Perusteluna aloitteessa pidetään Salon kaupungin erityisasemaa metsien suojelemiseksi. Kaupungilla on muitakin tulonlähteitä, toisin kuin yksityisellä metsänomistajalla, jolla puuston vuosittainen kasvu ja siihen perustuva tuotto voi tapauskohtaisesti olla hyvinkin keskeinen osa ansiotoimintaa.
Yli 80-vuotiasta puustoa sisältävä ikimetsä on varsinkin Etelä-Suomessa harvinaista herkkua – kiitos tehokkuutta painottavan metsänviljelyn. Se on kuitenkin elämyksiin ja terveyteen painottuvalle matkailulle tärkeä toimintaedellytys ja yksi keino toimia yrittäjämyönteisesti alan toimijoita ajatellen.
Keskeinen osa hankkeen perustelua on metsän pääasiallinen, ei-taloudellinen arvo. Metsä on myös tila, joka mahdollistaa liikkumisen, marjastamisen, sienestämisen, oman rauhan, rentoutumisen, kauneuden kokemisen, henkisyyden ja hengellisyyden.
Tämän tilan järjestäminen myös niille, jotka eivät omista omaa metsäalaa, on meidän kaikkien eli Salon kaupungin vastuulla. Tässä voimme ja meidän pitää toimia yhteistyössä valtion, seurakuntayhtymän ja yksityisten toimijoiden kanssa ja pyrkiä luomaan aiempaa suurempia ja vahvempia suojeltavia kokonaisuuksia.
Metsät eri muodoissaan ovat merkittäviä hiilinieluja ja siksi esimerkiksi perinteistä suomaastoa pitää myös olla suunnitelmassa mukana ennallistettuna.
Metsän suojelu on siis myös luonnonsuojelua, jolla voimme hidastaa käynnissä olevaa eläin- ja kasvilajien katoa. Metsämme sisältävät katoavia luontotyyppejä, kuten jokisuistot ja laidunniityt, joille ominainen lajikirjo on uhanalainen vähentyneen karjan laiduntamisen vuoksi.
Luonto muodostaa herkän systeemisen kokonaisuuden, jossa jokainen osa on tärkeä. Koska ihminen on ottanut paikan tämän pyramidin kaltaisen systeemin ylimmässä osassa, myös meidän hyvinvointimme perustuu koko systeemin tilaan.
Kari Saarinen
Varsinaissuomen vihreiden
piirihallituksen jäsen
Salo
Aloite ei taida olla luettavissa Salon internet-sivustolla. En siis tiedä, miten aloitteen vaikutuksia on tarkasteltu. Mikä olisi toteutuksen kustannusvaikutus Salon kaupungille? Miten hallitaan suojelukohteissa vanhojen kuusikoiden tuholaisriski, joista on äskettäin uutisoitu esim. Jyväskylän laajavuoressa ja Helsingin keskuspuistossa? Miten tuotetaan uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta kasvavaan tarpeeseen, jos suojelua lisäämällä potentiaali puun tuottamiseen vähenee? Jos puun käyttöä pitää vähentää, millä uusiutumattomia raaka-aineita korvataan? Punaisen kirjan mukaan metsissä uhanalaisuuskehitys ei ole huono toisin kuin monissa muissa luontotyypeissä. Näistä osa kaipaa lisää ihmisen vaikutusta, osa on luonnonvaraisessa tilassa ihmistoiminnan ulkopuolella. Metsissä mm. lahopuun ja mustikan määrä on jo nyt kasvussa, Etelä-Suomessa myös vanhojen metsien määrä… Lue lisää »
Mun mielestä näiden lisäksi voitaisiin suojella kaikki metsät, mitkä olisi jäämässä tunnin junan alle.