Roskiksella käynti voi nykyään laittaa pään pyörälle. Kuluttajat ovat nykyään kiertotalouden keskiössä, ja nimenomaan kodin roskalaatikolla muuttuvat todeksi monet keskenään ristiriitaiset ympäristötavoitteiden virtaukset – vai pitäisikö sanoa jätepyörteet? Kierrätys ja lajittelu lisääntyvät, ja pian entistä useamman on tehtävä valinta myös kompostin ja biojäteastian hankinnan väliltä.
Samaan aikaan kun jätteitä vähennetään, Suomeenkin tuodaan ulkomailta roskia polttolaitosten raaka-aineiksi. Tämä hämmentää kansalaisia, mutta niin se hämmentää ammattilaisiakin.
Salon jätteenpolttolaitoksella kehitys on huomattu siinä, että muovijätteen vähenemisen myötä jätteistä saatava lämpö on vähentynyt (SSS 22.6.). Muovi on oivaa polttoainetta, onhan se pohjimmiltaan öljystä tehtyä.
Salossa jätettä polttamalla tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Poltettavien roskien energiasisällöstä noin kolmasosa tulee muovista. Erilliskerättyä muovia Salossa ei polteta, mutta muovia päätyy sekajätteen joukkoon edelleen runsaasti. Biojätteen osuus on myös noin kolmannes ja loput on kotien muuta sekalaista, lajittelematonta roskaa.
Kuluttajia kannustetaan ja velvoitetaan kierrätykseen, mutta sen seurauksena Lounavoima Oy joutuu etsimään uusia polttoaineita. Sellaisiksi voivat päätyä esimerkiksi hevosenlanta ja painekyllästetty puu. Etenkin lantaa on järkevää polttaa, jotta se ei päädy rehevöittämään vesistöjä. Hevosenlanta oli jopa Sipilän hallituksen kärkihanke, ja vuonna 2018 lannan polttamisen säännöksiä lievennettiin. Koko ongelmaa se ei poistanut, sillä Lounavoimallekin on lantaa runsaasti tarjolla.
Pitkän ajan kuluessa Salossakin joudutaan varautumaan siihen, että kilpailu polttokelpoisesta jätteestä kiristyy. Kiertotalous on vielä kehittymisvaiheessa. Yksittäiselle asukkaalle se näyttäytyy toisinaan hämmentävinä epäloogisuuksina, kun markkinaehtoinen energiabisnes ja kuluttajia velvoittava regulaatio ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen.
Toivotaan että Lounavoiman sadan miljoonan vihreä laina pystytään kuitenkin maksamaan määräajassa. Korkojen mahdollinen prosentin nousukin tarkoittaa korkokuluja mijoona lisää. Onneksi kuluttajahintoja pystytään nostamaan ja vähenevän roskien tuojien porttimaksuja nostamaan. LSJH:kin seuraavaksi monopolisoi hevosen lannan ja siirtyy keskitettyyn lannan kuljetuksen kilpailutukseen.
Minusta on jotenkin hullunkurista, että esimerkiksi Helsingin vesi käyttää ihmisperäisen lannan tai ulosteen jätteitä Helsingin viherrakentamiseen ja siis Helsinkiläisten puistojen nurmikkojen pohja aineksena ja Helsinkiläiset sitten bilettävät näillä nurmikoilla.
Ihmislannan jäänteistä tuskin poistuvat lääkejäämät ja huumausainejäämät pelkän mädätyksen ja kompostoinnin, sekä kevyen lämpökäsittelyn seurauksena.
Täällä lähtökohtaisesti paljon puhtaampaa hevosen lantaa suunnitellaan poltettavaksi, jotta energiaa riittää, kun polttamiseen kriittisesti suhtautuvien näkemyksiä ei uskottu.
Olisiko järkevämpää polttaa ihmisperäisen lannan jäämiä, jolloin päästäisiin myös lääkejäämistä hallitummin eroon ja ne eivät päätyisi vesistöön ja luonnonkiertoon viherrakentamisen seurauksena?