Mathildedalin satama voitti oikeusriidan – uudet laiturit rikkoutuivat valtionyhtiön törkeästä laiminlyönnistä

0
Mathildan Marinassa on tilaa lähes kolmellesadalle veneelle. Kuva toukokuulta: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Mathildedalin uuden pienvenesataman hajonneista laitureista kehkeytyi satojentuhansien eurojen oikeusriita. Hovioikeus ratkaisi kiistan viime viikolla. Suomen valtion omistama urakoitsija joutuu maksamaan satamayhtiölle korvauksia törkeästä laiminlyönnistä.

”Mathildedalin satamaan miljoonan euron laajennus”, Salon Seudun Sanomat uutisoi joulukuussa 2014.

Sveitsiläinen Rheintal Haus Gmbh oli ostanut ruukkikylän satama-alueen kiinteistösijoittaja Olli Lehdeltä. Sama yhtiö oli vain vähän aiemmin hankkinut yli neljä hehtaaria maata Mathildedalia halkovan Tullintien varrelta.

Sijoittajat olivat yrittäjä Daniel Schilling ja hänen suomalainen arkkitehtipuolisonsa Elina Schilling , jonka äidinäiti oli aikoinaan opettanut Mathildedalin koulussa.

Elina Schillingistä tuli vasta perustetun Propdev oy:n toimitusjohtaja. Yhtiön nimi viittasi kehittämiseen ja rakentamiseen.

– Tämä ei ole vielä satama, mutta me teemme siitä sellaisen, Propdevin hallituksen puheenjohtaja Daniel Schilling lupasi Salon Seudun Sanomissa joulukuussa 2014.

Rakennuslupa noin 300 venepaikan satamalle oli olemassa jo vanhastaan.

Propdev ja valtion kokonaan omistama Meritaito oy solmivat pienurakkasopimuksen ”Venesataman rakentaminen materiaalihankintoineen”. Sopimus sisälsi kaksi erillistä aallonvaimenninlaituria, joiden suojan puolelle tulisi kuusi ponttonipistolaituria. Laiturit toimittaisi raisiolainen A-Laiturit oy.

Urakan arvo oli kaikkinensa yli 850 000 euroa. Myöhemmin Propdev ja Meritaito sopivat vielä puisten rantalaiturien tuennasta maanpuoleisilla ponttiseinillä.

Rakennustyöt alkoivat hetimiten. Toimittaja Mikko Kiviluoto kuvaili Salon Seudun Sanomissa keväällä 2015, etteivät raskasbetoniponttonit olleet mitään höyhensarjalaisia.

”Pisin 20-metrinen elementti painaa 30 tonnia, ja se ankkuroidaan pohjaan neljällä 3 200-kiloisella betonimöhkäleellä ja 30-metrisillä teräsketjuilla.”

Merenpohjaan laskettiin yli 120 betoniankkuria.

Mathildedalin uutta pienvenesatamaa rakennettiin keväällä 2015. Kuva: SSS-arkisto/Mikko Kiviluoto.

Pienvenesatama valmistui ja otettiin käyttöön. Propdev jatkoi rakentamista vielä 1,2 miljoonalla eurolla kehittääkseen alueen palveluita. Vappuna 2016 juhlittiin uuden kahvila-ravintolan ja terassin avajaisia.

Entinen Meri-Teijo Marina oli uudistunut Mathildan Marinaksi.

Mathildedalin piskuinen ruukkikylä paistatteli ihastuttavana matkakohteena valtakunnan mediassa, kun Matildansalmen pinnan alla jo kuohui. Propdev ja Meritaito olivat riitaantuneet.

Elina Schilling vastaa puhelimeen veneestä Bodenjärvellä. Hän on puolisonsa kanssa veneilemässä Keski-Euroopan kolmanneksi suurimmalla järvellä, jonka aallot huuhtovat Sveitsin, Saksan ja Itävallan rantoja.

– Se oli ihan kamalaa. Emme osanneet odottaa tällaista ollenkaan, Schilling huokaa.

Schilling oli keväällä 2018 saanut puhelinsoiton, jossa kerrottiin, että satamassa oli tapahtunut jotain kamalaa. Aallonvaimenninlaiturit olivat talven aikana liikkuneet, jonka takia ponttonipistelaiturit olivat kärsineet monesta kohtaa.

– Laitureiden pitäisi kestää kymmeniä vuosia, mutta niissä oli tosi suuria vaurioita jo parin vuoden päästä, Schilling sanoo.

Vikalista oli pitkä: murtumia betonissa ja niskalaudoissa, vääntyneitä ja mereen pudonneita laituritikkaita, kiinnityksistä revenneitä ponttoneja sekä lohkeamia ja halkeamia kansirakenteissa.

Kahden vuoden takuuaika oli tuolloin jo päättynyt.

Vauriot tutkittiin ja korjattiin, mutta keskustelut maksajasta eivät sujuneet Propdevin toivomalla tavalla. Meritaito kiisti Propdevin väitteet, että satama olisi rakennettu heppoisesti. Riita päätyi käräjille. Propdevin kanne koski urakkasopimuksen suoritusrikkomusta.

Propdevin mielestä Meritaito oli syyllistynyt törkeään laiminlyöntiin. Se vaati yli 600 000 euroa rikkoutuneiden laiturien korjaamisesta. Vaade perustui asiantuntijan lausuntoon kustannuksista.

Osapuolet kiistelivät Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa lähes kaikesta suunnitteluvastuusta ankkuriketjujen pituuteen. Käräjäoikeus hylkäsi lopulta koko kanteen elokuussa 2021. Seikkaperäisessä tuomiossa on 72 sivua.

Propdev valitti Turun hovioikeuteen, joka antoi ratkaisun viime viikolla.

”Todetut virheet suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet merkittäviä, ja niistä on aiheutunut myös sataman käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vaurioita”, hovioikeus toteaa.

Virheet johtuvat hovioikeuden mukaan urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä. Korvausvastuu on urakoitsijalla, vaikka laiturit olivatkin vaurioituneet vasta takuuajan jälkeen.

Meritaidon on korvattava Propdeville korjaus- ja selvittämiskustannuksia 165 000 euroa ja sen korko tammikuusta 2019 alkaen. Lisäksi Meritaidon on maksettava yli 70 000 euroa Propdevin oikeudenkäyntikuluja.

– Olemme tyytyväisiä, että saimme edes jotain hyvitystä vaurioiden korjaamisesta. Vastapuoli ei ollut valmis kompromisseihin eikä keskustelemaan kanssamme ilman oikeudenkäyntiä, Elina Schilling sanoo.

Meritaitoa riidassa edustanut asianajaja Kristo Ristimäki on toista mieltä:

– Juristina minun on tosi vaikea hyväksyä tätä ratkaisua. Hovioikeus on määrittänyt takuuajan jälkeistä vastuuta aika ankarasti.

Hovioikeuden ratkaisusta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Mathildedalin satama elokuussa 2008. Kuva: SSS-arkisto: Kirsi-Maarit Venetpalo.