
Suomen Pankki on parinsadan vuoden ajan kartuttanut taidekokoelmaa, johon suuri yleisö on päässyt tutustumaan muutaman vuoden välein järjestetyissä avointen ovien päivissä. Nyt valikoituihin teoksiin voi perehtyä myös kirjan sivuilla.
Suomen Pankin taidekokoelmaa esittelevä Aikaansa seuraten -kokoelmateos julkaistiin perjantaina. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn korosti teoksen julkistustilaisuudessa, että taidekokoelma on koko kansakunnan omaisuutta.
– Suomen Pankin taidekokoelma heijastaa aikaansa ja historian ja taiteen eri aikakausia. Suomen Pankin taidepolitiikan pitkä linja on ollut se, että hankimme pienen määrän, pari kolme teosta vuodessa, elävien suomalaisten taiteilijoiden töitä, Rehn kertoi STT:lle julkistustilaisuudessa.
Muotokuvista nykytaiteeseen
Aikaansa seuraten -kirjan on laatinut tietokirjailija ja Suomen Pankin taideasiantuntija Markku Valkonen. Teoksen nimi viittaa Suomen Pankin taidekokoelman tavoitteeseen olla ajan hermolla ja taltioida suomalaisten taiteilijoiden työtä tuleville sukupolville.
– Yksi tarkoitus on tukea suomalaista taidetta, nykytaidetta erityisesti, Valkonen kertoo.
Suomen Pankin taidekokoelma on yli kahden vuosisatansa aikana laajentunut pankinjohtajien muotokuvista erilaisiin kuvataiteen muotoihin.
Yhteiskunnan eri kehitysvaiheet näkyvät myös uusimmissa taidehankinnoissa. Viime vuonna hankittu, pääskystä ja geometrisiä muotoja kuvaava Osmo Rauhalan Navigaatio – Länsi -triptyykki on tästä esimerkki.
– Osmo Rauhalan teos heijastaa myös Suomen turvallisuuspolitiikan läntistä orientaatiota, joka nyt on toteutunut Nato-jäsenyyden myötä, Rehn kuvaili STT:lle.
Ensimmäisenä koronavuotena kokoelmaan lisättiin Samuli Heimosen dramaattinen Muuttuva paratiisi -maalaus.
– Se sopii tällaiseen onnellisten tasavaltaan, Rehn sanoo.
Viimeisin lisäys on Tiina Torkkelin kierrätysmetallinen Yhteinen vastatuuli -teos. Valkosen mukaan hevosaiheinen teos toimii vapauden symbolina.
Aino-triptyykistä arkkitehdin piirustuksiin
Noin 1 200 teosta käsittävä kokoelma sisältää maalaustaidetta, grafiikkaa, veistoksia sekä tekstiilitaidetta. Yksi kokoelman tunnetuimpia töitä on Akseli Gallen-Kallelan vuoden 1889 ensiversio Aino-triptyykistä, jonka sisarteos kuuluu Ateneumin kokoelmaan.
Itsenäisyyden ensimmäisiä vuosikymmeniä ja pankin kiinteitä teoksia edustavat esimerkiksi päärakennuksen portaikon Lennart Segerstrålen Finlandia-freskot ja Juho Rissasen lasimaalaus.
Sotavuosien jälkeistä aikaa taas symboloi esimerkiksi Eva Anttilan Työ ja elämä -kuvakudos, joka Valkosen mukaan kuvaa optimistista jälleenrakentamisen Suomea.
Aikaansa seuraten -kirja esittelee myös tänä vuonna 140 vuotta täyttävän pankkirakennuksen historiaa. Teoksen rakennushistoriallisessa osassa oli Valkosen mukaan oleellista tuoda julki myös pankkirakennuksen yhteyksiä eri aikojen poliittisiin pyrkimyksiin ja tapahtumiin. Suomen Pankin taidekokoelmaan kuuluu myös päärakennuksen suunnitelleen saksalaisarkkitehti Ludwig Bohnstedtin piirustuksia.
Alina Salomaa