Budjettia lähdetään laatimaan periaatteella, että velkaa ei tehdä. Uutta lainaa otetaan vain, jos maksuvalmius vaatii.
Tämän vuoden alussa Salolla oli lainaa alle 85 miljoonaa euroa. Sitä lyhennetään ahkerasti. Vuoden loppuun mennessä lainan määrä laskee lähelle 70 miljoonaa. Kuntataloudessa se on erittäin vähän.
Salon talous on vähintäänkin kestävällä pohjalla. Viime vuonna kaupunki teki yhdeksän miljoonan euron ylijäämän ja tänä vuonna sitä saattaa tulla vielä enemmän.
Kuntien talousnäkymiin liittyy suuria epävarmuuksia. Sote-uudistus rikkoi vuosikymmenien talousrakenteet, kun kuntien suurin menosarake siirtyi hyvinvointialueiden huoleksi. Se vaikuttaa sekä kirjanpitoon että reaalimaailmaan.
Lähivuosina hyvinvointialue tekee esimerkiksi omat ratkaisunsa sote-kiinteistöjen kohtalosta. Sen jälkeen kunnille jää käsiinsä joukko potentiaalisesti remonttia kaipaavia ja huonosti kaupaksi meneviä kiinteistöjä.
Omat haasteensa aiheuttaa myös globaali taloustilanne. Vaikka synkimpiä ennusteita on korjattu, hintojen ja kustannusten nousu jatkuu. Tosin Salo arvioi toiminta- ja henkilöstökulujen nousevan ensi vuonna melko maltillisesti.
Epävarmuuden ajassa varovaisuus on viisasta. Samalla voi kuitenkin kysyä, mihin kaupunki tähtää trimmaamalla talouttaan. Monen kuntapäättäjän suulla on vaadittu rohkeutta kehittää kaupunkia ja tehdä myös investointeja.
Kaupungin investointisuunnitelmaa ei voi erityisen rohkeaksi moittia. Se muistuttaa enemmän tavallisen taloyhtiön kuin kasvavan kaupungin hankelistaa. Kaivattu latukone ja alati lykkääntyvä jäähalli eivät vielä hengi dynaamisuutta.
Salon ongelma on hidas väestökehitys. Tänä vuonna kaupunki saattaa sentään pinnistää muuttovoiton puolelle. Jos asukasvirta joskus lähtee kasvuun, ainakin Tupurin koulussa ovat tuulikaapit tuoreessa maalissa ja lukioissa piirtoheittimet kunnossa.
Kaupungin taloudenhoito on samaa luokkaa entisen miehen viinanoton kanssa; sillon otetaan, jos itellä on tai toinen tarjoo. Rahahan on tarkoitettu kiertämään, helpointa se on kun se ei ole omaa.
Kohta otetaan toiset 70 miljoonaa velkaa kun aletaan pykäämään tunnin junaa. Tottakai valtio laittaa kaupungit maksumiehiksi ja varsinkin Salon mihin ei nopein juna edes pysähdy. Kohta meillä on kunnallisvero niin tapissa et vanhatkin asukkaat kaikkoavat, uusista puhumattakaan.
Suomalaisilla on velkataakkaa ihan tarpeeksi valtionkin toimesta, joten kunnan velkapotin pienentyminen ei ole suuri ongelma.