Tiistaina uudeksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi nimitetty Ville Tavio kertoo, että kyseinen ministerinsalkku tuli hänelle osittain yllätyksenä. Tosin edelliset neljä vuotta ulkoasianvaliokunnan jäsenenä ja osallistuminen hallitusohjelman kauppa- ja kehityspolitiikan neuvotteluihin ovat Tavion mukaan avuksi.
– Vaikka minulla on kohtalaiset pohjatiedot aiheisiin, käyn ulkoministeriön virkamiesten kanssa briiffejä säännöllisesti läpi ja muun muassa niiden kautta tieto ja osaaminen kasvavat.
SUOMEN ja Venäjän välisen kaupan tyrehdyttyä Suomi hakee Tavion mukaan uusia kumppanuuksia maailmalta.
– EU:n kaupan vahvistaminen on meille tärkeää, mutta painopiste toivottavasti kasvaa Amerikassa, Aasiassa ja Intiassa.
Tavio toteaa, että riippumatta siitä, mikä on Kiinan suhde Venäjään, Suomen on säilytettävä Kiina keskeisenä kauppakumppanina.
– Meillä on syytä pyrkiä kasvattamaan kauppaa Aasian suuntaan, esimerkiksi Japaniin ja Etelä-Koreaan. On myös huoltovarmuudellisia syitä pyrkiä lisäämään kauppaa Nato-yhteistyönkin kautta.
Kauppasuhteiden jatkaminen Afrikan maiden kanssa jatkuu Tavion mukaan Suomen Afrikka-strategisen näkökulman siivittämänä, jolloin tavoitteena on avata uusia kumppanuuksia ja löytää molempia osapuolia hyödyttävää kauppaa.
Valtion vientitukea yrityksille Tavio haluaa tarkastella vientimahdollisuuksien ja kannattavuuden kannalta, ei niinkään vientisektoreittain.
– Erilaisten teknologisten innovaatioiden viennissä on potentiaalia, ja panostaminen innovaatioihin näkyy kautta hallitusohjelman.
Tavion mukaan metsäteollisuuden vientituotteissa raaka-aineen jalostusaste kasvaa jatkuvasti, mikä on osoitus teknologisista innovaatioista.
– Minulla on kovasti odotuksia metsäteollisuuden kasvulle tätä kautta. Esimerkiksi muovituotteita korvataan sellupohjaisilla pahvituotteilla. Siinä on hyvin kasvun varaa.
Hän kertoo tukevansa kaikkien eri alojen innovaatioita ja vientituotteita, ja haluaa tunnistaa että toiset tarvitsevat ulkomaanmarkkinoille päästäkseen valtiollisen toimijan tukea enemmän kuin toiset.
Ensimmäisestä vienninedistämismatkasta on Tavoin mukaan puhuttu, mutta tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole.
– Nämä matkat pitää valmistella hyvin, en lähde suin päin kiertämään.
UKRAINA on nyt Suomen kehitysavun suurin yksittäinen kohdemaa. Lisäksi maan jälleenrakennuksen suunnitelmaa tehdään suomalaisen elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä.
Taviota ei huolestusta, että kehitysavun katkaisu Venäjää tukevilta mailta sysäisi näe yhä tiiviimmin Venäjän syliin.
– Meidän yksi tärkeimmistä asioista on tukea Ukrainaa. On moraalisesti kyseenalaista, että Suomi antaisi rahaa Venäjää tukeville maille. Suomen tulee mielestäni edellyttää vahvemmin, että kehityskumppanimme kunnioittavat kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestelmää.
– Näiden kehitysmaiden tulisi keskittyä omaan kehitykseensä ja taloutensa nostamiseen sen sijaan että lähtevät tukemaan Venäjän hyökkäystä, Tavio opastaa.
Hallitus on päättänyt leikata kehitysapua miljardin euron verran, mutta voimassa olevat sitoumukset otetaan Tavion mukaan huomioon. Hän sanoo, että kehitysavun päätavoite on se, että kehittyvät maat pystyisivät seisomaan omilla jaloillaan, esimerkiksi kehittäisivät verotustaan.
Tavion mukaan selvitetään mahdollisuutta luoda verokannustin kehitysapuun annettavalle yksityishenkilöiden lahjoituksille. Se voisi olla verovähennys tai vapaaehtoisen lahjoituksen ruksi veroilmoituksessa.
