Muistatko vielä Halikon Hehkun, Perttelin Pyrinnön, Perniön Nousevan, Kiskon Työväen Urheilijat tai Suomusjärven Murron?
Näitä salolaisia urheiluseuroja yhdistää kaksi asiaa: yhdessäkään seurassa ei ole enää aktiivista urheilutoimintaa, mutta jokainen seura löytyy edelleen Työväen Urheiluliiton jäsenrekisteristä.
TUL on saanut vuosina 2010–2023 yhteensä yli 22 miljoonaa euroa valtion yleisavustusta. TUL on saanut suurimman avustuspotin, jos mukaan ei lasketa muutamia suurimpia lajiliittoja (esim. Palloliitto ja Jääkiekkoliitto) sekä Olympiakomiteaa ja Paralympiakomiteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestön ”toimintaa, laatua, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta” yhteensä seitsemän kriteerin avulla. Ensimmäinen kriteereistä on jäsenmäärä.
TUL ilmoitti vuoden 2023 hakemuksessaan, että liitolla on yhteensä 725 jäsenseuraa ja 14 yhteisöjäsentä (muun muassa Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK). Näissä jäsenseuroissa on yhteensä 194 088 jäsentä.
TUL haki 1 273 000 euroa avustusta ja sai sen täysimääräisenä, kuten on saanut jo vuosikausien ajan. Vuonna 2021 yleisavustus kattoi lähes 90 prosenttia TUL:n kaikista kuluista.
– Vuonna 2022 yleisavustus kattoi kokonaiskuluista enää alle 60 prosenttia. Onhan sekin paljon, TUL:n pääsihteeri Riku Tapio myönsi.
Todellisuudessa TUL:n ilmoittama jäsenseurojen määrä ja sitä kautta myös jäsenmäärä eivät pidä edelleenkään paikkaansa. TUL on hakenut ja saanut vuosittaisen miljoonatukensa seuroilla, joita ei ole enää olemassa ja jäsenillä, jotka kuuluvat toimintansa lopettaneisiin seuroihin.
Vielä vuonna 2010 TUL ilmoitti jäsenseurojen määräksi 1 090. Vuonna 2020 seuramäärä oli pudonnut 790:een ja täksi vuodeksi 725:een. Samaan aikaan ilmoitettu jäsenmäärä oli pudonnut lähes 100 000 henkilöllä.
TUL:n Salon Seudun Sanomille tänä keväänä toimittamassa jäsenrekisterissä oli enää 713 seuraa eli 12 seuraa vähemmän kuin valtiolle lähetetyssä avustushakemuksessa.
Jäsenrekisteriluettelon mukaan TUL:n 713 jäsenseurasta 12 toimii Salossa.
Tosin verbi ”toimia” ei tässä yhteydessä toimi, sillä soittokierros TUL:n salolaisseuroihin paljasti, että useassa seurassa ei ole ollut vuosikausiin enää mitään liikuntaan tai urheiluun viittaavaa toimintaa. Salon 12:sta TUL:n jäsenseurasta vain viisi toimii aktiivisesti.
Halikon Hehkun junioritoiminta loppui 1990-luvun lopussa, keilailu ja lentopallo vuonna 2018. Nykyään seuran toiminta on yhtä kuin Märynummella olevan Hehkun majan vuokraus ja ylläpito.
– Meillä ei ole enää mitään liikunta- ja urheilutoimintaa, 20 jäsenen Hehkun puheenjohtaja Jouni Rauäng vahvistaa.
Perniön Nousevassa jäseniä on 50, mutta liikuntatoimintaa ei ole ollut vuosiin.
– Meillä on rantapaikka tuolla Strömman suunnassa. Nousevan jäsenet saavat vuokrata sitä ja viettää siellä laatuaikaa, Nousevan rahastonhoitaja Tapio Aarnio kertoo.
– Kyllähän tässä aika ukkoutunutta porukkaa alkaa olla, Aarnio naurahtaa.
Perttelin Pyrinnön puheenjohtaja Jukka Alestalo kertoo, että seuran toimintaa ollaan lopettamassa.
– Toiminta hiipui lopullisesti kymmenisen vuotta sitten. Vanhan Perttelin kunnan aikana Pyrintö sai vielä avustuksia, mutta kuntaliitoksen jälkeen se loppui, Alestalo kertoo.
Myös Muurlan Kirin, Kiskon Työväen Urheilijoiden, Perniö-Tenniksen ja Suomusjärven Murron toiminta on joko vähäistä tai olematonta. Esimerkiksi Perniö-Tenniksellä ei ole ainuttakaan lisenssipelaajaa Tennisliiton kilpailujärjestelmässä.
Vartsalan Sauvalle oli käydä samoin kuin Perttelin Pyrinnölle.
Sauva täytti sata vuotta keväällä 2020. Seuran juhlasuunnitelmat olivat jo pitkällä, kunnes tuli koronapandemia. Seuran sisällä oli jo sovittu, että satavuotisjuhlien jälkeen yhdistys puretaan, koska toiminta on vähäistä.
Sauva sai järjestettyä loppuvuonna 2020 syyskokouksen, jossa toiminnan lopettamisen sijaan päätettiin valita seuralle uusi hallitus. Kokouksessa oli paikalla kolme naista, jotka päättivät herättää seuran henkiin.
– Nyt meillä on neljä lentopalloryhmää, joissa on 50 pelaajaa. Ihan harrastusmielellä pelaillaan, Sauvan puheenjohtaja Hanna Salama kertoo reilut kaksi vuotta ”lopettamiskokouksen” jälkeen.
Lisäksi Sauva rakensi Ykkösakselin tuella futisgolfkentän Vartsalan urheilukentälle. Sauva on tällä hetkellä Salon seudun ainoa ja todennäköisesti ensimmäinen yleisseura, jonka hallituksessa (8 hlö) ei ole ainuttakaan miestä.
Salon muista TUL:n seuroista myös naapurukset Kirjakkalan Alku ja Teijon Toverit ovat edelleen vahvasti hengissä.
– Lentopalloa, kolme sählyporukkaa ja jumppia, puheenjohtaja Pekka Kari tiivistää Teijon Urheilutalolla toimivan Toverien nykytilan.
Salon TUL:n seuroista aktiivisimmat ovat hiljattain 70 vuotta täyttänyt Perniön Sisu sekä 115-vuotias Salon Vilpas.
Vilpas on ollut TUL:n suurimpia seuroja koko sen 104-vuotisen historian ajan. Tällä hetkellä Vilppaassa on peräti 1 360 jäsentä.
TUL:n jäsenrekisteristä käy kuitenkin ilmi, ettei Salon Vilpas ry:stä omaksi seurakseen eriytynyt Salon Vilpas Koripallo ry ole TUL:n jäsenseura. Asian vahvistaa Salon Vilpas Koripallo ry:n puheenjohtajan tehtävät toukokuussa jättänyt Sakke Ojala.
– Tässä on ollut vähän epäselvyyttä, kun teemme tiivistä yhteistyötä Vilpas ry:n kanssa, joka on TUL:n jäsen, mutta me emme. Esimerkiksi kun voitimme mestaruuden (2021), niin TUL:stä joku kaveri olisi halunnut tulla palkitsemaan joukkueen, Ojala muistelee.
Palkintoja on silti satanut. Vilppaan pelaaja on valittu TUL:n vuoden koripalloilijaksi vuosina 2018–2021 ja Vilppaan korisliigajoukkue oli TUL:n vuoden joukkue vuonna 2018 – vaikka seura ei siis ole edes TUL:n jäsenseura!
Samanlainen tilanne on myös toisessa TUL:n perinteisessä korisseurassa Karkkilan Urheilijoissa. Emoseura on TUL:n jäsen, mutta seuran edustusjoukkuetta pyörittävä, vuonna 2011 perustettu Kau Koris ry ei ole TUL:n jäsen.
Niissä salolaisissa TUL:n seuroissa, joissa liikuntaa vielä harrastetaan, kattojärjestön rooli on jäänyt olemattomaksi.
– TUL ei näy mitenkään seuran arjessa. Ennen lopettamisuhkaa seuralla oli monta hiljaista vuotta, en osaa sanoa, oliko tilanne silloin eri, Vartsalan Sauvan Hanna Salama kertoo.
– Eläkeläisjäsenet ovat osallistuneet piirin kokouksiin, mutta mitään tukea emme ole saaneet, koska meillä ei ole nuoria jäseniä, Halikon Hehkun Jouni Rauäng kertoo.
– Emme osallistu mihinkään TUL:n toimintaan. Emme ole pitkään aikaan olleet edes vuosikokouksessa. Maksamme jäsenmaksun ja siihen se on jäänyt, Teijon Toverien Pekka Kari myöntää.
TUL:n Varsinais-Suomen piirin jäsenmaksu on 35 senttiä per jäsen.
– Yhteensä alle satasen, Kari laskee.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen piirin suurimpiin seuroihin kuuluvan Vilppaan maksama vuosittainen jäsenmaksu on 476 euroa.
Jäsenmaksulle on kuitenkin hankalaa saada katetta, sillä TUL:n Varsinais-Suomen piirin tapahtumakalenteri on tyhjää täynnä.
Loppuvuodelle on kaksi tapahtumaa: heinä-elokuun vaihteessa Raaseporin Kisakeskuksessa järjestettävä Riemuleiri sekä marraskuussa Raumalla järjestettävät Seurapäivät. Kalenterista puuttuu syyskuussa Salossa järjestettävä yleisurheilun TUL seuraottelu.
Salon 12:sta TUL:n jäsenseurasta siis vain viisi toimii aktiivisesti. Suhdeluku täsmää valtakunnallisiin arvioihin.
Lännen Median mukaan vuonna 2017 TUL:n 886 jäsenseurasta vain 640 seuraa maksoi jäsenmaksun ja alle 300 seuraa järjesti aktiivista toimintaa.
– Emme tilastoi seuroja aktiivinen–passiivinen-jaottelulla. Seura on joko olemassa tai sitten se ei ole olemassa, pääsihteeri Riku Tapio kertoi Salon Seudun Sanomille.
Eli jos seuraa ei ole poistettu rekisteristä seuran itsensä, TUL:n tai Patentti- ja rekisterihallituksen toimesta, se on TUL:n tulkinnan mukaan olemassa ja sitä voi käyttää hyväksi haettaessa valtion yleisavustusta.
Se tarkoittaa samalla sitä, että Halikon Hehkun, Perttelin Pyrinnön, Perniön Nousevan, Kiskon Työväen Urheilijoiden, Suomusjärven Murron ja satojen muiden pöytälaatikkoon jääneiden haamuseurojen ansiosta TUL on ylipäätään olemassa.
On se hyvä, että neuvostomeininki jatkuu edes jossain.