Salon sairaalassa saatetaan aloittaa vaikeasta lihavuudesta kärsivien potilaiden lihavuusleikkaukset. Varha selvittää parhaillaan, riittävätkö rahat ja henkilökunta.
Vaikea lihavuus on krooninen sairaus, joka tuo mukanaan muita sairauksia. Lihavuusleikkauksia tehdään Suomessa paljon vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
– Suomessa ja koko maailmassa tehdään lihavuusleikkauksia aivan liian vähän, ylilääkäri ja professori Paulina Salminen sanoo.
Salminen näkee, että Salon sairaalasta voisi tulla Turun yliopistosairaalan yksikkö, jossa lihavuuskirurgia olisi luonteva osa erikoissairaanhoitoa. Turussa lihavuusleikkausta joutuu odottamaan jopa kaksi tai kolme vuotta.
– Vaikea lihavuus on Suomessa huonoiten hoidettu krooninen sairaus. Vaikeassa lihavuudessa on kyse biologisista tekijöistä eli osa ihmisistä on selvästi alttiimpia lihavuudelle. Se ei ole potilaan oma valinta eikä hänen oma vikansa, Salminen korostaa.
Lihavuusleikkauksia tehdään Suomessa paljon vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
PAULIINA SALMINEN on kirurgian professori sekä kirurgian erikoislääkäri. Hän on hoitanut vaikeaa lihavuutta kaksikymmentä vuotta, ja leikkaa potilaita aktiivisesti yliopistotyönsä ohessa.
– Suomessa tehdään vain 1 200–1 300 lihavuusleikkausta vuodessa, kun niitä pitäisi tehdä ainakin 4 000. Turussa tilanne on valitettavasti Suomen huonoin, Salminen sanoo.
Tyksissä on tavattu tehdä toistasataa operaatiota vuodessa, mutta leikkausten määrä on nyttemmin romahtanut. Viime vuonna Turussa leikattiin enää parikymmentä potilasta. Pulaa on sekä hoitajista että leikkaussaleista.
– Salossa on hyvä sairaala, jossa voitaisiin leikata osa vaikean lihavuuden potilaista, Salminen toteaa.
Tällä hetkellä sairaalanmäellä tehdään joka päivä etenkin sappi- ja tyräleikkauksia, joihin on myös jonoa. Seitsemästä leikkaussalista käytössä on viisi. Lihavuusleikkausten aloittamisesta ei ole päätetty.
NORMAALIPAINOISET ihmiset ovat Suomessa vähemmistössä. Puhutaan lihavuusepidemiasta. Kolme neljästä 30 vuotta täyttäneestä aikuisesta on ylipainoinen tai lihava.
Myös lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus on yleistynyt merkittävästi. Riski aikuisiällä puhkeaviin sydän- ja verisuonisairauksiin alkaa kasvaa jo nuorena, ja suurin osa lihavista nuorista on lihavia myös aikuisena.
Vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta kärsii joka kuudestoista aikuinen. Painoa on tällöin liikaa jo kymmeniä kiloja. Salmisen mukaan lihavuusleikkauksen raja on ylitetty jo ilman liitännäissairauksiakin, jos 160 senttiä pitkä nainen painaa 100 kiloa ja 180-senttinen mies 120 kiloa.
– Vaikea lihavuus on krooninen sairaus, jossa hoitoonpääsyprosentti on käytännössä olematon. Mitään muuta kroonista sairautta ei hoideta Suomessa näin huonosti. Eihän verenpainetaudissakaan sanota potilaalle, että ajattele positiivisesti, kyllä se paine siitä laskee. Hänelle määrätään tehokasta lääkehoitoa.
Salminen huomauttaa, ettei perinteinen ohje ”syö vähemmän ja liiku enemmän” yksinään toimi vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta sairastaville niin kuin se voi toimia lievästi ylipainoisille.
LAIHDUTTAMINENon Suomessa ja maailmalla iso bisnes, mutta Salmisen mukaan leikkaus on käytännössä vaikean lihavuuden ainoa hoito, jolla saadaan aikaan hyvä ja pysyvä painonlasku. Salminen tukeutuu potilaiden pitkäaikaisseurannan tuloksiin.
– Lihavuusleikkaus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön. Mikään muu niin sanottu tavallinen laihduttaminen ei tuo yksinään juuri mitään tulosta.
Lihavuus tuo mukanaan muita sairauksia. Uniapnea, tyypin 2 diabetes, rasvamaksa, verenpainetauti ja hyperkolesterolemia eli hyvin korkea kolesteroli ovat tavallisia. Nuorilla naisilla vaikeaan lihavuuteen liittyy lapsettomuutta. Myös nivelrikko on yleinen.
– Veronmaksajien kannalta lihavuusleikkaus on erittäin kustannustehokas hoito, joka maksaa itsensä takaisin keskimäärin kolmessa vuodessa, Paulina Salminen huomauttaa.
Lihavuusleikkaus pienentää riskiä kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin. Se estää diabeteksen puhkeamista ja saattaa jopa parantaa sen. Elämänlaatua lihavuusleikkaus kohentaa merkittävästi.
LEIKKAUKSET tehdään nukutuksessa tähystystekniikalla. Mahalaukun kavennuksessa vatsasta poistetaan suurin osa, jolloin se muuttuu pussimaisesta putkimaiseksi. Kavennettu mahalaukku tuottaa täyden olon pienemmällä ruokamäärällä.
Ohitusleikkauksessa mahalaukun yläosasta muotoillaan pieni pussi, johon ohutsuoli yhdistetään. Ruoka kulkee nopeasti suoraan ohutsuoleen, johon sappi- ja haimanesteitä tuova ohutsuolihaara on yhdistetty.
– Kokeneissa ja osaavissa käsissä leikkaus kestää menetelmästä riippuen puolesta tunnista tuntiin. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia, ja potilaat pääsevät kotiin jo yleensä leikkausta seuraavana päivänä, Salminen kertoo.
Sairaalassa pitää Salmisen mukaan viettää keskimäärin vain 32 tuntia. Sairauslomaa saa työstä riippuen 2–3 viikkoa.
Suomessa lihavuusleikkauksiin päässeet ovat keskimäärin nelikymppisiä, mutta maailmalla leikataan myös lapsia ja nuoria. Salmisen mukaan sitä ollaan aloittamassa myös Suomessa.
LEIKKAUS ja sen onnistuminen edellyttävät, että potilas sitoutuu muuttamaan ruokailutottumuksiaan ja elämäntapojaan pysyvästi.
– Yksikään leikkaus tai lääkehoito ei auta itsekseen, Paulina Salminen muistuttaa.
Salon sairaala on maskulaiselle Salmiselle entuudestaan tuttu, sillä hän on tehnyt siellä aikanaan kirurgian erikoistumisjaksonsa.
