Haalin silta Salossa hajosi korjausten jälkeen jo parissa kuukaudessa – Liikenne siirtyy vain yhdelle kaistalle

24
Kuusjoen ylittävä Haalin silta on puukantinen teräspalkkisilta.

Salossa Raatalantiellä sijaitseva Haalin silta tuottaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselle päänvaivaa. Kuusjoen ylittävän sillan puukannessa on jo pitkään ollut ongelmia, ja puukantta on korjattu viime vuosina useita kertoja. Viimeisin korjaus oli keväällä, mutta korjaukset ovat jo hajonneet.

Uudelleen vaurioitumisen nopeus yllätti Elyn, vaikka sillan ongelmat ovatkin olleet tiedossa.

– Silta on puukantinen, eikä se oikein riitä tälle liikenteen määrälle, varsinkaan sen raskaalle liikenteelle, toteaa siltainsinööri Ari Salo Elystä.

Suomessa on runsaasti puukantisia siltoja, ja Salon mukaan ne kestävät hyvin muutaman sadan auton vuorokausimäärän. Haalin sillalla on rasitusta kymmenkertaisesti: sillalla kulkee vuorokaudessa keskimäärin 1 900 ajoneuvoa, joista raskasta liikennettä on 127.

Nyt Ely on rajoittanut liikenteen Haalin sillalla vain yhdelle kaistalle, ja sillan hyötyleveydeksi jää enää 4,5 metriä. Muutoksilla pyritään hidastamaan ajonopeuksia ja turvaamaan sillan käyttö siihen saakka, että uusi valmistuu.

Keväällä sillan nopeusrajoitusta alennettiin jo 80:stä 50:een kilometriin tunnissa. Toistaiseksi uutta nopeusrajoitusta on Elyn mukaan noudatettu melko huonosti.

Sillalla ongelmia aiheuttaa ennen kaikkea sen keskisauma.

– Sillan kansi on kahteen suuntaan kallistettu, ja keskisaumassa on jatkoskohta. Teräspalkit sillan alla taipuvat raskaan liikenteen kulkiessa yli, mikä liikuttaa jatkuvasti puukantta ja löysentää liitoksia, taustoittaa Ari Salo.

Maaliskuussa keskisauma korjattiin, niin kuin sitä on korjattu jo lukuisia kertoja.

– Yllätti, että korjaukset eivät riittäneet tätäkään aikaa. Toisaalta kyllähän sitä korjattiin viime vuonnakin kolmesti.

Jotta korjaustöistä olisi muutakin kuin hetkellistä hyötyä, koko kansirakenne tulisi uusia. Ely näkee järkevämmäksi rakentaa kokonaan uuden sillan.

Nykyinen Haalin silta on valmistunut vuonna 1938. Sen kansirakenne uusittiin kokonaan 1980-luvulla.

Uutta siltaa oli tarkoitus lähteä rakentamaan jo tänä vuonna, mutta suunnittelutyöt viivästyivät kustannussyistä.

Nyt suunnittelu on aloitettu ja päämääränä on, että rakennustyöt käynnistyisivät ensi vuonna. Aikaisintaan uusi silta voisi olla käytössä vuoden päästä syksyllä.

Rakennustöiden ajaksi sillan viereen rakennetaan varasilta.

Ari Salo arvioi, että pelkän uuden sillan hintalappu on 700–800 000 euroa. Vielä ei tiedetä, tarvitaanko penkereillä esimerkiksi paalulaattoja, jotka nostavat kustannuksia merkittävästi.

24 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Olli P
5 kuukautta sitten

Maatuet kuntoon ja 4kpl järeitä Ipalkkia ja kansi vahvasta puusta (ei mitään etelän istutusmetsästä).
Suunnittelu valmis, voi aloittaa maanantaina.

Tammisiltalainen
4 kuukautta sitten
Reply to  Olli P

Eikö olisi helpompaa laittaa sillan pintaan teräksistä ns. kyynellevyä, jota losseissakin käytetään liukkauden torjumiseksi.

Laitakaupungin likka
4 kuukautta sitten

Kait rakentajalla on takuu aika työn takeeksi? On taas halvin tekijä valittu niin ihme jollei homma toimi!

Marko
4 kuukautta sitten

Milloin on valittu kallein urakoitsija, oletko yhtään perillä miten tuo kilpailutus toimii? Urakat on kilpailutettu aina ja aina otetaan edullisin.

MDI
4 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Vähän tarkentaisin, että edullisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin eli kilpailutukseen voi ottaa muitakin kriteerejä kuin hinnan.

Marko
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Siltaurakoissa, kuten yleensäkin rakennusurakissa käytäntö on, että halvin otetaan. Asia on tarkistettavissa. Halvinta ei ole pakko ottaa, mutta käytäntö nyt vaan on, että otetaan. Pitäisikö näin tehdä, no pitäisi nyt tarkistaa urakkatarjouksia tekevästä firmasta muutakin kuin verotiedot. Salossa hyvä esimerkki tämä Mahtinaisentie! Suorittava firma ei saanut edes luotolla tarvikkeita huonon maineensa vuoksi, mutta sen tarjouksen kaupunki hyväksyi. Ei yhtään haissut, kun oli miljoonien ero seuraavaan?

Tammisiltalainen
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Julkishallinnon byrokraateilla kun ei näytä olevan kompetenssia kokonaistaloudelliseen ajatteluun. Puhumattakaan, että sitä hyödynnettäisiin kilpailutuksessa. On mukavampaa muotoilla tarjouskilpailu sopivaksi tutulle toimittajalle, niin saa taas laskettelureissun tai jopa etelän golf-loman.

MDI
4 kuukautta sitten

Taas näyttää Tammisillassa olevan varma ”tieto” milloin mistäkin, montako julkista hankintaa olet tehnyt (tai Marko)? Itse olen tehnyt yli parikymmentä ja liki jokaisen kokonaistaloudellisesti edullisin -periaatteella, mutta mutu tämänkin mitätöi. Syyttely laskettelureissusta tai etelän golfloman vastaanottamisesta täyttänevät jo tietyn tunnusmerkistön. Vähänkään suuremmissa kilpailutuksissa hävinneet tulevat yleensä tarkastamaan kilpailutus-ja arviointiasiakirjat, ei niitä voi jollekin kaverille ohjata. Täydellistä ymmärtämättömyyttä julkisista hankinnoista, mutta eihän se ymmärtämättömyys Tammisillassa ole uutta. Hankinnoissa ongelmakohtana on yksittäisen virkamiehen valtuuttaminen tekemään esim. alle 50 000 euron hankinnat itse ja suoraan, näissä ne kaverille ohjaamiset ja hankinnan pilkkomiset mahdollistavat pelin, ei netissä julkaistuissa hankintailmoituksissa. Hankkijan (ja yksinappisille tiedoksi etten… Lue lisää »

Tammisiltalainen
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Aika idealistinen ja harkitun naiivi näkemys aiheesta. Ehkä syystäkin. Etenkin terveydenhuollossa palvelutoimittajat uutisten mukaan maksavat ”konferenssimatkoja” lääkäreille tms. Onneksi Suomessa ei ole korruptiota. Monelleko vastaavalle reissulle olet itse päässyt?

MDI
4 kuukautta sitten

Elät viime vuosituhannella, vuosikausiin eivät ole terveydenhuollon palveluntuottajat maksaneet mitään matkoja lääkäreille, ne maksaa lääkärin työnantaja, jos katsoo matkan tarpeelliseksi. En ole lääkäri mutta minun taksimatkani Hgissä on aina maksanut työnantajani. Ei kannattaisi syytellä perättömyyksiä.

Allan
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Helsingin metro, Helsingin rakennuspalvelu, Helsingin kaupungin asunto yhdistys, vaikkapa niiden lahjusjupakoita. Valtiolla työ- ja elinkeinoministeriössä lahjusepäilyä.

MDI
4 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Miten Helsinki liittyy kommentointiini aivan höpöväitteisiin kilpailuttamisesta?

Mitä ovat Helsingin rakennuspalvelu tai ”asuntoyhdistys” ja niiden lahjusjupakat? Samalla logiikalla voisin kysyä lahjusrikoksesta, josta tuli tuomio Salossa vuosi sitten vajaan vuosikymmenen jatkuneesta törkeästä lahjusrikoksesta, onko jo unohtunut?

Ongelma ovat yhden virkahenkilön tekemät suorahankinnat esim. 50 000 euron rajaan asti. Näihin tarjoajat ovat usein pikkufirmoja, joilla ei ole kunnon tilintarkastusta, ja jos verotarkastus tehdään, niin firma nurin ja uusi liki samalla nimellä ylälaatikosta.

Urpo
4 kuukautta sitten

Rakentamisessa on useita osapuolia. Rakennuttaja teettää laajuudeltaan sopivaksi arvioimansa suunnitelmat, joiden mukaisen korjauksen urakoitsija tekee. Kun rakennuttaja on todennut korjaustyön olevan tarjouspyynnön mukainen, ottaa tämä työn vastaan ja maksaa urakoitsijalle sovitun summan.

Nyt puhutaan kuitenkin jo valmiiksi erittäin huonokuntoisen rakenteen korjauksesta, jolla on ollut tarkoitus vain jatkaa hieman sillan lopussa olevaa elinkaarta. Työ voi olla virheetöntä, mutta rakenne ei nähtävästi sillä korjausmenetelmällä tule kuntoon. Me emme yksityiskohtia kuitenkaan tunne, joten vihjailut huonosta urakoitsijasta on syytä vetää muiden tuotosten mukana vessan pöntöstä alas.

Pertti
4 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Urpo kyllä kirjoittaa asiaa ja vahvasti. Nykyinen kännykkäkansa näkee vain yhteen suuntaan eikä osaa ajatella asioita laajemmalla perspektiivillä. Tietoa puuttuu paljon, mutta halutaan ottaa vahvaa kantaa eikä huomata ollenkaan, ettei ymmärretä koko asiaa.
Tämä ongelma tulee esille monissa asioissa.

MDI
4 kuukautta sitten

Onko tästä tehty mitään arviota käyttäjämääristä, kannattaako? Vrt. Tunnin juna.

MDI
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Eli kysymys vaietaan kuoliaaksi, mutta Tunnin junan kanssa ovat matkustajamäärät niin tärkeitä.

Urpo
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Kukaan tuskin oletti, että kysymys on esitetty vakavissaan. Ajoneuvojen määrä kerrottiin artikkelissa. Siinä saakin varsin kiinnostavia suhdelukuja, kun suhteuttaa sen sillan hintaan ja vertaa näitä Tunnin junan matkustajaennusteeseen sekä radan kustannuksiin.

Allan
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Miksi kenenkään pitäisi sitä erikseen kirjoittaa, kun se on laskettu ja keskimääräiset ajomäärät on mainittu lehden artikkelissa Hinta/hyöty on Tunnin junassa paljon kehnompi.

Tammisiltalainen
4 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Johtunee siitä, että MDI ei ole lehden tilaaja, eikä näe uutista.

Allan
4 kuukautta sitten

Eli kommentoi, vaikka ei asiasta mitään tiedä.

Olli
4 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Miten se juna ko. siltaan sopii? Onhan Raatalantiellä raskastakin liikennettä, puhumattakaan ”kevyestä”.

Silta
4 kuukautta sitten

Onko kotimaista työtä vai ostettiinko ulkomailta?

Marko
4 kuukautta sitten
Reply to  Silta

Kysy jostakin muualta kuin mielipidepalstalta.

Urpo
4 kuukautta sitten
Reply to  Silta

Mitä työtä tarkoitat, rakennuttamista, suunnittelun ohjausta, suunnittelua, urakointia vai valvontaa? Entä mitä merkitystä työn kansallisuudella on?