Aarnionperän asukkaat Salossa jatkavat kamppailua lähimetsänsä puolesta. He alkavat kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen, jossa vastustetaan kaupungin hyväksymää kahdeksan hehtaarin avohakkuuta Tammenmäessä.
– Kaupungin ei ole pakko pitää kiinni metsäsuunnitelmastaan, Tammenmäen juurella asuva Teuvo Vessman korostaa.
Yksitoista kaupunginvaltuutettua kyseenalaisti Tammenmäen hakkuut valtuustoaloitteessa, mutta kaupunkikehityslautakunta ei viime viikolla muuttanut aiempaa päätöstään puukaupoista Metsä Groupin kanssa.
– Ei kuulosta kovin hyvältä, Vessman huokaa.
Kaupunkikehityslautakunta päätti joulukuussa kolmesta puukaupasta eri puolilla Saloa. Kiskontien varrella Karjaskylässä oli tarkoitus tehdä 7,9 hehtaarin avohakkuu. Esityslistassa todettiin, että alue oli uudistuskypsää talousmetsää, jolla ei ole mainittavia virkistys- tai suojeluarvoja.
Teuvo Vessman sai tietää hakkuupäätöksestä keväällä puolivahingossa, kun metsuri oli jo raivannut Tammenmäen itärinnettä harvesteria varten.
”Salon kaupunki aikoo kaataa Tammenmäen metsän – tyrmistyneet lähiasukkaat vaativat aikalisää”, Salon Seudun Sanomat otsikoi 27. maaliskuuta.
Uutisesta nousi kohu. Huolestuneita kaupunkilaisia otti yhteyttä sekä Vessmaniin että kuntapäättäjiin.
Vihreiden valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Anna Härri pistäytyi Tammenmäellä nähdäkseen, millaisesta paikasta oli kysymys. Metsäretkellä Härri koki, että kaupunkikehityslautakunnalle oli annettu hakkuukohteesta paikkansapitämätöntä tietoa.
– Se on todella kaunis ja hieno metsä ja tosi tärkeä monille kuntalaisille.
Anna Härri muotoili valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin aikalisää. ”Tammenmäen metsän hakkuu tulee arvioida uudelleen ja pyrkiä löytämään ratkaisu, jossa metsän virkistys-, maisema- ja luontoarvot säilyvät mahdollisimman hyvin.”
Vihreiden valtuustoryhmän lisäksi aloitteen allekirjoittivat Mika Nummenpalo (liik.), Stina Siikonen (kok.), Satu Parttimaa (sd.), Kalle Räike (kok.), Timo Lähteenmäki (vas.), Marja Ruokonen (vas.) ja Pia Hellström (sd.).
Kokoomuksen Siikonen ja Räike olivat kaupunkikehityslautakunnassa aiemmin hyväksyneet Tammenmäen hakkuut.
– Emme osanneet silloin kyseenalaistaa tai miettiä asiaa tarkemmin. Sitten tuli paljon yhteydenottoja ja heräsi epäilys, että olisiko alueella sittenkin merkittäviä virkistysarvoja, Siikonen perustelee.
Kaupungingeodeetti Ari Vainion ja maankäyttöpalvelujen johtaja Raimo Inkisen oli ryhdyttävä perustelemaan hakkuita päättäjille. Tekstiä syntyi puolitoista arkkia, kun alkuperäisessä puukauppapäätöksessä metsä oli mainittu vain muutamassa virkkeessä.
Viranhaltijoiden vastaus tyydytti kaupunkikehityslautakuntaa, joka kävi asiasta Raimo Inkisen mukaan asiallisen keskustelun. Inkinen muistuttaa, että metsätalouteen kohdistuu nyt paljon enemmän paineita kuin kymmenen vuotta sitten.
– Menimme vanhan mallin mukaan, jossa puukaupat on todettu tähän asti hyvin lyhytsanaisesti. Jälkeenpäin ajateltuna hakkuukohteita olisi pitänyt kuvailla lautakunnalle tarkemmin.
Stina Siikonen on tyytyväinen siihen, että tapaus Tammenmäki käsiteltiin uudestaan.
– Viranhaltijat toivat ne lisäselvitykset, joita vaadimme. Asia oli nyt esitelty paljon syvällisemmin, eikä ollut enää syytä vastustaa eikä vaatia lisää selvityksiä.
Kaupunki käsittelee seuraavia puukauppoja loppuvuodesta. Siikonen uskoo, että silloin kohteista keskustellaan tarkemmin heti alussa.
Anna Härri muistuttaa, että Tammenmäestä nousi kohu sen takia, ettei asukkailta kysytty, miten tärkeitä metsät heille ovat ja miten he niitä käyttävät.
– Kaupungin metsät ovat kaikkien omaisuutta, ja on demokratiankin kannalta tärkeää, että kuntalaiset pääsevät päättämään meidän yhteisistä metsistämme.
Härri kannustaa kuntalaisaloitteen tekoon, sillä asukkaita kuunnellaan hänen mukaansa välillä herkemmin kuin poliittisia päättäjiä.
– Ymmärrän, että metsiä pitää hoitaa. Jos jotain aukkoja täytyy Tammenmäessä tehdä, niin pienaukkohakkuu voisi olla järkevä ja sopiva tapa tähän kohtaan, Härri toteaa.
Nimien keruun aloittava Teuvo Vessman laskee, että pienaukkohakkuissa Tammenmäestä kaadettaisiin puita yhteensä vain 2,4 hehtaarin alalta. Hän uskoo, että kuntalaisaloitteeseen kertyy pelkästään Aarnionperältä ja Karjaskylästä kymmeniä allekirjoituksia.
Valtuustoaloite Tammenmäestä etenee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi. Kaupunkikehityslautakunta ehdottaa, että aloite todettaisiin loppuun käsitellyksi.
Toimittajan kommentti: Suunnannäyttäjä
Tammenmäen kahdeksan hehtaarin metsäpalsta on kasvanut kokoaan suuremmaksi suunnannäyttäjäksi, kun Salo jatkossa päättää metsäomaisuutensa hoidosta. Kaupungin uutta metsäsuunnitelmaa aletaan laatia vuodenvaihteessa. Tapaus Tammenmäki osoittaa, että metsällä on monia eri arvoja, joita pitää sovittaa yhteen.
Kaupungin tehtävä ei ole mikään puukauppa. Miksi kaupunkialueella pitää tehdä avohakkuita, kaikki virkistyskäyttö loppuu sitten siihen.
Olisi kiva kuulla myös, mikä estää metsittämästä joutomaita tai talotonttien välille jätettyjä viherkaistoja tai mitä ne ovat…
Hukkaan menee hyvää maapinta-alaa jossa vois kasvattaa vaikka energiapajua kaukolämmön tuotantoon.
Uutta puuta pitäisi olla kasvamassa, kun säästetyillä alueilla kirjanpainajat tuhoavat kasvavia puita. Kaunein metsä on humisevat honkapuut ilman risukkoja.
Evoluution myötä metsät ovat kasvaneet lukemattomien eläinten ja kasvien ns.kodiksi, ei ne ole muodostuneet kenenkään silmäniloksi. Katsot sitä metsää vain ihmisen silmin. Olisko jo aika ruveta huomioimaan kaikki muu elävä, vai katsotaanko vaan metsää rahavarastona minkä voi sitten raiskata tasaisin väliajoin kun on rahat loppu, tai vessapaperi? Ei siinä avohakkuun jälkeisessä metsässä ole kuin yksi siemenpuu minkä ensimmäinen tuulenpuuska kaataa, se siitä.
Virkistyskäyttö ja maisema ovat kuitenkin asioita, jotka kapinallisia kiinnostaa.
Mikkelissä huomattava osa kaupungin tuloista ja vauraudesta on pitkään tullut puukaupasta.
Yhteen aikaan Mikkelillä oli pal veluksessaan, jopa omat metsurit. Sitä en tiedä on heitä vielä Mikkelin palveluksessa.
Helsingin kaupungilla on tälläkin hetkellä omia metsureita palkkalistoillaan, mitä se todistaa, että Helsinki elää metsästä vai? Salon kaupunkialue ei ole mikään Mikkelin perämetsä, vaan ihmisten muodostama alue. Eikös teidän ikäisillä ukoilla ole muuta mielessä kuin kaupungin rahat? Jos se avohakkuu tulisi siihen oman tontin viereen niin taitaisi ola hiukan eri kitinät.
Helsinki ilmeisesti ei myy puita kovinkaan paljon ja metsät ovat virkistyskäytössä usein jopa hoitamattomana. Helsingillä ei ilmeisesti myöskään ole metsilleen hoitosuunnitelmaa. Tietoni ovat kyllä hieman vanhoja. MDI helsinkiläisenä tietänee paremmin. Metsää Helsingillä on noin 9000 hehtaaria. Kaikki Helsingin omistamat metsät eivät sijaitse Helsingissä. Ennen pääosa Helsingin kaupungin palveluksessa olevista metsureista hoitivat pääasiassa Helsingin puistoalueiden ja jonkin verran Helsingin kaupungin alueella olevia puita ja metsiä. Tässäkin tietoni ovat puutteellisia ja vanhoja. Näin ainakin Helsingin kaupungin palveluksessa olevien metsureiden entinen eläköitynyt henkilöstöedustaja aikoinaan kertoi. ”Jos se avohakkuu tulisi siihen oman tontin viereen niin taitaisi ola hiukan eri kitinät.” Justiinsa rajanaapuri viime syksynä… Lue lisää »
Mene sinne vaaleihin nyt vaan, niin ehkä joku sut äänestää Salon kaupungin valtuustoon.Sarkasmia et näytä ymmärtävän lainkaan, niin sopisit mainiosti hoitamaan kaupungin metsäpolitiikan kuntoon. Ja metsät sitten muuttuisi kantoviidakoiksi mutta rahaa olisi ainakin 100 000. Sillä saisi 40 % uudesta latukoneesta katetuksi. Kaupunkilaiset olisivat onnellisia kun ei tarvitsisi olla maalta ja asua metsässä. Moderni hoitokoti tai kaksi ja sitten kaikki vanhukset nauttimaan entisten metsäläisten maisemista ,ihanasta avohakkuusta!
Etpä sinäkään ole sarkasmia ymmärtänyt joten pata kattilaa soimaa.
Keksi omia ajatuksia. Kaipaat virkistystä, onneksi vieressäsi on nykyään avohakkuu, jota niin täällä olet kehunut. Voit olla onnellinen.
Aina voidaan miettiä kuka ymmärtää sarkasmia ja kuka ei.
Sitäkin on hyvä pohtia kuinka usein avohakkuissa kaikki kannot jyrsitään pois.
Muinoin erään, nykyiseen Saloon kuuluvan kunnan valtuusto käsitteli asiaa joka jakoi mielipiteet. Puheenjohtaja otti tauon ja kutsui yhden eri mieltä olevan kanssaan keskustelemaan asiasta salin ulkopuolelle. Palattuaan olivat samaa mieltä asiasta, toisella vähän poski ja korva punoitti mutta päätös saatiin. Yksimielisyys on hyvä asia riippumatta siitä, miten se löytyy.
Jutussa toivotaan avohakkuun sijaan pienaukkohakkuuta. Toivottavasti siihen ei lähdetä, koska pienaukkohakkuu on kaikkein huonoin tapa käsitellä metsää. Sillä saadaan metsän kasvu pitkäksi aikaa heikolle tasolle. Lopputulos ei palvele edes virkistyskäyttöä.
Kuntalaisilla on oikeus vaatia, että Salo käyttää omaisuuttaan viisaasti. Asukkaat voivat nyt alkaa laskea, paljonko ovat valmiita maksamaan maisemasta ja virkitysarvoista. 8 hehtaarin puukaupasta on jäämässä todennäköisesti n. 100 000 euron potti.
Nämä avohakkuut mihin olen joutunut törmäämään pidän metsän raiskauksena. Valtavasti jätetään hyvää puutavaraa metsään. Suomessa metsien hoito on kyllä ala-arvoista. Ihmettelen mikä oikeastaan on metsänhoitoyhdistysten rooli metsän kaatamisessa. Näyttää siltä, etteivät ainakaan ole metsänomistajan asialla. Olen nähnyt järkyttävää jälkeä kun metsänhoitoyhdistys on valtakirjalla tenhyt kaupat, useamman kerran.
Avohakkuut on jo vuosikymmeniä kansan keskuudessa todettu kelvottomaksi tavaksi hoitaa metsiämme. Toki erilliset valtuustot tai kansanedustajat voivat yhä olla muutakin mieltä. MTK myös avohakkuita metsänomistajille puolustanut. Salon kaupungin sopisi kysyä avoimesti kaupunkilaisilta lopetetaanko yhteismetsiemme avohakkuut kokonaan? Rahaa saamme harvennushakkuistakin. Aarnionperän lähistössä myös entisen Salon kaupungin korkein, ellei koko kaupunkimme seutujen korkeimpia kohtia.
Avohakkuusta on kansalla vaikeuksia muodostaa mielipidettä. Ympäristöaktivisti Annukka Valkeapää teki Helsingin yliopistossa vuonna 2009 tutkimuksen kansalaisten metsäpolitiikkaa koskevista mielipiteistä. Tuloksen mukaan n. 2/3 ilmoitti vastustavansa avohakkuita. Kuitenkin suunnilleen saman suuruinen joukko hyväksyi metsien jaksollisen kasvatustavan eli avohakkuuseen johtavan menetelmän. Minulle tuo kertoo siitä, että kansalaisten osaaminen ei riitä ottamaan kantaa metsäpolitiikkaan. Astetta vaikeammalle tasolle päästään, kun pitäisi ottaa vastuu avohakkuuttoman metsätalouden seurauksista. Ylipäätään hakkuut nähdään vain metsänomistajien ja metsäteollisuuden ahneutena. Vähemmälle huomiolle jää se, että me kaikki päivittäin käytämme puuperäisiä materiaaleja. Tähän kysyntään hakkuilla vastataan. Ei metsiä ilman kysyntää hakattaisi. Silloin tosin käyttäisimme vielä enemmän uusiutumattomia raaka-aineita, mikä olisi ympäristölle… Lue lisää »
Höpö höpö,vaihda levyä.Urpo se rakastaa vain rahaa ja tilastoja, jotka luo päässään!
Nuo tilastot on peräisin Annukka Valkeapään yliopistotason tutkimuksesta. En ymmärrä, miksi tulos ei sinulle kelpaa.
Unohdit tekstini kohteen – yhteismetsämme, siis Salon kaupungin omistama metsäkokonaisuus, joka meidän kaupunkilaisten omistamaa. Siitä toki Salon Seudun Sanomatkin voi sen kyselyn suorittaa lukijoilleen. Halutaanko Salon kaupungin metsissä lopetettavaksi avohakkuut, tai edes siellä Aarnionperän lähimetsässä? Ei siis pidä kätkeytyä ns. julkisen sektorin nimikkeen taakse, sanontasi hämärtää yhteisomistuksemme sisällön.
Voidaan toki huutoäänestys suorittaa. Toivottavasti äänestyksessä huomioidaan myös ne seuraukset, joita avohakkuuttomasta metsätaloudesta seuraa. Veikkaan, että suuri osa äänestäjistä ei tätä osaa huomioida, kun muodostaa mielipidettään avohakkuista. Johan mainitsemassani tutkimuksessa paljastui suuria ongelmia paljon yksinkertaisemmissakin asioissa.
Ei mielipidekysely ole ”huutoäänestystä” – sen päätöksen tekee joka tapauksessa valtuutettumme, joko suoraan lautakunnan päätöksenä tai sitten laajemmassa kokoonpanossa päätettynä. Ja jos olet haittatiedoista huolestunut niin voi samalla hyödytkin kertoa – esim. marjapaikkojen säilyminen mylläämättömässä metsässä. SSS osannut aina hyvin asiat esille nostaa.
En ymmärrä millään muotoa, että avohakkuu olisi hyvä menetelmä metsälle. Metsäyhdistykselle sekäpuutavarayhtiöille kyllä sitä on. Miten siinä voi olla järkeä, kun kaadetaan kaikki puut, pienetkin? Eikö se pieni puu kasva nopeammin isoksi kuin taimi? Nyt tapellaan joka vuosi kirjanpainajien tuhoista, kun on aikoinaan istuttu pelkkää kuusta. Metsälle eikä metsän maapohjalle ole mitenkään hyväksi, että on vain yhtä puulajia istutettu. Seurasin yhden metsän tilannetta entisellä suoalueella. Siellä oli pientä mäntyä kasvamassa ja vähän isonmpaa koivua. Koivut kaadettiin pois, jäivät maahan. Meni vuosia, oli kasvanut uudet koivut männikköön, jotka olivat männyistä selvästi pidemmät, kaadettiin pois. Nyt siellä kasvaa uudet koivut taas ja… Lue lisää »