Valtiovarainministeriö suositteli seurakunnille kirkollisveroprosenttien laskua soteuudistuksen valmistelun yhteydessä. Valtaosa seurakunnista, kuten Kemiönsaaren ja Someron seurakunnat, eivät näin kuitenkaan tehneet.
Syynä kirkollisveroprosenttien pitämiseen ennallaan on sekä pienten seurakuntien heikko taloustilanne että varautuminen suuriin kiinteistömenoihin.
– Meillä oli viime tilinpäätöksessä tappiollinen tilanne. Poistojen jälkeen alijäämäksi jäi 53 000 euroa, kommentoi Someron seurakunnan kirkkoherra Jaakko Knuutila.
Someron kirkollisvero vuonna 2023 on 1,65. Valtiovarainministeriö suositteli Someron uudeksi tasoksi 1,55 prosenttia.
Suomen 309 seurakunnasta valtiovarainministeriö suositteli kirkollisveron alentamista 276 seurakunnassa verouudistuksen myötä. Yli 150 seurakuntaa kieltäytyi kokonaan laskemasta veroprosenttejaan.
Kuntien verotuloja siirrettiin vuonna 2023 valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Kunnallis- ja kirkollisveroon kohdistuu uudistuksen myötä aiempaa vähemmän vähennyksiä.
Verouudistuksen myötä valtiovarainministeriö arvioi kirkollisveron tuoton kasvavan yhteensä noin 54 miljoonaa euroa, elleivät seurakunnat alentaisi veroprosenttejaan.
Koska vain pieni osa seurakunnista noudatti suositusta, evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien arvioidaan saavan soteuudistuksen myötä ylimääräistä verotuloa noin 35 miljoonaa euroa.
Salon seurakunnan verotulojen arvioitiin kasvavan ilman veroprosentin laskua 0,08 prosenttiyksikköä. Salon seurakunta laskikin valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti veroprosenttia vuoden 2022 1,40 prosentista 1,35 prosenttiin. Näin ollen myös martinkoskelaisten aiempi veroprosentti 1,95 laski neljäsosan pienemmäksi seurakuntaliitoksen myötä.
– Arvioitua sotehyötyä saamme reilu 200 000 euroa. Se kuittaa suunnilleen sen summan, mitä martinkoskelaiset maksavat nyt vähemmän kirkollisveroa. Martinkosken liittäminen Salon seurakuntaan aiheutti sen, että Martinkosken aiempi 800 000 euron verokertymä tipahti neljäsosan verran alemmas 600 000 euroon, kertoo Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukka.
Hukka korostaa, että Salon seurakunnan toiminta kirkkohallituksen ehdotuksen mukaisesti johtuu Salon seurakunnan rakenteellisista uudistuksista.
– Säästöt tulevat suuresta kokonaisuudesta, jossa hallinto muodostaa varsin pienen osan paketista. Martinkoskelaiset maksavat vähemmän veroa kuin aiemmin, koska Salon seurakunta ei tarvitse Martinkosken henkilöstöhallintoa. Meille sulautuminen ei aiheuta henkilöstön osalta lisäkustannuksia.
Kiinteistöjen osalta seurakunnat voivat tehdä muutoksia, kuten myydä omistuksiaan tai muuttaa kiinteistöjen lämmitysmuotoja ympäristöystävällisemmiksi. Henkilöstöhallinto nielaisee kuitenkin suuren osan pienen seurakunnan menoista.
– Jos pieni seurakunta pitää suurikuluisia rakenteitaan yllä, kuntalaisten kirkollisveroprosentti saattaa nousta jopa kahteen prosenttiin, Hukka toteaa.
Näin on jo käynyt Kemiönsaarella. Seurakuntalaisten veroprosentti on tällä hetkellä 2.
Vastaava veroprosentti on saneltu Someron seurakunnassa miltei hälyttäväksi.
– Kirkkovaltuustossa olemme määritelleet kriisiytyvän talouden merkiksi kahden prosentin ylittävän kirkollisveron. Jos Somerolla päätyisimme sellaiseen tilanteeseen, meidän olisi karsittava kiinteistöistä tai henkilöstökuluista.
Someron arvioitu sotehyöty on tänä vuonna reilu 130 000 euroa. Knuutilan mukaan seurakunta katselee rauhassa taloustilannetta.
– On turhaa lähteä hötkyilemään. Tämä vuosi näyttää, minkälaisia ratkaisuja teemme veroprosenttiin ensi vuonna.
Osaltaan syy, miksei Someron seurakunta laskenut veroprosenttiaan, liittyy myös henkilöstöhaasteisiin.
– Meillä jäi veroperusteiden läpikäynti kesken henkilöstövajeen vuoksi. Tartumme tänä syksynä veroprosenttiin uudemman kerran, toteaa Someron seurakunnan talouspäällikkö Kirsi Parviainen.
Alle 5 000 seurakuntalaisen Kemiönsaaressa veroprosentti on korkea muun muassa kiinteistökulujen vuoksi.
– Ilman kiinteistöjen myyntiä vuonna 2021 olisimme jääneet viime tilinpäätöksessä 100 000 euroa alijäämälle. Vuonna 2022 jäimme noin 24 000 euroa plussalle, kertoo Kemiönsaaren seurakunnan talouspäällikkö Pernilla Gustafsson.
Kemiönsaaren arvioitu sotehyöty on 110 000 euron paikkeilla.
Kemiönsaaren seurakunnan kirkkoherra Niina Muran mukaan seurakunta koostuu neljästä eri alueesta, joilla on omat kirkkonsa ja hautausmaansa. Osa kiinteistöistä on saarissa, mikä aiheuttaa seurakunnalle lisäkustannuksia.
– Meillä on paljon kiinteistöjä, noin parikymmentä. Kemiönsaaren seurakuntaan kuuluu esimerkiksi kuusi kirkkoa ja seurakuntataloja.
Kemiönsaaren seurakunta on jo myynyt kiinteistöjään ja muuttanut lämmitysmuotoja ympäristöystävällisemmiksi.
– Ainoastaan kolmessa kiinteistössä on enää öljylämmitys. Muut on korvattu kiertovesipumpulla ja maalämmöllä, Gustafsson kertoo.
Kirkkolaki suojelee kirkolliset rakennukset, jotka on rakennettu ennen vuotta 1917. Sen vuoksi kaikkien kiinteistöjen kohdalla myynti ei ole Gustafssonin mukaan ratkaisu.
– Lain suojelemat kohteet ovat haastavia. Muita kiinteistöjä toki voisimme vielä myydä.
Eroamisluvut eivät ole Muran mukaan Kemiönsaaressa yhtä suuria kuin monissa suomenkielisissä seurakunnissa.
– Meillä ennemminkin väestön ikärakenne aiheuttaa haasteita, Gustafsson kertoo.
Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukka korostaa rakenneuudistusten ajoitusta. Hänen mielestään on sääli, jos pienempi seurakunta ehtii luopua omaisuudestaan ja joutuu rakenneuudistuksen eteen pakon sanelemana.
– Olen toitottanut tätä asiaa vuosikymmeniä. Rakenteellisia uudistuksia on tehtävä oikea-aikaisesti ja rohkeasti. Jos seurakunta on ehtinyt myydä kiinteistönsä ja korjausvelka on kasvanut, liitos on ikävä kaikille.
Salon ja Martinkosken seurakuntien yhdistyminen vuonna 2022 oli Hukan mielestä ihanteellinen liitos moneltakin kantilta.
– Oikea ratkaisu tehtiin oikeaan aikaan. Jälkikäteen voisin todeta, että liitos oli esimerkillinen. Taloushallintoa siirrettiin Salon seurakuntaan hyvissä ajoin, kun liitosta osattiin ennakoida.
Hukan mukaan kaikkien seurakuntien on tärkeää tunnistaa, milloin liitos olisi järkevin ratkaisu toiminnan turvaamiseksi.
– Esimerkiksi henkilöstön eläköityessä tai siirtyessä muihin töihin on mietittävä, onko edessä seurakuntaliitos. Jos sellainen vaihtoehto on olemassa, kannattaa turvautua määräaikaisiin työntekijöihin ja ostopalveluiden käyttöön.
Kirkollisverotuottoja käytetään seurakunnissa esimerkiksi perhetyöhön, diakoniaan ja jumalanpalveluksiin.
Arvioitu sotehyöty ja kirkollisveroprosentit Salosta ja lähialueilta
Kemiönsaaren seurakunta: kirkollisveroprosentti vuonna 2022 oli 2,00 ja vuonna 2023 se on 2,00. Valtiovarainministeriön suosituksen mukaan prosentti olisi 1,90. Veroprosenttia ei muutettu ja arvioitu sotehyöty seurakunnalle on 111 726 euroa.
Paimion seurakunta: kirkollisveroprosentti vuonna 2022 oli 1,50 ja vuonna 2023 se on 1,45. Suosituksen mukaan prosentti olisi 1,45. Prosenttia alennettiin ja sotehyöty on 28 805 euroa.
Salon seurakunta: kirkollisveroprosentti vuonna 2022 oli 1,40 ja vuonna 2023 se on 1,35. Suosituksen mukaan prosentti olisi 1,35. Prosenttia alennettiin ja sotehyöty on 226 336 euroa.
Sauvon seurakunta: kirkollisveroprosentti vuonna 2022 oli 1,50 ja vuonna 2023 se on 1,45. Suosituksen mukaan prosentti olisi 1,45. Prosenttia alennettiin ja sotehyöty on 15 399 euroa.
Someron seurakunta: kirkollisveroprosentti vuonna 2022 oli 1,65 ja vuonna 2023 se on 1,65. Suosituksen mukaan prosentti olisi 1,55. Prosenttia ei muutettu ja sotehyöty on 133 313 euroa.
Kirkollisverossa lienee enemmänkin nostopaineita kun jäsenet vähenevät. En ole 18 ikävuoden jälkeen maksanut kirkollisveroa. Silloin piti piruntorjuntapatterissa allekirjoittaa paperi, nyt homma hoituu tietokoneella hetkessä.