua palata takaisin, Paakkonen kertoo.
Hankkeelle tulee hintaa kaiken kaikkiaan 6–8 miljoonaa euroa. Paakkonen toteaa, että kustannukset pysyvät maltillisena, koska rakennus on niin hyvässä kunnossa.
– Myös asuntojen hinnat pysyvät tällaisiksi uniikkiasunnoiksi kilpailukykyisinä, hän sanoo.
Hanke kertoo, että Paakkosella on uskoa kotikaupunkiinsa.
– Minulla on pakko olla uskoa Saloon, kun olen ollut täällä yrittäjänä vuodesta 1979 lähtien. Ja Salon väestönkehityshän on juuri kääntynyt plussalle. Kun ikää tulee ja alkaa kaivata helpompaa asumista, pystyn hyvin näkemään itsenikin asumaan tässä talossa, hän toteaa.
Ylhäisten leipätehdas
- Tehtaan rakensi vuonna 1898 perustettu, näkkileivästään tunnetuksi tullut Ylhäisten Tehtaat Oy.
- Aluksi Ylhäisten Tehtailla oli mylly ja tiilitehdas. Myöhemmin tuotantoa laajennettiin sahalla ja vuonna 1927 leipätehtaalla, joka jäi sittemmin ainoaksi toimialaksi.
- Betonirunkoinen, tiiliseinäinen tehdasrakennus on valmistunut neljässä osassa. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1927. Viimeisin laajennus tehtiin 1980-luvulla.
- Leivän valmistus rakennuksessa loppui vuonna 1990.
- Talossa on neljässä kerroksessa yhteensä noin 4 000 neliötä.
- Talon Ylhäistentien puolella oleva julkisivu on suojeltu.
