Keskustan ja Meriniityn yhdistävää tunnelia pohditaan jälleen – kaupunkikehityksen ikuisuushanke vilahtaa nyt myös talousarviossa

Viime vuosituhannen puolelta peräisin oleva ajatus Salon aseman tunnelista elää edelleen.

Tunneli mahdollistaisi turvallisen ja suoran kulun asemalta Meriniittyyn. Nykyisin reitti Meriniityn puolelle kiertää Joensuunkadun ylikulkusillan kautta.

– Selvitämme parhaillaan, onko asiaa parasta edistää Turun Tunnin Juna Oy:n tekemien ratasuunnitelmien kautta vai erillishankkeena Väyläviraston kanssa vai molempia, sanoo Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi.

Ratapihan omistaa valtio ja katualueet kaupunki. Salon kaupunki on pohtinut tunneliasiaa monet kerrat aiemminkin, mutta nyt asian edistämiseen on myös varattu rahaa. Alustava 2,3 miljoonan euron rahoitus on kirjattu talousarvioon vuodelle 2025.

Tunneli voitaisiin tehdä kahdella tavalla: tekemällä kokonaan uusi tunneli tai jatkamalla jo olemassa olevaa. Asemalla on jo tunneli, jota pitkin kävellään keskiraiteelle.

Toinen tapa turvalliseen liikkumiseen olisi ylikulkusilta.

– Maallikkona ajattelen, että nykyisen tunnelin jatkaminen olisi halvinta ja nopeinta, mutta asiaan voi vaikuttaa seikkoja, joita en nyt osaa ottaa huomioon. Keskustan osayleiskaavassa on varauduttu myös ylikulkuun, mutta se pitää sisällään ajatuksen siitä, että radan kummallakin puolella olisi huomattavasti nykyistä korkeampaa rakentamista, jotka voisi yhdistää ratapihan yli kulkevalla käytävällä, sanoo Mannervesi.

Väylävirasto ei ole ottanut kantaa suoranaisesti tunnelin tai ylikulun rakentamiseen, mutta virasto on huolissaan aseman turvallisuudesta.

Väyläviraston asiantuntija Kimmo Tiainen sanoo, että rata-alueella liikkuminen on ollut Salossa jo pitkään ongelma ja aiheuttaa läheltä piti -tilanteita miltei päivittäin. (SSS 15.5.2023)

Salon asemalla liikutellaan ihmisten lisäksi puita.

Asema on yksi Varsinais-Suomen neljästä raakapuun kuormauspaikasta. Muut ovat Kyrö, Piikkiö ja Turku, jossa toiminta on loppumassa ensi vuonna.

Salon aseman kautta kulkee vuosittain 75 000–95 000 kuutiometriä puutavaraa. Puuta tuodaan asemalle tukkiautoilla, ja se lähtee eteenpäin junilla.

Mannervesi arvioi, että puunlastaus tuo lisähaasteen tunneliasiaan.

– Yksi olennainen kysymys alikulun suunnittelussa ja kustannuksissa on, jatkuuko puunlastaus Salon asemalla. Tähän yritämme saada Väyläviraston kanssa yhteistä näkemystä.

Liikennejärjestelmäasiantuntija Kristiina Hallikas Väylävirastosta sanoo, että ainakin tällä hetkellä ajatuksena on puunlastauksen jatkuminen.

– Salon kuormauspaikka on meidän selvityksissä nähty tulevaisuudessakin osana lastausverkkoa.

Kiskoilla kulkemisesta sanottua:

• ”Keskustan ja Meriniityn välinen kulkuyhteys on kevyenliikenteen kannalta riittämätön, ja kyllä sille varmasti pitäisi tehdä jotain.” Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo, Salon kaupunki. SSS 14.2.2005
• ”Onhan tästä asiasta puhuttu jo kymmenen vuoden ajan, mutta maksumies pitäisi löytää.” Kiinteistöpäällikkö Simo Kariluoma, Ratahallintokeskus. SSS 14.2.2005
• ”Joskus kun kiskoilla on puutavaravaunuja, jotkut oikaisevat vaunujen välistä.” Nokian palveluksessa ollut Rauno Hautajärvi, joka kulki töihin junalla Turusta. SSS 2.3.2004
• ”Ilmeisesti tarvitaan onnettomuus, ennen kuin asialle tehdään mitään.” Veturinkuljettaja Erkki Patrakka. SSS 26.1.1999