Toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Haavisto kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa.
Haavisto on ehdokkaana kolmatta kertaa. Kaksissa edellisissä vaaleissa hän on jäänyt vaaleissa toiseksi. Vuonna 2012 hän hävisi Sauli Niinistölle toisella kierroksella, ja vuonna 2018 Niinistö voitti suoraan ensimmäisellä kierroksella.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään ensi vuonna 28. tammikuuta ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.
Tähän asti ainoa varmistunut presidenttiehdokas oli Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo.
Haaviston mukaan yksityisistä ihmisistä koostuva tukiyhdistys alkaa kerätä tänään kannattajakortteja presidenttiehdokkaan asettamiseksi.
– Presidentinvaali on mitä suurimmassa määrin henkilövaali. On tärkeää, että kampanjaan voi tulla mukaan puoluekantaan tai ikään katsomatta. Siksi koen luontevaksi valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ryhtymisen, Haavisto sanoo.
”Nykyaikaa, että puolisoilla omat työt”
65-vuotias Haavisto uskoo, että energiaa ja virtaa tehtävän hoitamiseen riittäisi. Hän joutui kuitenkin arvioimaan omia voimavarojaan ennen lupautumista ehdokkaaksi.
– Ihmisillä pitää olla energiat kunnossa aina uusiin tehtäviin suunnattaessa. Totta kai tätä joutuu tässä miettimään.
Hän uskoo, että pystyisi hyödyntämään presidenttinä urallaan hankkimaansa laajaa kokemusta. Hän on toiminut politiikassa jo pitkään ja viimeksi ulkoministerin roolissa neljä vuotta.
Haavisto kertoi aivan hämmästyneensä, että Nato-ulkoministerien kokouksessa hän oli toisena Norjan kuninkaan kättelyvuorossa. Jonoon asettaudutaan järjestykseen sen mukaan, kuinka kauan on palvellut ulkoministerinä.
– Olin itsekin vähän hämmästynyt, kun katsoin taakseni, että siellähän seisoo (Antony) Blinkenit ja muut siellä kaukana takana.
Häneltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka suuri rooli hänen puolisollaan Antonio Floresilla tulisi olemaan hänen rinnallaan kampanjoinnissa.
– Antonion toivomus oli, että hän olisi mahdollisimman vähän mukana ja hoitaisi omat työnsä ja tehtävänsä. Hänellä on ollut sen verran kansainvälisiä töitä omalla alallaan viime aikoina.
Haavisto totesi, että on nykyaikaa, että presidenttien puolisoilla on oma ammatti ja omat työt.
Flores on tehnyt uraa muun muassa parturi-kampaajana ja meikkitaitelijana. Hän on esiintynyt tositelevisio-ohjelmissa ja opiskellut muun muassa graafista suunnittelua.
Haavisto korostaa yhteistoimintaa
Haavistolta kysyttiin, mikä on hänen kantansa mahdollisiin perustuslain muutoksiin Nato-jäsenyyden myötä. Julkisuudessa on ollut jonkin verran keskustelua siitä, pitäisikö pääministerin valtaa ulkopolitiikassa kasvattaa presidentin kustannuksella.
Nykyisen perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
– Siinä ei ole väliviivaa eikä taukoa, Haavisto sanoi.
Hän viittasi mitä todennäköisimmin nykyisen presidentin Sauli Niinistön sanomisiin. Niinistö on sanonut, että hän pitää aina pienen tauon ennen kuin sanoo ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.
Haaviston mukaan olisi hyvä pohtia Nato-jäsenyyden vaikutuksia presidentin tehtäviin. Hän kuitenkin muistutti, että muutokset presidentin tehtäviin edellyttävät perustuslain muuttamista, joten muutokset voivat koskea vasta vuonna 2030 valittavaa presidenttiä.
Ykkönen mielipidetiedusteluissa
Haavisto on paistatellut gallup-suosiossa. Hän oli sekä Ylen että Helsingin Sanomien presidentinvaaligallupeissa ykkössijalla. Molemmissa mielipidetiedusteluissa toiseksi suosituin oli Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ja kolmanneksi suosituin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Vaikka Haavisto on gallup-kärjessä, hänen edustamallaan puolueella menee heikommin. Vihreät koki kevään eduskuntavaaleissa rökäletappion ja menetti 13 paikkaa. Vihreiden kannatus oli vain 7 prosenttia.
Haaviston mukaan yksittäisistä ihmisistä koostuva tukiyhdistys alkoi torstaina kerätä kannattajakortteja ehdokkaan asettamiseksi. Yhdistys on nimeltään Mahdollisuuksien Suomi 2030.
Yhdistyksen hallituksessa ovat muun muassa europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) ja Olli Muurainen, joka on aiemminkin ollut mukana Haaviston presidentinvaalikampanjoissa.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on ”toimia suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja demokratian vahvistamiseksi ja siinä tarkoituksessa tukea näitä tarkoitusperiä edistävän henkilön tulemista valituksi tasavallan presidentin vaalissa”.
Kautta leimanneet sota ja Nato
Haavisto on ennen ulkoministerin pestiään toiminut muun muassa vihreiden puheenjohtajana, ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä sekä kehitysministerinä. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1987, mutta hän putosi sieltä vuonna 1995. Tämän jälkeen Haavisto nousi uudelleen eduskuntaan vuonna 2007.
Poliittisen uran lisäksi Haavistolla on kansainvälistä kokemusta muun muassa YK:n tehtävistä. Hän on työskennellyt myös esimerkiksi Vihreän Langan päätoimittajana.
Haaviston ulkoministerin uraa ovat leimanneet Ukrainan sota ja Nato-jäsenyyden haku.
Haaviston toimet ulkoministeriössä al-Holin leiriläisten tapauksessa menivät eduskunnan perustuslakivaliokunnan syyniin. Perustuslakivaliokunta katsoi, että Haavisto toimi lainvastaisesti, kun hän yritti siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin. Perustuslakivaliokunnan mukaan Haaviston toiminta oli moitittavaa, mutta edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle ei ollut.
HS: Myös Olli Rehnille perustettu tukiyhdistys
Myös Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mahdolliselle presidentinvaalikampanjalle on perustettu tukiyhdistys, kertoi Helsingin Sanomat torstaina. Maaliskuun alussa yhdistysrekisteriin lisätty Tasavallan parhaaksi ry on tarkoitettu Rehnin tukiyhdistykseksi, mikäli Rehn asettuu ehdolle, keskustavaikuttaja ja entinen kansanedustaja Timo Kietäväinen vahvisti HS:lle.
Kietäväinen on yhdistyksen puheenjohtaja.
– Se voi olla sellainen, jos Rehn lähtee ehdokkaaksi, Kietäväinen kertoi lehdelle.
Kietäväisen mukaan Rehnin kanssa on käyty keskusteluja ja tämä on luvannut ilmoittaa kesän aikana aikeistaan. Kietäväinen ei kertonut tietävänsä tarkkaa päivämäärää, jona Rehn aikoo päätöksestään ilmoittaa.
Yhdistyksessä istuu HS:n mukaan muitakin keskustalaisia vaikuttajia. Yhdistys on varannut itselleen verkko-osoitteen ”ollirehn2024.fi”.
Viivi Salminen, Saila Kiuttu
