Vesi kuuluu olennaisena osana luontoretkien maisemiin Suomessa. Usein vesistöistä kuitenkin kuljetaan vain ohitse tai liu’utaan niiden ylitse vaikkapa kajakilla.
Pinnan alapuolella levittäytyvä maailma jää monilta pimentoon, pois lukien ne lapset, jotka porskuttavat uima- tai sukelluslasit silmillään. Sukelluslasit ja utelias mieli sopivat kuitenkin mainiosti myös aikuisille kesähelteiden ajanvietteeksi.
SNORKLAUSMASKEJA myydään marketeissa ja perusmaskin hinta on 10–20 euroa. Ostoksilla tarvitsee osata huomioida vain se, ettei osta aikuisen käyttöön vahingossa lapsen pienikokoista maskia. Kunnon maski, jossa on yhtenäinen lasi tai pleksi, paikka nenälle sekä tietysti snorkkeli, on hyvä hankinta.
Perusmaskilla pääsee alkuun ja pystyy pienellä investoinnilla toteamaan, onko snorklaus omaa lajia lainkaan. Jos harrastukseen hurahtaa, saattavat myöhemmin tulla kyseeseen laadukkaampi maski ja kenties myös märkäpuku ja räpylät.
Kynnys kokeilla myös laitesukellusta madaltuu ajan mittaan, kun pinnan alla liikkuminen on snorklauksen kautta tuttua. Laitesukellus kuitenkin vaatii huomattavasti enemmän kalustoa ja lajiin perehtymistä.
Maskin ja uima-asun lisäksi snorklaaja ei välttämättä tarvitse muuta kuin lämpimän aurinkoisen kesäpäivän sekä sopivan vesistön. Sinitaivaan aurinko valaisee vedenalaisen maailman ja tekee elämyksestä huomattavasti miellyttävämmän kuin pilvisen päivän hämäryys.

Toimittajan vinkit snorklauskohteista
- Salon seudulla loistopaikka ensikertalaiselle on Nummijärven uimaranta, jossa vesi on kirkasta ja ensimmäiset kalat lymyilevät usein jo heti laiturin alla. Mökkien vuoksi järven rantoja ei suuremmin voi kierrellä tutkimassa, mutta uimaranta on hyvä paikka tulla tutuiksi maskin ja veden alla hengittämisen kanssa.
- Seuraava askel on Iso-Valkee Somerolla, lähellä Salon rajaa. Sitä ympäröi joukko muitakin yhtä kirkkaita järviä. Järven ympäri johtaa retkeilypolku, jonka varrella on laavu sekä parikin hyvää veteenmenopaikkaa, joista ensimmäinen on heti pysäköintialueen edessä.
Iso-Valkee on pinnan alta nähtynä turkoosinkirkas järvi, jonka vedenalaiset maisemat vaihtelevat riippuen siitä, mistä kohtaa veteen menee. Lumpeita kasvava pieni lahti tarjoaa rauhallisen, joskin tummapohjaisen vaihtoehdon lähes valkohiekkaiselle uimarannalle nuotiokehän edustalla. Ahvenien kohtaaminen täällä on lähes varmaa, eikä haukikaan ole harvinaisuus. - Myös Likojärvi Teijolla on melko kirkasvetinen kohde. Pohja muodostuu eri kokoisista kivistä ja tarjoaa melko kolkon, mutta omalla tavallaan mielenkiintoisen maiseman.

MUIDEN KUIN JO valmiiksi karaistuneiden vesipetojen kannattaa aloittaa snorklausharrastus kesällä siinä vaiheessa, kun vedet ovat jo selvästi lämpimät. Aloittelijan on hyvä myös valita tuttu ranta ja tuuleton, aurinkoinen päivä.
Pään painaminen pinnan alle ja hengenveto veden alla voivat saada aivot vastustelemaan, ja siksi hengitys voi aluksi tuntua pakotetulta ja jäykältä. Tilannetta helpottaa, kun ranta on tuttu, vesi lämmintä ja keli tyyni. Tyynen kelin etu on myös se, ettei tuuli ole sekoitellut vettä sameaksi.
Hengitys alkaa sujua, kunhan ensimmäiset vedot on saanut vedettyä. Aivot ymmärtävät, että hengitys onnistuu esteettä, vaikka asetelma tuntuukin aluksi luonnottomalta.
Keho ja mieli alkavat rentoutua veden lempeän kannattelun tukemana, ja tällöin snorklaaja voi alkaa rauhassa keskittyä siihen, mitä näkee.
Toistokertojen kertyessä maskin asettaminen sekä itse snorklaaminen alkavat käydä luontevasti ja loputkin mahdolliset jännitykset katoavat. Liikkuminen vedessä pinnan alla muuttuu vaivattomaksi ja joillekin jopa meditatiiviseksi elämykseksi.
Varsinainen hauskanpito alkaa, kun snorklauksesta voi nauttia rennosti.
AHVENPARVET ovat tuttu snorklaajan seuralainen, ja raitapaitojen ilmestymistä harvoin tarvitsee kauaa odotella. On tavallista, että ahvenet tulevat myös hyvin lähelle.
Paikoillaan köllöttelevä tai rauhallisin, pienin liikkein etenevä snorklaaja saattaa saada kalat jopa hakemaan itsestään suojaa, samaan tapaan kuin luontodokumenteissa pienemmät kalat seuraavat haita, rauskuja ja valaita.
Kohdattavat kalat voivat olla muitakin kuin ahvenia. Säännöllisesti kesän mittaan snorklaava, maltilliseen tahtiin ja silmät auki etenevä luonnonystävä kohtaa todennäköisesti useammankin hauen. Hauet voivat olla pieniä, vain sormen kokoisia, tai isompia, vaaksan pituisia tai suurempiakin.
Usein ne ovat paikoillaan ja katselevat saapujaa, kunnes jossain vaiheessa lähtevät lipumaan verkkaisesti eteenpäin. Äkkiliikkeitä välttämällä voi hauen päästä ohittamaan – yhteisen kunnioituksen ympäröimänä – vain metrin päästä. Varsinkin jos kala on suuri, on elämys ikimuistoinen.

VEDENALAINEN maisema liekopuineen ja vesikasveineen on hämmästyttävä ja kiinnostava tutkittava. Lumpeenvarsien lomassa liikkuessa voi hahmottaa, kuinka syvä vesi alapuolella todella onkaan.
Samalla, etenkin tavallista kirkkaammissa vesissä voi syntyä tunne siitä, että leijuu tai lentää. Kokemuksen karttuessa snorklauksesta tulee yhä rennompaa, jolloin vedessä voi vain köllötellä, antaa veden kannatella ja hengityksen kulkea. Se on aitiopaikka pinnan alla levittäytyvän elämän katselemiseen.