Salon opetuslautakunta käsitteli tällä viikolla harvinaista tapausta.
Salolainen huoltaja oli kannellut aluehallintovirastoon seurakunnan toiminnasta Salon päiväkodeissa. Huoltajan mielestä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman kirjaus varhaiskasvatuksen ja seurakunnan välisestä yhteistyöstä korostaa seurakunnan etua.
– Minulle ei täysin auennut, mikä se kyseinen etu on, kommentoi lausunnon valmistelija, Salon vt. kaupunginlakimies Esa Nieminen.
Huoltajan lapsi aloitti avoimen varhaiskasvatuksen kerhoryhmässä vuoden 2023 keväällä.
Avi pyysi opetuslautakunnan lausuntoa kanteluasiasta kesäkuun loppuun mennessä. Viranhaltijoiden selvitykset vaadittiin Salon kaupungin varhaiskasvatusjohtajalta sekä Märynummen päiväkodin johtajalta.
Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta ei ole lakisääteistä varhaiskasvatusta.
– Yhteistyötä on vähemmän seurakunnan kanssa kuin normaalissa varhaiskasvatuksessa. Avointa varhaiskasvatusta järjestetään kahtena päivänä viikossa yhteensä kuusi tuntia, taustoittaa Salon kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Anna Karlsson.
Toimintakaudella 2022–2023 Salon kaupungin varhaiskasvatus ja Salon evankelis-luterilainen seurakunta sopivat pidettäväksi 4–5 katsomuskasvatustuokiota. Tuokioiden lisäksi lapsille tarjottiin kahdesta neljään kirkkohetkeä lähikirkossa tai päiväkodissa.
Katsomuskasvatustuokioita varten Salon seurakunta tuottaa lapsiryhmiin kertomushetkiä, joissa lapset kuuntelevat lastenohjaajan johdolla tarinaa. Tarinat pohjautuvat Raamattuun, mutteivät sisällä Karlssonin mukaan ”uskonnon harjoittamisen elementtejä”.
Lapsiryhmästä vastuussa oleva varhaiskasvatuksen opettaja on tietoinen kertomusten sisällöstä ja toteutustavasta ja on itse mukana kertomustuokioissa, sillä yhteistyötä tehtäessä pedagoginen vastuu säilyy aina varhaiskasvatuksen opettajalla.
– Tarjoamme aina myös toisen osallistumisvaihtoehdon katsomuskasvatustuokioille samalla katsomuskasvatuksen teemalla. Vaihtoehtotilaisuudet suunnittelee varhaiskasvatuksen opettaja.
Opetuslautakunta katsoo, että Salon kaupungin noudattamat toimintatavat varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ovat lainmukaisia. Huomionarvoista oli vaihtoehtojen tarjoaminen katsomuskasvatukselle.
– Olemme nyt usean vuoden ajan toimittaneet huoltajille kirjallisen selvityksen katsomuskasvatuksesta. Kyseisessä lomakkeessa huoltaja saa valita yksityiskohtaisesti, osallistuuko lapsi esimerkiksi joulukirkkoon vai päiväkodin talviteemaiseen laululeikkitapahtumaan. Lisäksi henkilökunta keskustelee vanhempien kanssa asiasta aloituskeskustelussa, Karlsson toteaa.
Kantelun tehnyt huoltaja oli valinnut omalle lapselleen katsomuskasvatustuokioiden vaihtoehtoiset tilaisuudet. Hän kuitenkin halusi avilta lausunnon Salon kaupungin menettelytapojen laillisuudesta seurakuntayhteistyössä.
– Olen ollut virkamiehenä 40 vuotta. Tällaista niin kutsuttua kyseenalaistamista ei ole tullut urani aikana aiemmin vastaan. Toisaalta asioiden kyseenalaistaminen kuvaa nykypäivän huoltajien ajatusmaailmaa laajemminkin, Nieminen pohtii.
Varhaiskasvatuslaissa korostetaan vuorovaikutustaitojen, muiden ihmisten kunnioittamisen ja vastuullisuuden opettamista. Katsomuskasvatus on osa yleissivistävää pedagogista toimintaa.
– Seurakuntayhteistyöllä on Salossa pitkät perinteet. Muita tahoja Salossa ei ole löydetty katsomuskasvatuksen yhteistyökumppaneiksi. Kyllä minusta seurakuntayhteistyö varhaiskasvatuslain mukaisiin tavoitteisiin soveltuu.
Karlssonin mukaan seurakuntaa ei suosita muista varhaiskasvatuksen yhteistyökumppaneista poikkeavalla tavalla.
Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia alueellisia ja paikallisia toimijoita, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Niitä ovat esimerkiksi muut sivistyksen palvelut, järjestöt, katsomusyhteisöt kuten seurakunnat, poliisi sekä ravitsemus- ja siivouspalvelut.
– Emme suosi yhtä yhteistyötahoa muita enempää. Yhteistyötahot määritellään valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa. Salon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu, että Salon seurakunta on yhteistyökumppanimme.
Vaikka Karlsson on kuunnellut kriittistäkin keskustelua katsomuskasvatuksesta, kantelua asiasta hän ei ole aiemmin kohdannut.
– Muutamia kyselyitä ja muistutuksia on tullut yksiköihin päiväkotien johtajille, ja niihin on vastattu kirjallisesti tai asia on selvitetty keskustellen yhdessä huoltajien kanssa. Olemme päässeet kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulemaan. Jotkut huoltajista ovat nopeampia toimimaan ja päätyvät aville saakka, mihin heillä on toki oikeus.
Karlsson ei osaa ottaa kantaa siihen, onko tapahtumaketjun käynnistänyt esimerkiksi kommunikaatiokatkos huoltajan ja päiväkodin välillä. Hän kannustaa huoltajia ensisijaisesti ottamaan kaikki pohdintaa aiheuttavat tilanteet puheeksi päiväkodin johtajan ja henkilökunnan kanssa.
– Päiväkodin johtaja vastaa yksikkönsä pedagogisesta toiminnasta ja hänen kanssaan kannattaa ensimmäiseksi keskustella.
Änkyräateistit ovat mielenkiintoista porukkaa. Vainovat roomalaisten sotilaiden 2000 v sitten teloittamaa elänäntaidon opettajaa.
Toiveena lienee myös hallintohimmeleiden keventäminen. Toki valituksilla menettelyistä, jotka on itse hyväksynyt ja paperille kirjannut, voi hallintoa kuormittaa.
Kirkko pyrkii aloittamaan arvostelukyvyttömien lasten ehdollistamisen mahdollisimman aikaisin. Eräät päiväkotien johtajat tukevat tätä käyttämällä omaa vakaumustaan estääkseen uskonnonvapauden toteutumisen.
Minä erosin kirkosta 18 v. Riparia en käynyt. Olin kyllä jo ennen sitä ikää lukenut raamatun pariin kertaan. Hyvä satukirja tieteisiin (elektroniikka) suuntautuneelle nuorelle.
Onko mielestäsi ”änkyräateisti” sellainen, joka haluaa pitää kiinni perustuslaista?
Onko sitä uskonnon aivopesua suoritettava lapsille. Eikös olisi reilumpaa, että ihmiset itse aikuistuttuaan saisivat itse valita mihin uskovat. Uskonto kuuluu pitää erillään opetuksesta ja pitäisi pitää poissa myös valtakunnanpolitiikasta. Tai sitten pitää tehdä yhteistyötä kaikkien uskontojen kanssa, mistäs sitä tietää jos vaikka joku muu satuolento olisi parempi jumalakanditaatti? Jeesus oli pikemminkin kansankiihottaja kuin opettaja. Eikä kuollutta voi vainota, mahdoton ajatus.
Mitähän mahtaisivat änkyräuskovaiset tuumata, jos päiväkotiin tulisi joku imaami kertomaan islamista? Kristinuskolla ja islamilla on sentään yhteisiä profeettoja kuten Jeesus ja äitinsä Maria.
Sama se on meillä uskonnottomilla, ei mekään halua että meidän lapsia ohjaillaan aivan oudoille teille.
Nykyään ei tarvii näihin seurakunnan juttuihin osallistua, kuten jutusta käy ilmi. En tiedä mikä ongelma tässä on. Jos kerran vanhemmilta kysytään osallistuuko lapsi esim. kirkkoihin yms. Ja vanhemmat valitsevat ei, niin lapselle järjestetään jotain muuta siksi aikaa. Nää on nää nykyajan vanhemmat niin herkkiä, kun joka asiasta pitää valittaa.
Nykyään laki sanoo että kenenkään ei tarvitse paljastaa vakaumustaan julkisesti. Jos päiväkodissa järjestetään ohjelmaa, joka ei vastaa kaikkien perheiden vakaumusta, silloin kieltäytyessään joutuu kertomaan vakaumuksestaan.
Kysymys ei ole ”herkkyydestä” vaan ihmisoikeuksista. Kannattaisi tulla tälle vuosituhannelle. Kyllä sitä uskisten yksinvaltaa on tarpeeksi kauan jo kestettykin.
Ei vakaumus paljastu sillä, ettei osallistu ev lut toimintaan.
Ei tarvitse paljastaa vakaumustaan. Kuka tahansa voi valita, että lapsi osallistuu tänä vuonna vaikka kevätkirkkoon, mutta joulukirkon sijaan meneekin mieluummin päiväkodin nukketeatteriesitykseen. Kukaan ei kysele syitä, vaan kaikilla perheillä on todella vapaus valita.
Jos kerran kunnan ja seurakunnan välistä sopimusta on noudatettu, eikä lapsen ole tarvinnut osallistua seurakunnan järjestämään toimintaan, niin en näe tässä mitään ongelmaa.
Ongelmahan on seurakunnan ja kirkon tunkeminen varhaiskasvatukseen,pysyisivät siellä hautausmaan nurkilla omissa oloissaan.