Kuivuus kurittaa karjatiloja, rehua haettu Pohjanmaalta saakka – ”Täytyy miettiä, mitä tehdään, jotta rehu riittää talven yli”

0
Koivumäen tilan Leena Lähteenmäki ahkeroi säilörehua lypsykarjalle. Rehua on jouduttu ostamaan muualta, sillä nurmisadot ovat jääneet heikoiksi. Kuvat: SSS/Minna Määttänen.

Kuiva alkukesä on aiheuttanut ongelmia maatiloilla, ja erityisesti rehusato on jäänyt odotettua pienemmäksi. Monella karjatilalla kärsitään nyt rehupulasta, kun varastoja ei ole saatu täytettyä moneen vuoteen.

Somerolla Pirttilän sadan lehmän lypsykarjatilaa pitävä Kaija Laine kertoo, että nurmen kasvua on kurittanut alkukesän kuivuuden lisäksi myös kylmyys.
– Kuivuuden ja kylmyyden takia rehu ei ole kasvanut odotetusti. Kasvusto jää lyhyemmäksi ja rehumassa paljon pienemmäksi, Laine kertoo.

Laineen mukaan odotukset tälle kesälle olivat korkeat, ja hyvä rehusato olisi ollut enemmän kuin tarpeen. Monella tilalla tilanne alkaa olla vaikea, jos riittävää rehusatoa ei saada tänäkään vuonna.
– Viime kesä oli kuiva, ja moni käytti varastorehuja jo silloin, Laine sanoo.

Laineen mukaan säilörehun sisältöä joudutaan muuttamaan, jos rehusato jää pieneksi. Tällöin osa nurmirehusta korvataan kaupallisilla ainesosilla, mikä nostaa rehun hintaa ja tuottajalle aiheutuvia kustannuksia.

 

Nurmen kasvua voidaan tarkkailla mittakepin avulla. Kuvassa Timo Huttunen ja Leena Lähteenmäki Koivumäen tilalta.

Tätä on nurmirehu

  • Koostuu eri lajikkeista, esimerkiksi timoteistä, ruokonatasta, nurminatasta, englanninraiheinästä sekä valko- ja puna-apilasta.
  • On pääraaka-aine karjalle syötettävässä rehussa. Nurmen osuus kuitenkin vaihtelee vuosittain.
  • Säilötään happamissa ja hapettomissa olosuhteissa.
  • Parhantaa ja kuohkeuttaa viljelysmaan rakennetta.
  • Sitoo hiilidioksidia ilmasta ja toimii erinomaisena hiilinieluna.

 

KUIVUUS VAIVAA myös Somerolla Nikkasen lypsykarjatilalla, jossa ruokittavana on 120 lypsävää lehmää. Tilaa pitävä Juho Nikkanen kertoo, että kuivuuden aiheuttamaan huonoon satoon on kuitenkin pyritty varautumaan lisäämällä nurmipinta-alaa.

Heikoimman sadon ovat Nikkasen mukaan tänä vuonna tuottaneet uudet nurmet. Vanhoista nurmista on saatu kohtuullinen sato kuivuudesta huolimatta.

Nikkasen tilalla rehuvarastot riittävät toistaiseksi. Ne uhkaavat kuitenkin loppua, jos kuivuus jatkuu pitkälle kesään.
– Täytyy miettiä, mitä tehdään, jotta rehu riittää talven yli, Juho Nikkanen toteaa.

Nikkasen mukaan kuivuus ei ole ongelma yksin rehunurmille, vaan siitä kärsii yhtä lailla myös viljasato. Hänen mukaansa myös viljasato on näillä näkymin odotettua heikompi.
– Joissakin kohdissa vilja ei ole lähtenyt ollenkaan orastamaan, Nikkanen kertoo.

 

REHUSATO on jäänyt pieneksi jo useana vuonna peräkkäin Hajalassa Koivumäen tilalla, jossa lypsykarjaa on vajaan 70 lehmän verran. Tilaa puolisonsa Timo Huttusen kanssa pitävä Leena Lähteenmäki mainitsee suurimmaksi ongelmaksi kuivuuden mutta kertoo myös talvituhojen vaikeuttaneen rehunurmen kasvua.
– Nurmet eivät ole kasvaneet normaalisti. Tällä nurmipinta-alalla pitäisi saada riittävä sato, Lähteenmäki arvioi.

Useana vuonna heikoksi jäänyt sato on johtanut rehuvarastojen tyhjenemiseen. Näin on käynyt Koivumäen tilan lisäksi myös usealla muulla tilalla.
– Ongelmat alkoivat jo vuonna 2018. Sen jälkeen emme ole saaneet kerättyä riittävää puskuria, Lähteenmäki kertoo.

Koivumäen tilalle rehua on jouduttu ostamaan muualta. Lähteenmäen mukaan sitä on haettu Pohjanmaalta saakka, sillä kuivuus on vaivannut koko Varsinais-Suomen aluetta ja saatavuus on täällä ollut heikko.

Laineen ja Nikkasen tavoin myös Lähteenmäki toivoo pikaista sadetta, joka saattaisi vielä pelastaa kesän kaksi seuraavaa rehusatoa. Sadon kannalta olisi toivottavaa, että myös lämpöä riittäisi.
– Nyt tarvittaisiin vettä ja lämpöä. Tänä kesänä molemmista on ollut puutetta, Lähteenmäki toteaa.