Pimeänäkölaite komposiittikypärässä, lämpötähtäin kiväärissä, taistelunjohtoverkon päätelaite repussa, viestintäjärjestelmä kuulosuojaimissa. Sodankäynnin kehittyminen näkyy konkreettisesti myös suomalaisen sotilaan henkilökohtaisessa varustuksessa jo nyt tai piakkoin tulevaisuudessa.
Vaaditaanko yksittäiseltä varusmieheltä aiempaa enemmän erilaisten uusien härpäkkeiden mukaantulon myötä?
– Taistelukenttä oikeastaan asettaa ne vaatimukset. Siellä selviytyminen on hankalampaa ja vaativampaa kuin aiemmin, muotoili Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki torstaina Santahaminassa.
Hän arvioi suomalaisen varusmieskoulutusjärjestelmä olevan perusteiltaan kunnossa, mutta uusien varusteiden myötä siihen pitää tehdä kuitenkin tarkennuksia. Yksi hyvä esimerkki ovat muun muassa tiedustelua varten hankitut pienikokoiset dronet, jotka tulevat Puolustusvoimissa koulutuskäyttöön varusmiehille tänä kesänä.
– Opitaan toimimaan niiden kanssa mutta myös niiden piirissä: Luulet olevasi piilossa, mutta etpäs olekaan, Välimäki kuvailee.
Sama kaksisuuntaisuus pätee myös moniin muihin uutuuksiin kuten lämpötähtäimiin – ne tuovat lisää suorituskykyä itselle, mutta samalla tarvetta suojautua entistä paremmin.
– Lähtökohtaisesti varustuksen pitää olla sellaista, että se vastaa taistelukentän vaatimuksia, mutta on myös koulutettavissa meidän reserviläisperusteiselle armeijalle, Välimäki linjaa
Tilannetietoisuutta itselle ja muille
Maavoimissa taistelijan varustuksen kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa tulivoiman sekä pimeätoimintakyvyn parantaminen sekä suojauksen ja tilannetietoisuuden parantaminen. Viimeksi mainitun osalta tavoitteena on sekä saada paremmin tietoa omasta ympäristöstä että välittää samaa tietoa omille joukoille.
Teknologian kehityksestä kertoo se, asevoimien uudet hankinnat eivät enää välttämättä merkitse uusien laitteiden tai aseiden vaan esimerkiksi ohjelmistojen hankintaa. Nykytaistelukentällä hyvin oleellinen varuste voi olla myös luotettava ja kestävä virtalähde. Kaikesta teknisestä kehityksestä huolimatta taistelijalle pyritään kuitenkin tarjoamaan mahdollisimman yksinkertainen käyttöliittymä kuhunkin laitteeseen.
Nykysotilaan varustuksesta tutuimmalta näyttää vanhoillekin reserviläisille rynnäkkökivääri, mutta myös sen korvaaminen uudella on jo käynnissä. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat aiemmin keväällä puitesopimuksen yhteisen ”käsiaseperheen” hankkimisesta suomalaiselta Sakolta. Suomen osalta kyse on tosin tässä vaiheessa vasta testiasesarjasta.
Uudistuksen myötä muuttunee myös nykyisten rynnäkkökivääreiden tuttu 7.62-kaliiperi Nato-maissa yleisemmin käytössä olevaan 5.56:een.
– Etenemme systemaattisesti testauksen kautta kaliiperivalintaan, toivottavasti ensi vuoden kuluessa, kertoo jalkaväen tarkastaja, eversti Juhana Skyttä.
Vaikka päätöstä kaliiperista ei ole tehty, vaikuttaa sen vaihtuminen lähes varmalta. Silti nykyisiä rynnäkkökivääreitä nähtäneen Suomen varuskunnissa vielä ainakin ensi vuosikymmenellä, ellei pidempään.
– Meillä on käytössä vielä paljon 7.62-patruunoita. Sellaisen varastomäärän hankkiminen ja muuttaminen johonkin muuhun ei tapahdu ihan hetkessä, Skyttä kertoo.
Paremmat edellytykset liikkuvaan sodankäyntiin
Uudesta rynnäkkökivääristä on haettu uuden kaliperin lisäksi myös muun muassa keveyttä, valmiita kiinnityspaikkoja tähtäimille ja muille lisävarusteille. Lisäksi uuden aseen halutaan olla lyhyempi ja siten helpompi käsitellä erilaisten suojavarusteiden kanssa. Skytän mukaan toiminnallisuuden lisääminen sanelee varusteuudistuksia yleisemminkin.
– Vanhat välineemme ovat antaneet suhteellisen hyvän kyvyn puolustustaisteluun mutta liikkuvaan sodankäyntiin ja hyökkäystaisteluun tarvitaan näitä nykyaikaisia välineitä, kuten pimeätoimintakykyä, hän sanoo.
Kaikki ei ole kuitenkaan vain aseita ja teknologiaa. Vapaaehtoista asepalvelustaan suorittava Onerva Aalto sai viime kuussa paljon huomiota mielipidekirjoituksellaan, jossa hän kertoi, että naissotilaiden on vaikea löytää itselleen sopivan kokoisia vaatteita ja muita varusteita miehille suunnitellusta valikoimasta.
Maavoimien komentajan mukaan lähtökohtana pitää olla se, että kaikille – niin naisille kuin miehille – löytyy sopivan kokoista vaatetta ja muuta varustetta.
– Onhan se selvää, ettei meillä ole naisille räätälöityä asukokonaisuutta, mutta yhteispohjoismainen taisteluasu tuo tähän omalta osaltaan vastauksia ja siten asiassa mennään eteenpäin, kenraali Välimäki sanoo.
Hän ei tunnu olevan pahoillaan asian nousemisesta esiin lehden sivuilla.
– Erittäin hyvä nosto, minkä meidän kersantti teki. Se antaa lisäbuustia, Välimäki sanoo hymyillen.
Niilo Simojoki
