Migreenin biologisten CGRP-estolääkkeiden suosio on noussut hurjaa vauhtia sen jälkeen, kun ne tulivat Suomessa Kela-korvattaviksi vuonna 2019.
Tällä hetkellä käyttäjiä on noin 5 000, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vielä toissa vuonna, kertoo Terveystalon neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä.
– Nyt kasvutahti on hidastumassa, sillä ne ihmiset, jotka ovat tällaista lääkettä tarvinneet, alkavat pääosin olla hoidon piirissä. Lääkkeet ehtivät olla Suomessa tutkimuskäytössä lähes 10 vuotta ennen kuin ne tulivat markkinoille ja korvattaviksi, ja moni potilas aloittikin niiden käytön jo silloin.
Nissilän mukaan CGRP-lääkkeiden nopeasti nousseen suosion taustalla on se, että lääkkeet ovat hyvin tehokkaita, mutta niihin liittyy silti erittäin vähän haittavaikutuksia.
Migreeni vaivaa noin puolta miljoonaa suomalaista
Nissilän mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Suurinta osaa migreeni kiusaa vain harvoin, ja siihen tehoavat tavalliset särkylääkkeet tai migreenin kohtauslääkkeet.
CGRP-lääkkeitä voidaan määrätä, kun potilaalle on kokeiltu migreeniin vähintään kahta eri estolääkeluokkaa ja hänellä on tästä huolimatta vähintään kahdeksan migreenipäivää joka kuukausi. Migreenin estoon käytetään esimerkiksi tiettyjä verenpaine- ja epilepsialääkkeitä.
– Omassa potilasryhmässäni kahta estolääkettä on yleensä kokeiltu jo kauan sitten. CGRP-lääkkeitä määrätään usein sellaisille potilaille, joiden työssä pärjääminen on vaikeasti uhattuna hankalan migreenin takia – tai jotka ovat jo pudonneet työelämästä sen takia.
Migreenin biologiset lääkkeet ovat elävien solujen tuottamia CGRP-vasta-aineita. Ne ovat ensimmäisiä migreenin täsmäestolääkkeitä, jotka kohdistuvat CGRP-kivunvälittäjäaineen toimintaan. CGRP-vasta-aineiden on todettu olevan keskeinen välittäjäaine migreenin synnyssä.
Hinta voi estää lääkkeen aloittamisen
CGRP-lääkkeet ovat hyvin kalliita: yksi lääkeannos maksaa yli 400 euroa. Suurin osa lääkkeistä pistetään ihon alle kerran kuukaudessa, kertoo Mehiläisen neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna.
– Suomessa lääkkeiden omavastuu on vajaat 600 euroa vuodessa, eli summa täyttyy viimeistään toisella annoksella, minkä jälkeen loppuvuoden lääkkeet ovat ilmaisia. Lääkkeen hinta on niin korkea, että ajoittain tulee vastaan potilaita, jotka jättävät lääkkeen sen takia väliin. Monet migreenipotilaat ovat kuitenkin valmiita maksamaan – tai jopa säästämään – sen summan.
Tieto CGRP-lääkkeistä on Erälinnan mukaan levinnyt hyvin niin lääkärien kuin migreenipotilaidenkin keskuudessa.
Lääkkeen määrääminen ja hoidon seuraaminen tapahtuu aluksi neurologin vastaanotolla. Lääke myönnetään ensin kuudeksi kuukaudeksi, ja jos särkypäivien määrä on vähentynyt ainakin 50 prosentilla, neurologi voi tehdä uuden B-lausunnon, jolla saadaan kaksi vuotta lisäaikaa. Jos lääkkeen teho on yhä säilynyt, jatkossa lausunnon voivat kirjoittaa myös muut lääkärit.
– Näen aika isona haasteena sen, kun lähete neurologille pitää hakea terveyskeskuksesta: jonot voivat olla pitkiä tai lähetettä ei välttämättä saada ollenkaan. Kuulen jatkuvasti sitä, miten ”normaali reitti” ei vedä, ihmiset eivät enää kestä migreenitilannettaan ja ovat lopulta valmiita maksamaan yksityislääkäristä. Sen sijaan työterveyshuollosta meille tulee nykyään jatkuvasti lähetteellä potilaita, Erälinna toteaa.
Osalla käyttäjistä kohtaukset loppuvat kokonaan
Noin puolella CGRP-lääkkeitä kokeilevista potilaista särkypäivien määrä vähenee ainakin 50 prosentilla, kertoo Markku Nissilä. Se tarkoittaa, että he saavat lääkkeistä vähintään 50 prosentin vasteen.
– Hormonaalinen migreeni on yleensä erityisen hankala hoitaa, mutta sekin onneksi usein reagoi lääkkeisiin ainakin jonkin verran. Kohtaukset voivat muuttua hiukan lyhyemmiksi tai helpommin kohtauslääkkeillä hoidettaviksi. Myös hyvin pitkään jatkunut krooninen migreeni, jossa ei ole ollenkaan säryttömiä välipäiviä, usein reagoi lääkkeisiin hieman heikommin, Nissilä kuvailee.
Erälinnan kokemuksen mukaan on hyvin vaikea etukäteen ennustaa, ketkä eivät saa lääkkeestä vastetta. Markkinoilla on neljä valmistetta, joista yksi vaikuttaa CGRP-reseptoriin ja kolme CGRP-peptidiin. Jos ensimmäinen kokeilu ei tehoa, vaihdetaan toiseen vaihtoehtoon.
– Usein viimeistään toisella valmisteella saadaan se hyöty, mutta tätäkään ei pysty etukäteen arvaamaan, kummasta kukakin saa apua, Erälinna huomauttaa.
Migreenikohtaukset loppuvat kokonaan noin 15–25 prosentilla niistä potilaista, jotka saavat CGRP-lääkkeistä riittävän, vähintään 50 prosentin hyödyn lääkehoidon jatkamiseksi.
Erälinna toivoo, että CGRP-lääkkeitä saisi tulevaisuudessa määrätä myös sellaisille potilaille, jotka jäävät nyt niukasti vaadittujen kriteerien ulkopuolelle. Hänen mukaansa tämä todennäköisesti edellyttäisi sitä, että lääkkeiden hinnat laskisivat reilusti.
Tällä hetkellä lääkkeet ovat tutkimusvaiheessa lapsilla ja nuorilla, ja alustavat tulokset ovat olleet lupaavia.
– Todennäköisesti käyttö tulee laajentumaan myös alaikäisiin, mikä on hieno asia, sillä monella alkavat voimakkaat migreenit murrosiässä, Erälinna sanoo.
Nissilä kertoo, että Suomessa saadaan Kela-korvausten piiriin näillä näkymin vielä tämän vuoden puolella uusi lääkeryhmä, joka vaikuttaa biologisten lääkkeiden tavoin CGRP-mekanismiin, mutta lääkkeet ovat suun kautta ja nenäsumutteena otettavia. Nissilän mukaan ne ovat biologisia lääkkeitä edullisempia tehdä, mistä syystä myös niiden myyntihinnat jäävät todennäköisesti matalammiksi.
Janita Virtanen
