Kesäkuun kymmenettä on perinteisesti pidetty päivänä, jolloin kesäkukat voi laittaa ulos. Sääntö pätee edelleen.
– Jos kesäkukat vie ulos aikaisemmin, ottaa tietoisen riskin, muistuttaa asiantuntija Lassi Remes Kauppapuutarhaliitosta.
Tänä keväänä hallat ja yöpakkaset ovat koetelleet monia hyöty- ja koristekasveja, jos ne ovat olleet suojaamatta ulkona.
– Kirsikoiden, päärynöiden ja omenapuidenkin kukat voivat ottaa nokkiinsa, Remes sanoo.
Sama koskee myös hyötykasveja, joiden taimet on viety liian aikaisin ulos. Esimerkiksi kurkku paleltuu herkästi.
Ammattiviljelmillä kevään kylmät yöt ovat aiheuttaneet runsaasti lisätyötä. Etenkin lähellä maanpintaa kasvavat mansikat ovat olleet alttiita.
– Kukinta on parhaillaan käynnissä.
– Harsoja on levitetty ja sadetettu, jopa olkia on poltettu, viljelijät ovat tehneet pitkää päivää, kertoo asiantuntija Tomi Pousi Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta.
Pousi arvioi, että pahempia vaurioita kylmyys ei ole kukinnoille aiheuttanut.
Jos mansikan kukka paleltuu, sen kukkapohjus ruskettuu.
– Sen näkee saman tien, Pousi sanoo.
Mansikkaa korkeammiksi kasvavat herukat ja vadelmat saattavat myös kärsiä kylmästä. Pousi arvelee, että eteläisessä Suomessa herukoiden kukinnat olivat osittain jo ohi, kun ilma kylmeni.
Vaikka hyötykasvien kukat eivät vaurioituisikaan kylmän vuoksi, kehitys voi jäädä puolitiehen.
– Pölyttäjät eivät lennä, Kauppapuutarhaliiton Remes sanoo.
Kun kimalaiset, mehiläiset ja muut pölyttäjät eivät pörrää kukinnoissa, hedelmät ja marjat kehittyvät huonosti. Vaikka satoa tulisikin, se jäisi normaalia pienemmäksi.
Luonnonmarjoista mustikka on tyypillinen kasvi, jonka sato riippuu siitä, miten hyvin kimalaiset ovat olleet liikkeellä kukinnan aikaan.
Toukokuussa oli harvinaisen paljon hallaöitä
Toukokuussa mitattiin peräti 20 hallayötä Kiikalan havaintoasemalla. Tämä on Ilmatieteen laitoksen Salon havaintoasemista ainoa, jossa mitataan hallaa.
Miten tavallista näin runsas hallaöiden määrä on, tähän Kiikalan havaintoaseman tiedot eivät riitä.
– Salon seudulta ei löydy tarpeeksi pitkää ajanjaksoa, jotta voitaisiin arvioida harvinaisuutta, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jaakko Savela.
Lähin pitkän ajanjakson seuranta löytyy Jokioisten säähavaintoasemalta, jossa hallaöiden lukumäärä oli toukokuussa 21 eli lähes sama kuin Salossa.
– Jokioisilla hallaöitä oli harvinaisen paljon, mikä tarkoittaa kerran 10–30 vuodessa, Savela kertoo.
Säähavaintoaseman mittaama ilman lämpötila ei kerro, onko hallaa päässyt muodostumaan.
– Hallaa voi muodostua, vaikka ilman lämpötila olisi plus neljä astetta, Savela sanoo.
Salo Kärkän säähavaintoasemalla toukokuun alku oli melko viileä. Ylimmät lämpötilat olivat kymmenen asteen luokkaa.
– Toukokuun keskivaiheilla oli kohtuullisen lämmintä, lämpötila nousi pariinkymmeneen asteeseen, mutta kuun loppuvaiheilla alkoi kylmetä, Savela kertaa.
Kesäkuun alku ei tuonut helpotusta hallaöihin, joita Kiikalan säähavaintoasemalla on mitattu kesäkuussa yhteensä neljä kappaletta.
Kesäkukkia ulos sitten, kun itsekin viihtyy ulkona
Halikkolainen Satu Penttilä haki viimeisiä täydennyksiä pihalle tällä viikolla Kukkatalosta.
– Lilan keskelle vähän valkoista, hän sanoo.
Hän suunnittelee etukäteen, mitä pihalle tarvitaan. Tänä keväänä hän laittoi etupihan istutuksia uusiksi.
Kevään ja alkukesän hallat eivät ole vierailleet halikkolaispihalla.
– Laitan kesäkukat sitä mukaan, kun itsekin viihdyn ulkona, Penttilä kertoo.
Tänä keväänä hän on laittanut pihaa kesäkuntoon viimeisen viikon aikana.
Kaikkea ei tarvitse ostaa, vaan esimerkiksi hortensia ja koristeheinä talvehtivat ruukussa.
Pölyttäjiä varten pihalla kasvaa esimerkiksi laventelia, mirrinminttua ja punahattua.
– Tänä keväänä istutettiin myös syreeni.
Hyötykasvejakin pihalle mahtuu.
– Pienesti perunaa, salaattia ja yrttejä, Penttilä luettelee.
Silmäniloa pihalle ruukkuihin etsi puolestaan salolainen Anne Nikander. Hän kertoi hakevansa helppohoitoisia ja kestäviä kasveja, sillä kasvit joutuvat olemaan välillä ilman hoitoa.
– Toukokuun lopulla hankin ensimmäiset kukat.
Nikander sanoo seuraavansa säätä, mutta ostavansa niin edullisia, ettei menetys ole iso, jos halla vie kukat.
Tarvittaessa hän myös suojaa kasveja.
Hän ostaa kesäkukkia sekä mökille että Salon kodin pihalle. Näin ollen kukat joutuvat olemaan välillä ilman kastelua.
– Minulla on ollut orvokkeja, mutta ei nyt.
Hän on huomannut, että orvokit kestävät hyvin ja virkoavat uudestaan, vaikka ovatkin ehtineet kuivahtaa.
Mitään suosikkikasvia Nikanderilla ei ole eikä myöskään etukäteen suunnitelmaa.
– Täällä tulee idea, ja yritän tutkia esitteestä, minkälaisia kasvit ovat.
