Kehittyneiden maiden lupaus vuosittaisesta sadan miljardin dollarin (nykykurssilla noin 93 miljardin euron) ilmastorahoituksesta köyhille maille ei ole toteutunut edes virallisten, anteliaiden tilinpitokäytäntöjen perusteella, puhumattakaan todella ilmastotoimiin liittyvästä rahoituksesta, kertoo brittiläinen kehitysapujärjestö Oxfam.
Sen laskelmien mukaan köyhien maiden ilmastotoimien todelliseen rahoittamiseen annettiin vuonna 2020 vain noin 21–24,5 miljardia dollaria (noin 19,5–23 miljardia euroa).
Vuonna 2009 julistettu tavoite sadan miljardin dollarin rahoituksesta piti saavuttaa vuonna 2020. Virallisten lukujen mukaan rahoitus oli tuolloin 83,3 miljardia dollaria (77,7 miljardia euroa).
Virallinen luku vie harhaan
Virallinen, erilaisia tilinpitokäytäntöjä yhdistelemällä saatu luku johtaa Oxfamin selvityksen perusteella harhaan erityisesti kahdesta eri syystä.
Ensinnäkin ilmoitettu rahoitus usein yliarvioi rahoitettujen projektien ilmastovaikutuksia silloin, kun projektien pääasiallinen päämäärä ei ole ilmastonmuutoksen hillintä tai siihen sopeutuminen, Oxfam kertoo.
Toisekseen ilmastorahoitusta tarjoavat ilmoittavat yleensä muun muassa lainat niiden nimellisarvon perusteella sataprosenttisesti ilmastorahoitukseksi.
Oxfamin mielestä olisi parempi ilmoittaa rahoitukseksi se osa, joka on rahoituksen tarjoajalle taakka ja sen saajalle etu verrattuna markkinoilta saatavaan lainaan. Esimerkki tällaisesta on vaikkapa myönnetyn lainan markkinakorkoa alhaisempi korko tai vuosia kestävä lyhennysvapaa. Yksi tapa tehdä tämä olisi ilmoittaa lainat niin sanottuina avustusekvivalentteina eli käytännössä kuinka arvokas laina olisi suorana avustuksena. Tämä on nykyisin standardi virallisessa kehitysavussa.
Oxfam keskittyy nimenomaan avustusekvilantteihin. Sen selvityksen mukaan niin laskettuna kehittyneiden maiden ilmastorahoitus voi hyvin olla alle puolet ilmoitetusta. Vain neljäsosa ilmoitetusta julkisesta ilmastorahoituksesta tarjotaan avustuksina, Oxfam sanoo. Loput rahoituksesta on lähinnä lainoja, ja lainoista alle puolessa on joitain etuja verrattuna suoraan markkinoilta saatavaan rahoitukseen.
Lisäksi ilmastotoimiin liittyvä kehitysrahoitus vie Oxfamin mukaan nykyisin jopa kolmasosan virallisista kehitystyömäärärahoista, vaikka ilmastorahoituksen sovittiin aiemmin olevan ”uutta ja lisäistä” eli sitä ei pitänyt ottaa pois muilta kehitysapukohteilta.
Ilmastoneuvottelut alkavat maanantaina
YK:n alaiset ilmastoneuvottelut alkavat maanantaina Saksan Bonnissa. Siellä on tarkoitus valmistella joulukuun COP28-kokouksessa Arabiemiirikunnissa tehtäviä päätöksiä.
COP28:ssa tehdään ensimmäistä kertaa Pariisin ilmastosopimuksessa päätetty kokonaistarkastelu maiden edistymisestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kokonaistarkastelun tekninen osa valmistuu Bonnissa, minkä jälkeen poliittiset neuvottelut alkavat. Ainakin köyhien maiden ilmastorahoituksen osalta tiedetään jo, että siinä on epäonnistuttu.
Bonnissa ja Arabiemiirikunnissa jatketaan myös viime vuonna Egyptissä sovitun vahinkojen ja menetysten rahaston valmistelua. Uuden rahaston varoilla on tarkoitus korvata ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä haavoittuvassa asemassa olevissa maissa.
Kaikilta Pariisin sopimuksen osapuolilta odotetaan kunnianhimoisia ja jatkuvasti kiristyviä toimia päästöjen vähentämiseksi.
Pekka Torvinen
