– Mietin silloin, että ei tästä tule mitään.
Perussuomalaisten salolainen kansanedustaja Mikko Lundén istui hallitusneuvotteluissa asumisen ja liikenteen asioita pohtineessa työryhmässä. Alku ei näyttänyt lupaavalta, sillä Lundénin mukaan pohjaesitykset olivat ”ihan mahdottomia”. Yhteisymmärrys etenkin kokoomuksen ja perussuomalaisten välilä löytyi kuitenkin jopa yllättävän helposti.
– Meillä oli kyllä lopulta tosi hyvä pöytä. Ja kun paperit lähtivät siitä ylöspäin, oli kiva huomata, että meidän kirjauksiamme löytyi sanasta sanaan lopullisistakin versioista.
Lundén korostaa, että nimestään huolimatta liikennepöydässä ei keskusteltu Turun tunnin junasta tai muistakaan isoista raidehankkeista. Se oli Lundénille ehkä jopa helpotus. Hän on pitkään vastustanut Tunnin junaa. Uusi hallitus aikoo kuitenkin käynnistää radan rakentamisen.
– Sanon suoraan, että tämä on minulle tosi kova paikka. Olen tähän kirjaukseen pettynyt.
Rakentaminen aloitetaan Turun ja Salon välisellä osuudella sekä Lohja-Espoo-välillä. Kaksoisraide Salosta Turkuun on Lundénin mukaan hyväksyttävissä oleva urakka. Kokonaisuus on se, mikä kaihertaa.
– Rakentamisessa on nyt päät auki, Lundén pohtii tarkoittaen, että kahden ensimmäisen osuuden myötä paine myös kalliin keskiosuuden rakentamiseksi kasvaa.
HALLITUSOHJELMA jättää osittain auki Tunnin junan rahoituksen. Valtion kertaluontoinen panos kahdelle ensimmäiselle osuudelle on 460 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:lta saataneen avustusta, mutta se tuskin kattaa loppukuluja. Lundénin mukaan maksajiksi tulevaan ratayhtiöön tarvitaan myös radanvarren kuntia.
– Kunnilta pitäisi saada rahaa, se on ihan selvä. Eikä puhuta mistään pienistä summista.
Hän epäilee, että esimerkiksi Salossa tai Vihdissä osa kuntapäättäjistä nousee vastustamaan rahoitusta. Tähän joukkoon Lundén kuuluu itsekin. Hän myöntää olevansa puun ja kuoren välissä. Lundén istuu Salon valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Sen vuoksi hän todennäköisesti pääsee äänestämään radan rakentamisesta sekä valtuustossa että eduskunnassa.
– Kun se [ratayhtiöön osallistuminen] tulee valtuustoon, ihan varmasti äänestän vastaan.
– Mutta kun se on eduskunnan käsittelyssä, jokainen tietää, että minulla on tasan kaksi vaihtoehtoa.
Yhtälö ei ole helppo.
– Varmasti tulen valvomaan ainakin pari yötä ennen niitä äänestyksiä. Palaute on jo nyt ollut ihan jäätävää.
KOKONAISUUTENA arvostellen Lundén kuitenkin sanoo olevansa hallitusohjelmaan melko tyytyväinen.
– Muutamalta yrittäjältä on tullut jo palautetta, että nyt on pitkästä aikaa saatu oikeasti yrittäjäystävällinen ohjelma.
Lundén työskentelee itsekin K-kauppiaana Somerolla, eduskuntatyön ohella.
– Tähän siviilihommaani liittyen olen tosi tyytyväinen esimerkiksi siihen, että kaupat voivat hakea lähestymiskieltoa vaarallisille henkilöille. Se on turvallisuusasia koko meidän henkilökunnallemme.
– Mutta siihen olen henkilökohtaisesti pirun pettynyt, että viinejä ei vieläkään saatu kauppoihin, hän kritisoi.
Tosin kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajaa on tarkoitus nostaa kahdeksaan prosenttiin. Hallituskauden aikana viiniasiaan palataan vielä puoliväliriihessä. Voi olla, että myynti laajenee tuolloin lisää.
– Totta kai ohjelmassa on kipeitäkin ratkaisuja, esimerkiksi lääkkeiden hintojen korotus. Mutta talous täytyy saada tasapainoon holtittoman rahankäytön jäljiltä. Se on fakta. Täytyy muistaa, että hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi.
– Varmasti oppositio tulee huutamaan hoosiannaa seuraavat neljä vuotta. Niinhän mekin tehtiin.
Salo on kyllä ainoa paikkakunta Suomessa, jossa vastustetaan kaikkea rakentamista. Väite ratahankkeen ”kalleudesta” on myös posketon. Sote-alueet käyttävät 20 mrd € vuodessa. Uuden radan saa siis rahalla, joka pyörittää Suomen Sotehimmeliä alle 2 kuukautta!
Radalla ei pelasteta, eikä leikata yhtään ihmistä, Salossa ei vastusteta rakentamista vaan sen linjausta, muualla tehdään asemille kansia ja niiden päälle rakennetaan asuntoja, kauppoja, jäähalleja. 2019 vuodesta saakka olen kysynyt Salon Kaupungilta suunnitelmaa, että miten aseman seutua kehitetään ja minkälaisia suunnitelmia tai luonnoksia olisi olemassa. Vastaus ei ole mitään olemassa, jos muualla pystytään tekemään ”ns. Tunnelin päälle rakennuksia” esim. Majakka sairaala” jossa minuakin on hoidettu ja montaa muutakin salolaista, niin miksi tätä ei saada sellaiseen kuntoon että sen päälle voitaisiin rakentaa uusia taloja, vai loppuuko rahat ja osaaminen juuri Salon kohdalla? Moni ei vieläkään kuntalaisista tiedä / ymmärrä että Salon… Lue lisää »
Tämä on täyttä komiikkaa, 22,5 hehtaaria ’a 5.000,- ja kiinteistövero on luokkaa 1.000,- per vee, senkö pitäisi estää valtakunnallisesti tärkeä ratahanke? Edelleen korostaisin, että Salo ei tätä miljardihanketta maksa, se menee valtion budjetista.
Kyllä meille siitä ihan osakassopimuksen mukaan oma osuus tulee maksettavaksi, ei miljardeja, mutta kymmeniä miljoonia. Valtiohan ilmoitti että se lähtee pääomittamaan, ja hankkii rahoituksen. Mikäli ajatellaan että rahoittajiksi tulisi eläkevakuutusyhtiöt, joiden tuotto odotus sijoitettuun investointiin on 6%.
En kirjoittanut 22.5ha estämisestä, vaan mitä siitä saadaan, jos muualla pystytään rakentamaan päälle, niin täällä se ei onnistuisi.
Tietenkään Salo ei hanketta kokonaan maksa, mutta jonkinlainen osuus tulee aivan varmasti Salon maksettavaksi. Onko summa 70 miljoonaa vai jotain muuta, se jää nähtäväksi.
22,5 hehtaarin merkitykseen ei kannata takertua, kun se jää joka tapauksessa radan alle, oli Salo maksajana tai ei. Toki metsäkatoon tullaan jatkossa tavalla tai toisella puuttumaan ja sekin on syytä ottaa huomioon, kun metsän tai metsityskelpoisten alueiden käyttötarkoitusta muutetaan. Siinäkin on jaossa vain maksajan rooleja.
”valtakunnallisesti tärkeä ratahanke?”
Miten se on Inarilaisille tärkeä hanke?
Voit varmaan kuukkeloida Hki-Tku-Tre -kolmion merkityksen kansantaloudelle ja BKT:lle. Helsinkiläisenä en tiedä mitä hyötyä minulle on johonkin Enontekiölle rakennetulla jäähallilla ja tietysti etelän rahoituksella kuten siellä päin liki kaikki muukin. Kainuussa on kuntia, joiden kuntavero olisi luokkaa 70% ilman etelän sossutukea, mitä hyödyn niistä?
Hyödyt samalla tavalla kuin Inarilaiset hyötyvät siitä kun vaadit suurnopeusjunaa, jotta pääset Helsingin ja Kokkilan väliä.
Mitä me hyödytään mökkeilijöistä, jotka tulee arvostelemaan miten täällä asiat hoidetaan, maksatko veroa Saloon vai oletko vaan pummaamassa palveluja. Kotiin Helsinkiin vaan kesää viettämään, jos ei kelpaa. Kun kaikki on mielestäsi Salossa väärinpäin, niin eikö ole hiukkasen jakomielitautista olla tällä seutukunnalla? Tarkista myös Helsingin saamat valtionosuudet, noin 230 miljoonaa euroa? Joku nekin rahoittaa. Vai onko hesalaisten verot korvamerkitty?
Kylläpä virheellisten väittämien korjaaminen ottaa koville. Salo hyötyy mökkeilijöistä ainakin kiinteistöveron, enkä ole tullut käyttäneeksi kunnallisia ”palveluja”, onko niitä? Ostoksien myötä jotain hyötyä kertyy Salollekin.
Valtionosuudet ovat lakiperusteisia johonkin asiaan kaikille kunnille, siitä summa tulee. Helsingiltä sitten napataan helsinkiläisten kuntaverosta yli 300 ME tasausta elinkelvottomille kunnille eli taitavat olla korvamerkitty muille.
Salossa ei suinkaan kaikki ole väärinpäin mutta muutama nurkkakuntainen inttäjä tuntuu kuvittelevan, että minä minä vaikka eväitä ei ole.
Mistä tiedät, ettei Helsingin tasaus mene Tampereelle tai Turkuun?
Kiinteistövero on niin pieni ettei siitä kannata tehdä suurta numeroa.
Ne eivät taida olla elinkelvottomia mutta juupaseipäs-kysymyksesi on hiekkalaatikolta. Kyllä siitä kiinteistöverostakin jotain kertyy, taloyhtiömme Hgissä maksaa sitä yli 20TE vuodessa katumaksun lisäksi, Salossa toki vähemmän.
Hiekkalaatikkokamaa ovat sinunkin kommenttisi, joten pata kattilaa soimaa.
Tänne tuleviin verohyötyihin ei vaikuta millään lailla Helsinkiin maksamasi kiinteistöverot tai katumaksut.
Mökkisi vero on sen verran pieni, ettei siitä kannata mainita.
Nämä ns. elinkelvottomat kunnat tuottavat valtaosan ns. elinkelpoisten kuntien käyttämästä uusiutuvista raaka-aineista, energiasta ja elintarvikkeista. Kun yhteiskunta on kolmen aterian päässä anarkiasta, kannattaisi helsinkiläisenkin suhtautua vähän nöyremmin yhteiskunnan reaaliteetteihin. Ei tavarat kauppoihin taivaasta tipu, eikä sähkö tule töpselistä.
Jostain kumman syystä ne kunnat eivät kykene itseään elättämään. Esim. Helsinki tuottaa energiaa yli oman tarpeen vesi-, ydin- ja vielä hetken hiilivoimalla, samalla kaukolämpöä eli niitä uusiutuvia halkoraaka-aineita ei tarvita. Elintarvikkeetkin Suomessa maksetaan tuplana, ensin muutama miljardi tukina ja sitten kaupassa Euroopan kalleimmin hinnoin. Miksi esim. maatalous”yrittäjien” ja kotirouviensa eläkkeisiin upotetaan tänä vuonna muistaakseni 746.000.000 euroa. Miksei minulle makseta vaan joudun työnantajan kanssa maksamaan itse?
Viennistä puuta ja paperia on luokkaa viidennes ja maataloustuotteita vahvasti vientituettuna 1-2 %, oli se kiva suomalaisten maksaa Vladimirien kermajuustot ja voit, onneksi se taitaa nyt olla vuosikymmeniksi ohi.
Helsingissä ei tietääkseni ole vesi- tai ydinvoimaa, sen sijaan on yksi maan suurimmista co2-päästöjä tuottavista ulkomaista kivihiiltä polttavista laitoksista. Juomavesikin tuodaan yli 100 km:n päästä maaseudulta.
Mutta hyvin kelpaa silti helsinkiläisten ostella kaupoista tuettuja kotimaisia elintarvikkeita. Tuottajahinnat tosin ei syynä hintatasoon ole. Parempi olisi kysyä, miksi pääkaupunkiseudulla pääkonttoriaan pitävien kauppojen hinnoittelu on mikä on.
Ilmeisesti maaseudun merkitystä kaupunkilaisten elämän mahdollistajana ei siis vielä ole kaikilta osin kehä 3:n sisällä ymmärretty. Muista riippuvaisina oltaessa nähdään vain muiden alueiden elinkelvottomuus, mikä on aika huolestuttava tilanne.
Tosiaan tietääksesi mutta silti olet tietävinäsi. Helsinki on iso osakas TVO:ssa eli Olkiluodon ydinvoimaloissa, lisänä isoja osakkuuksia vesivoimayhtiöissä eli Helsinki tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää. Hiilivoimaloista ollaan luopumassa, päätökset on tehty. Miten tuon Lounavoiman voimalan käyttövoima, varmaan uusiutuvaa luomua ja Salon juomavesikin varmaan otetaan Salonjoesta, vai kuinka.
PS. Raahen terästehdas tupruttaa samat CO-päästöt kuin koko Suomen henkilöautoliikenne, maalaisluomua varmaan sekin.
Minusta on erikoista puhua elinkelvottomista alueista ja samalla kehua, miten Helsinki omistaa toimintoja elinkelvottomilla alueilla.
Ja maksaa niistä verot sinne, silti ollaan etelän sossutukien varassa, se on minusta erikoista.
Ei helsinkiläisen niin mahtavana omistajana pidä itseään kuvitella, että muutama kaupungin osakkuus maakunnissa toimivissa yrityksissä pitäisi riittää elättämään koko maaseutua. Eurajoki tosin ei merkittäviä valtionosuuksia saa, taisipa joutua maksajaksi. Mutta jos maaseutu on helsinkiläiselle raskas taakka, pysy erossa siitä. Anarkia on kuitenkin kolmen aterian päässä, joten muutos kannattaa suunnitella huolellisesti.
Mistä varoista sinun palkkasi tulee?
TVO:n osakkaana taitaa olla 131 kuntaa,miten ne mielestäsi tuottavat ydinenergiaa? Helsinki ei tuota mitään ydinenergiaa kun ei siellä ole ydinvoimaloita.Vesivoima on niin mitätöntä että ei kannata mainita.Vantaalta vissiin tulee jätteenpoltosta kaukolämpö ja sitä laitosta edesautetaan poltossa maakaasulla.Aika ohkaista on Helsingin energian tuotanto.Paniikissa joutui Helen sulkemaan hiilikattilat ja nyt haalivat sähkönsä mistä sattuu.Salossa juodaan pohjavettä,ei mökkiläisten kusivesiä niin kuin hesassa.
Helsinki omistaa TVOsta yli 8% ja Pohjolan Voima 58% (josta siitäkin Helsinki omistaa pienen siivun), alkaa prosentit loppumaan niiltä muilta 130 kunnalta kun siellä on muitakin isoja omistajia. Taas on kuukkeloitu ja peistattu ensimmäinen rivi lukematta loppuun. Mielestäni yrityksen tuotanto kuuluu omistajille, ei sijaintikunnalle. Isoja voimalaitoksia on Helsingissä on kolme ja toistakymmentä varavoimalaitosta, Vantaan Energia polttelee roskia omaksi kaukolämmökseen, ei Helsinkiin. Helenin sivuilta löydät kyllä tehot. Helenillä on lisäksi omia voimaloita Kymijoessa, osakkuuksia Kemijoessa sekä Ruotsin puolellakin. Lisäksi löytyy lämpöpumppulaitoksia ja jätevesien lämpöenergian talteenottoa, aurinkosähköä ja kesäisin merivettä hyväksikäyttäen tuotettua kaukokylmää. Mitään paniikkihankintoja ei ole tarvis tehdä, hiilestä luovutaan 2025.… Lue lisää »
Missä kohtaa Helsinkiä se ydinvoimala sijaitsee? Ydinvoimala tuottaa sähköt, ei Helsingin kaupunki. Jos ostan vesivoimalan osakkeen, niin en mä mitään tuota vaan omistan, on kai se eri asia. Tuollaisia omistuslistoja voi jokainen kunta tehdä ja väittää tuottavansa jotakin. Laitos tuottaa omistajilleen jotakin, rahaa tai hyödykkeitä.
No jos tarkkoja ollaan niin Espoon puolella Otaniemessä on reaktori. Tämä inttäminen on ihan käsittämätöntä, kuuluiko Nokia Salolle vai osakkeenomistajilleen? Mutta voit toki tehdä sen Salon omistuslistan.
Se reaktori ei kyllä ole sähköntuotantoa varten.Ei kait se Espoo kuulu Helsinkiin? Samalla lailla sinä täällä tillität ja intät kuin minäkin,vai miten luokittelet omat jankkaamisesi?
Asian ydin oli maaseutu vastaan Helsinki. Jos maaseutu on elinkelvotonta aluetta, miksi Helsinki kuitenkin tukeutuu siihen kriittisissä hankinnoissaan ja tuotannossaan? Jospa vaan sammutetaan valot elinkelvottomilta alueilta, niin ei helsinkiläisten tarvitse maksaa maakuntien sossutukia. Samalla loppuu tosin voimaloiden toimintakin.
Jokohan vihdoin alat ymmärtää Helsingin riippuvuuden näistä elinkelvottomista alueista.
Yllättävän monella tuntuu olevan käsitys, että maaseutu elättää Helsinkiä tai pkseutua. Kun olette niin innokkaita peistaamaan lakipykäliä ymmärtämättä sisältöä, niin menkää Tilastokeskuksen sivuille ja kuukkeloikaa verokertymät, tuotannot, viennit jne., sieltä löytyy tilastoja ja summia kunnittain ja alueittain.
Nyt kuitenkin sinä väitit kaupunkien elättävän elinkelvotonta maaseutua. Minusta kyse on siitä, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Kumpikaan ei pärjää itsenäisenä ilman toista eli jokohan vihdoin Helsingissäkin voidaan ymmärtää niinkin yksinkertainen asian kuin maaseudun arvo helsinkiläisille. Siksi Helsingin tai Salon omistuslistan teko on turhaa, vaikka itse sen aloitit.
Otaniemen reaktori on poistettu käytöstä. Helsinki ei ole sen omistaja.
Etelä kyllä vaan elättää maaseutua, niitä pariasataa turhaa kuntaa hallintoineen eli maaseutu on todella iso kuluerä nettomaksajille. Ehkä vähän maaseutua tarvitaan muttei välttämättä, maaseutu taas ei pärjää päivääkään ilman sossutukea. Kuukkeloi niitä verokertymiä jne. Tilastokeskuksen sivuilta. En jaksa näitä helposti tarkistettavissa olevia asioita alvariinsa korjata.
Oletko sitä mieltä että koko maata ei tarvitse pitää asuttuna?
Salossa on 216 800 hehtaaria pinta-alaa. 22,5 siitä on 0,01%. Vaikka se 22.5 hehtaaria on hyvällä paikalla, nämä luvut pitää olla myös tiedossa. Nykyinen hallitushan ei edes ottanut ohjelmaan mukaan Salo – Lohja väliä ja Turku – Salon rakentamisen aloittaminen on vuosien päässä. Eli tässä on ihan turha tehdä asiasta isoa numeroa, myöskään kansanedustajien joiden puolue istuu hallituksessa. Olen samaa mieltä että paras linjaus olisi Piihovin kautta moottoritietä pitkin mutta se vaatisi erilliset yhteydet eri puolille Saloa ja huomattavan rakentamisen asemarakennuksinneen, laitureineen, pysäköintialueineen. Rata tulisi n. 100 metrin päähän moottoritiestä. Lähemmäs ei sitä voisi turvallisesti tehdä. Mitään nykyistä moottoritien rakenteista… Lue lisää »
Tuplaraiteista on oltu montaa mieltä, joidenkin rata-asiantuntijoiden mukaan nämä ns. Uus vanhat asemapaikat Salo-Paimio-Piikkiö tuovat tarvittavat lisätilat kun lähijuna liikenne tulisi niin asemapaikoilla tulisi ohituspaikat, se on totta että tuplaraide tuo toimintavarmuutta. Salon keskustasta Somerotietö Piihoville on jo olemassa ollut 4 kaistainen varaus ties kuinka kauan, kun se tehtäisiin tulisi siitä syöttöliikenne. Mielenkiintoinen asia on myös Linja-autoliitto, olen ihmetellyt että sieltä ei ole kuulunut mitään kantaa, ainoa mitä olen saanut tietää on Salon kohdalla oletettavissa julkisen liikenteen kohdalla alasajoa, koska sekään ei kannata. Mutta jos tarkastellaan realistisia matkustaja määriä mitä EU:n Tilintarkastustuomioistuimen mukaan tarvittaisiin matkustajia koko raide yhteydelle se oli… Lue lisää »
Miksi ns. kriitikot tarkastelevat hanketta kannattavuus edellä, kun maantieliikenteeseen eivät sovella samaa. Joku maaseututie ei voi olla koskaan kannattava, vaikka välttämätön olisikin. Toisaalta taas moottoritie täynnä henkilöautoja on joukkoliikenteeseen verrattuna erittäin tehotonta liikennöintiä. Olen törmännyt mielipiteisiin, ettei Suomessa olisi riittävästi massoja rautatietä varten ja samat henkilöt haluavat tänne kaupunkien väleille lisää moottoriteitä, koska ne ovat massoja varten! Missä on johdonmukaisuus? Jotkut vastustavat rataa, koska täällä on pelkkää metsää, eivätkä käsitä, ettei rataa tehdä maaseutua varten, vaan yhdistämään kaupunkeja.
Täällähän on toimiva rautatie ja siinä toimia rataliikenne.Mistä siis kirjoituksessa on kysymys. Jos uusi rata nopeuttaa muutamia minuutteja Salosta Helsingiin sekä Turkun, mikä sen todellinen merkitys on. Jos Salolainen mikä menee Helsinkiin töihin on siellä 8 min. aikaisemmin, mikä rahallinen voitto sinä on?
Eu:han ei antanut tälle radalle rahallista tukea.
Uusi ratako on mielestäsi sotea tärkeämpi, kun vertaat siihen.
Samaa mieltä. Mikähän näitä salonseutulaisia nurkkapatriootteja oikein vaivaa, kun vastustavat oman maakunnan tärkeintä kärkihanketta? Todellista oman oksan sahaamista ja oman pesän likaamista. Lundenilla ilmeisesti paha asennevamma rautatieliikennettä kohtaan, mutta ei se mitään, tuo käytös kannustaa toimimaan entistä vahvemmin oikoradan puolesta. Nuo yksinkertaisesti eivät saa voittaa.
Ihan kailliako täällä Salossa vastustetaan? Täällä on kuitenkin aqika paljon rakennettu. Mikä ”viisaus” löytyy sanasta ”kaikki”
Hallituksessa olemiseen tarvitaan myös kykyä tehdä kompromissejä, vaaditaan myös kykyä tulla vastaan puolitiehen, kykyä yhteistyöhön.
Tämäkö on sitä?
Motaria myötäillen ja kaikki ratavarsikylät mukaan. Paimio, Piikkiö …
Äänestän Perussuomalaisia, mutta sen verran minussa on kokoomuslaisuutta, että näen Tunnin Junan erittäin tärkeänä yhteytenä koko Varsinais-Suomen aluekehitykselle. Kun julkiset yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat kunnossa niin Salossa riittää väkeä ja myös paikallisten kauppiaiden liikkeissä asiakkaita.
Tuplaraidetta ja tunnin junaa vastustavat lähinnä ne, joita tulevat työmaat tulevat koskettamaan. Eli tontti on liian lähellä, tai siihen tulee muutoksia. Lukkarimäen alueella useita vastustajia, ja valituksia tullaan tekemään. Hajalan alueella työmaaliikenne ja useat tulevat reittimuutosten haitat. Kaikki tämä siksi, koska se hyöty on niin olematon ajan suhteen. Rata tai radat olisi pitänyt linjata vuosikymmeniä sitten, tai E18 moottoritien yhteydessä.
Siis onko puolen tunnin nopeutuksen hyöty 2 tunnin matka-ajasta olematon??? Täällä esiintyvien ns. kriitikoiden asiaosaaminen on hyvin heikkoa tasoa tässä kysymyksessä. Mestaroivat asialla, josta eivät omassa rajoittuneesta kuplassaan mitään ymmärrä.
Todella pikkusieluista toimintaa kauppias-kansanedustajalta uhota äänestävänsä vastoin omaa hallitusohjelmaa, vaikkei se edes sisällä Salo-Lohja -väliä. Lunden todistaa näin olevansa laajemminkin rautatieliikenteen kehittämisen vihollinen ja siitä on se seuraus, että en käy enää hänen kaupassaan. Olisi hyvä, että mahdollisimman moni liittyisi tähän boikottiin.
Se vaan ihmetyttää, että miksi Salon kaupunki mukana siinä ratahankkeessa – jonka maksajana sitten osuudellaan olisi? Eiköhän se rata rakennu muutenkin VR:n hankkeena ja sen järjestämin rahoituksin. Salon kautta mennen rata sitten kuitenkin salolaisten käyttöön tulisi – ei se osallisuus muuta etua tarjoa. Radan ympäristön järjestelyissä Salon kaupungille riittämin rahoituskohteita on.
Tässäkin aivan perustavaa laatua oleva virheellinen väite. VR ei rakenna mitään vaan on vuokralainen Ratahallintokeskuksen rataverkostossa, kuten esim. Helsingin seudun liikenne omine junineen tai kaakonkulmalla toimivat pari rahtiliikennöitsijää.
Hyvä, Mikko Lunden! Älä hukkaa tyyliäsi, olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta turhasta ja kalliista hankkeesta.