Kannattamattomat arkiyöpäivystykset vaivaavat salolaisia taksiyrittäjiä. Päivystykset uhkaavat loppua kokonaan, jos tilanteeseen ei löydetä ratkaisua.
Taksiyrittäjä Matti Fontellin mukaan arkiöisin ajoja on niin vähän, että päivystäminen on tappiollista toimintaa. Päivystävät kaksi taksia ajavat keskimäärin viisi ajoa yössä kumpikin. Toisinaan yöt ovat vielä hiljaisempia.
– Päivystys on jokaiselle taksiyrittäjälle yhtä kannattamatonta, Fontell sanoo.
Samaa kertoo myös taksiyrittäjä Veijo Matinaho. Hänen mukaansa toiminta on ollut kannattamatonta jo pitkään.
– Arkiyöt ovat todella surkeita. Kyllä meillä alkaa usko ja toivo loppua, Matinaho toteaa.
Sekä Matinahon että Fontellin mukaan tilannetta vaikeutti entisestään uusi taksilainsäädäntö, joka astui voimaan heinäkuussa 2018. Lainsäädäntöuudistus poisti aiemmin voimassa olleen yöpäivystysvelvoitteen.
– Sen jälkeen on ollut kaikki sekaisin, Matinaho kertoo.
Monet taksinkuljettajat ovat lakanneet kokonaan tekemästä päivystysvuoroja, ja päivystysrinki onkin pienentynyt velvoitteen poistuttua. Ennen useiden taksinkuljettajien jakamat päivystysvuorot jäävät nyt muutamien kuljettajien vastuulle.
– On todella vaikeaa ylläpitää järjestelmää, johon kaikki eivät osallistu, Fontell toteaa.
Matinaho ja Fontell uskovat, että ainoa keino turvata yöpäivystysten tulevaisuus olisi kaupungin myöntämä päivystyskorvaus. Se varmistaisi takuupalkan kuljettajille.
– Jos palvelu halutaan säilyttää, tarvitsemme päivystyskorvauksen, Fontell painottaa.
Taksiliiton lehden mukaan päivystyskorvaus on otettu käyttöön esimerkiksi Forssassa. Siellä kaupunki maksaa taksinkuljettajille jokaisesta yöstä 50 euron takuupalkan. Päivystyskorvauksen myöntäminen auttoi forssalaisia taksiyrittäjiä pelastamaan arkiyöpäivystykset lopettamiselta.
Myös Salossa yöpäivystysten tulevaisuus on vaakalaudalla. Matinaho pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että ne lopetettaisiin lähiaikoina.
– Päätöstä yöpäivystyksen lopettamisesta ei ole tehty. Toiminta jatkuu toistaiseksi.
Fontell suhtautuu tilanteeseen hieman pessimistisemmin.
– Yöpäivystysten lopettaminen on hyvin todennäköistä. Esimerkiksi Perniössä, Muurlassa ja Perttelissä toiminta on jo lopetettu.
Juttua korjattu 7.6. klo 15.50. Toisin kuin jutussa kerrottiin, taksien yöpäivystystä ei ole lopetettu Halikossa.
Ihme nillittämistä. Miksi taksautoilijat eivät tee kuten pitää, saadakseen kaiken palautumaan entiseen? Eihän se tarvii kuin ilmoittaa että ajot pistetään poikki siihen asti, kunnes asia on hoidettu kuntoon. Pimeät toimijat tietysti yrittävät toimia parhaansa mukaan, siihenkin hyvällä hengellä saadaan päätös. Ajakaa asioitanne oikealla tavalla, kuten muutkin tekevät, menkää lakkoon.
Mitä hyvää se taksilaki muka toi? Tää on hyvä esimerkki siitä miksi toimivaa systeemiä ei kannata muuttaa… Onneksi täällä ei ole pimeitä takseja, eihän?
Kyllä on pimeitä takseja.Tiedään ainakin 7 auto Salon seudulla. Perniössä 3; Särkisalossa 2
Salon kaupungilla olisi nyt hyvä mahdollisuus herätä! Laitetaan taksi asiat kuntoon kaupungissa niin turvataan yökyytien saatavuus!
Taas ihme vinkunaa ”yrittäjiltä”, kannattaa markkinoida itseään ja palveluksiaan, eikä istua kopilla päivystämässä. Tietenkin pitäisi saada vielä valtion/kunnantukea ”yrittämiseen”. Jos ei kannata, silloin pitää keksiä jotain muuta. Takseilla on samaa vinkumisvikaa kuin maajusseillakin, eläkemaksut pitäisi saada valtion budjettiin ja lomittajat hiljaisiin yövuoroihin. Ajovuoro tai yksittäinen yö ei ole mikään mitta, verotusvuosi on pääsääntöisesti kalenterivuosi ja tulot tasoittuvat jollekin tasolle, välillä hiljaisempaa välillä vilkkaampaa.
”maajusseillakin, eläkemaksut pitäisi saada valtion budjettiin”
Voitko tarkentaa mitä tarkoitat tuolla kommentin osalla?
Muusta olen suurinpiirtein samaa mieltä, vaikka en käyttäisi nimitystä ”vinkua”, vaan kiltimpiä ilmaisuja.
Valtio maksaa muutama sata miljoonaa vuosittain maanviljelijöiden että rouviensa eläkkeisiin vuodessa. Pitäisikö maksaa myös kampaajien, putkimiesten tai vaikka merkonomien eläkemaksuista?
Kiitos tarkennuksesta.
Et taida tietää kovinkaan paljon eläke järjestelmästä.
”Pitäisikö maksaa myös kampaajien, putkimiesten tai vaikka merkonomien eläkemaksuista?”
Valtio maksaa myös näiden eläkkeistä osan.
Työntekijän eläkkeistä osan maksaa työnantaja, osan työntekijä ja osan valtio.
Yrittäjien lakisääteisistä eläkkeistä yrittäjä maksaa osan eläkevakuutuksen muodossa ja valtio osan.
Myös maatalousyrittäjä maksaa osan eläkkeistä eläkevakuutusjärjestelmän kautta ja osa tulee valtiolta.
Kunta- alan työntekijöiden eläkkeistä osan maksaa kunta, osan työntekijä ja osan valtio.
Kaikkein eniiten valtio maksaa eläkkeitä valtion työntekijöille.
Työnantajanosuuden maksaa valtio osan maksaa työntekijä ja osan vielä valtio.
Myös sinulle koska olet kertonut olevasi valtion leivissä.
Tässä on nyt liki kaikki pielessä enkä viitsi jokaista väärää väittämää korjata, mitta vähän kuitenkin. Pääsääntöisesti valtio ei maksa kenellekään eläkettä, ei edes omille virkamiehilleen. Poikkeuksena piilomaataloustuki (tänä vuonna yli 776 miljoonaa euroa) maatalous”yrittäjien” eläkkeisiin ja toinen yrittäjille maksettava (yli 400ME) tuki YELliin. Valtio, kunnat ja seurakunnat toimivat kuten yksityiset työnantajatkin eli maksavat eläkemaksuja työeläkeyhtiöön, joka on KEVA. Myös niiltä virkamiehiltä peritään eläkemaksut kuten yksityisilläkin.
Ei kannattaisi moittia muiden tietoja kun omat tiedot ovat mitä ovat.
”Pääsääntöisesti valtio ei maksa kenellekään eläkettä, ei edes omille virkamiehilleen.” Ehkä kannattaa opetella lukemaan. Kerroin, että valtio maksaa osan eläkkeestä, en vain kertonut, että kuinka suuren osan, enkä sitä onko kaikissa tulotasoissa siihen oikeutta. Kerroin vain, että työnantaja maksaa osan ja työntekijä osan ja valtio osan. Tarkennan vielä työnantaja ja työntekijä maksaa eläkemaksut rahastoon joita on kerätty kauan. Rahaston arvo on noin 242 miljardia euroa. Rahastojen arvo on viimeaikoina laskenut. Pääosa eläkkeistä maksetaan aiemmin kerättyjen rahastojen tuotolla ja eläkemaksuilla. Se valtion osuus eläkkeestä tulee siitä, jos sinulla on oikeus Kelan maksamaan kansaneläkkeeseen. Jossain rajoissa, joita en tähän tarkemmin kirjoita, sen… Lue lisää »
Lisäksi valtio rahoittaa osan YEL eläkkeistä kuten mainitsit vaikka valtaosa eläkkeen osuudesta on yrittäjän valitseman eläkelaitoksen eläkevakuutus maksuista.
YEL eläkkeitä ei rahastoida samalla tavalla kuin työeläkevaroja on rahastoitu.
Maatalousyrittäjät pääsääntöisesti kuuluvat MYEL vakuutuksen piiriin ja heidän eläkevarojaan hoitaa MELA.
Tietyin edellytyksin Osa Maatalousyrittäjistä voi olla myös YEL vakuutettuina.
Heitä on kuitenkin huomattavan pieni määrä.
Vielä siitä kansan eläkkeestä. Nykyisin jotkut pienituloiset voivat saada takuueläkettä Kelan kautta valtoion varoista, jos halutaan eritellä vielä tarkemmin.
”Poikkeuksena piilomaataloustuki ”
Kun huutelet ja kadehdit erilaisista tuista, niin Valtion maksamat yritystuet ovat yhteensä monin verroin suuremmat kuin maatalouteen annettavat tuet.
En jaksaisi enää jankata mutta vielä kerran; valtio ei maksa normaalin työnantajan osuuden lisäksi mitään osaa sen virkamiehen tai vaikka merkonomin eläkkeestä. Ja piste. Kela ei ole valtio ja sen maksama kansaneläke on oikeastaan sosiaaliturvaa, jota käytännössä kukaan edes jonkinmoisen työuran tehnyt ei saa.
PS. Tässä olisi tiedossa jo miljardisäästöt per vuosi eli maatalous- ym. -yrittäjät, maksakoon itse eläkkeensä.
Osa Kelan rahoituksesta tulee valtiolta osa sitten muualta. ”kansaneläke on oikeastaan sosiaaliturvaa” Saat toki sen ilmaista noinkin. Tarkasti ottaen viljelijöidenkin eläke varat jotka tulevat valtiolta ovat sosiaaliturvaa. ”osuuden lisäksi mitään osaa sen virkamiehen tai vaikka merkonomin eläkkeestä. ” Suurimman osan kohdalla tuo pitääkin paikkansa. Kun työuria on erilaisia niin niitä muitakin vaihtoehtoja on. On totta, että korkeapalkkaiset jonkin moisen työuran tehneet eivät saa yleensä kansaneläkettä. Et kuitenkaan voi yleistää, koska on poikkeuksia, joilla ei työ ura ole riittävä tai siinä on ollut katkoksia. Ajattelet vanhanaikaisesti että kaikilla valtiolla on pitkät vakaat työurat takanaan ja että he ovat olleet jatkuvasti työkykyisiä ja… Lue lisää »
Vielä viimeisen kerran eli valtio ei maksa mitään osaa eläkkeistä kaikille eläkkeensaajille, vain normaalin työnantajaosuuden virkamiehilleen kuten yksityiset yrityksetkin. Ei kannattaisi ilkkua muiden lukutaidosta tai ymmärryksestä kun omat tietosi ovat mitä ovat.
”mitään osaa eläkkeistä kaikille eläkkeensaajille,” Missä kohtaa olen väittänyt, että kaikille eläkkeensaajille? En missään. Alkuperäisessä kommentissani en määritellyt sitä kenelle valtion varoista maksetaan ja kenelle ei. Erottelin ainoastaan työntekijöiden eläkkeet, yrittäjä eläkkeet ja maatalousyrittäjien eläkkeet eri ryhmiksi. En ole eritellyt edes eri eläkemuotoja toisistaan. Olet vain kuvitellut ja olettanut niin omien vastaustesi perusteella. Et ole edes kysynyt mitä tarkoitan vastauksellani vaan olet inttänyt sitä omaa vastaustasi omasta näkökulmastasi. Nykyään monilla ihmisillä eläkkeet muodostuvat pienistä palasista ja kaikki eläkkeet eivät ole edes vanhuuseläkkeitä, joita ilmeisesti kommenteissasi tarkoitat. Kaikki eläkkeet luokitellaan sosiaalietuudeksi myös ne vanhuuseläkkeet. Pienelle joukolle eläkkeensaajista osa eläke murusista tulee… Lue lisää »
”Valtio maksaa myös näiden (kampaaja, putkimies, merkonomi) eläkkeistä osan”. ”Työntekijän eläkkeestä osan maksaa työnantaja, osan työntekijä ja osan valtio”. ”Kunta-alan eläkkeistä osan maksaa kunta, osan työntekijä ja osan valtio”. ”Kaikkein eniten valtio maksaa eläkkeitä valtion työntekijöille. Työnantajaosuuden maksaa valtio, osan maksaa työntekijä ja osan vielä valtio”. Oliko näissä lainauksissa jotain varauksia ettei kaikille, pikemminkin väitit kaikille maksettavan? Lainaukset ovat kaikki perättömiä.
Väität, että valtio maksaa myel- ja yel-eläkkeitä noin 1,3 miljardia euroa ja tämän lisäksi vain valtion työnantajan eläkemaksuosuudet. Olenko ymmärtänyt oikein?
2023 valtion talousarviossa on maksettavien eläkkeiden yhteissumma 10,6 miljardia euroa. Miten selität sen?
Olet väittänyt, että valtio ei maksa mitään osaa muiden eläkkeistä useaan kertaan.
Valtio ei tosiaan maksa yksityisten työntekijöiden eläkkeestä senttiäkään ja piste. Eikä pääsääntöisesti virkamiesten eläkkeestäkään enempää kuin yksityiset työnantajat. Valtiolla on noin 80 000 virkamiestä, ja voit laskea paljonko työnantajan osuus on vaikka jonkinlaisella keskipalkalla 3 000 e/kk, laske siitä palkkasummasta karkeasti neljännes, niin saat eläkemaksujen karkean suuruuden. Toki tämän lisäksi tulevat esim. eduskunnan eläkkeet ja jotkut sopeutumiseläkkeet yms. vastaavat. Koita selvittää itsellesi eläkejärjestelmän toiminta inttämisen sijaan.
”Valtio maksaa myös näiden (kampaaja, putkimies, merkonomi) eläkkeistä osan”.
Tämä kommentti on kieliopillisesti oikein vaikka vain 1 kampaaja, 1 putkimies, 1 merkonomi saavat osan eläkkeestä valtion varoista.
En siis väittänyt, että kaikki saavat. Oletit näin oman vastauksesi perusteella. Kun lainasin kommenttiasi kerroin missä kohtaa olen erimieltä.
Miksi jankkaat täyttä fuulaa, valtio ei maksa pääsääntöisesti kenenkään eläkkeestä osaakaan. Valtiolla voi olla budjetissa eläkemenoja esimerkiksi Kevan pääomittamiseksi, valtion virkamiesten eläkkeitähän ei takavuosina rahastoitu vaan ne maksettiin suoraan budjetista. Nyt kannattaisi ottaa peili käteen ja katsella inttäjää ja samalla voisit kuukkeloida Suomen eläkejärjestelmää.
”Nyt kannattaisi ottaa peili käteen ja katsella inttäjää ja samalla voisit kuukkeloida Suomen eläkejärjestelmää.”
Kyllä kuukkeloin ja sieltä löyty tällainen:
Lähde: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus
Tarkastuksen kohteena oli valtion eläkejärjestelmä sekä valtion vastuut muissa eläkejärjestelmissä. Eläkkeet ovat valtiotalouden kannalta merkittävä vuosittainen menoerä: ”vuonna 2021 niiden yhteissumma oli noin 10,2 miljardia euroa. Valtion eläkejärjestelmä käsittää valtion työntekijöiden eläketurvan, jonka valtio rahoittaa kokonaan.”
Valtio siis rahoittaa valtion työntekijöiden eläketurvan kokonaan.
Ne työntekijöiden palkat, joista tehdään ne veroluontoisten pakollisten maksujen, kuten eläkemaksujen vähennykset, ovat vasta sitten työntekijän rahoja kun ne kilahtavat työntekijän pankkitilille ja ovat työntekijän käytettävissä.
Vastasin jo edellisessä kommentissani tähän eli valtio pääomittaa Kevaa, koska takavuosina ei rahastoitu valtion virkamiesten eläkkeitä. Tässä lainauksessa on vähän sovellettua yliviikarointia, valtio rahoittaa kokonaan? mutta silti virkamiehiltä pidätetään palkasta eläkemaksuja? Unohda kieliopit ja tilille kilahtamiset ja koita ymmärtää eläkejärjestelmää, sinähän kerroit valtion maksavan osan kaikkien työntekijöiden niin valtiolla, kunnilla kuin yksityisellä sektorillakin eläkkeistä. Minä kerroin, että maksaa vain piilomaataloustukea maanviljelijöille rouvineen (maksetaanko muuten muille kotiäideille ja jos ei niin miksi ei ) sekä osuuden rahastoimattomista yrittäjäeläkkeistä.
Tämä ei nyt miteenkään sovi maanviljeliöihin.
Eu säätelee sitä toimintaa, takseja ei enää säädellä. Ilman takseja tullaan kyllä toimeen, mutta ilman maanviljelyä ei kun konflikti ulottuu itämerelle.
Ei seilaa ruokalaivat Tanskasta Suomeen.
Mitenkäs meinaat sairaalaan päästä ilman taksia?
Paikulla – ja edullisesti, jopa ilmaiseksi juhannuksen jälkeen.
Siinä taas yksi kaikkitietävä. Et taida ymmärtää yrittämisestä mitään, minä sentään olen hoitanut ison taksiyrityksen bisneksiä pitkään.
Vau, että ihan pitkään. Viitisentoista vuotta itse olin yrittäjänä kunnes myin puolikkaani liikekumppanilleni mutta ehkä se ei ole mielestäsi tarpeeksi. Niin ja taksiakin tuli ajettua opiskeluaikoina, silloin asiakas oli välttämätön paha, jota ei tarvinnut palvella vaan asiakkaan oli tyytyminen mitä arvon autoilijat suvaitsivat tarjota. Esimerkkinä sen aikaisesta markkinoinnista; tolppien puhelinnumerot vaihtuivat eräänä päivänä ja arvaa kolme kertaa oliko missään lehdessä ilmoitusta uusien puhelinnumeroiden kera. Nyt alan vapauttamisen myötä on toki vähän piristytty ja osa uusista yrittäjistä osaa jo markkinoidakin. Taksiyhdistyksetkin ovat joutuneet terästäytymään ja nykyään voi jo keskukselta valita auton värinkin, ennen ei voinut, eikä aikoinaan myöskään ilmastoitua autoa. Tai… Lue lisää »
Täysin samaa mieltä, asia on juuri niinkuin kirjoitat.
Kysyntää keskellä yötä ei paljon voi lisätä kun ketään ei liiku edes baareissa. Kyseessä on lähinnä palvelun turvaaminen niille jotka tulevat esim bussista keskellä yötä. Vai onko mukava tulla kello 2 yöllä reissusta kotiin ja odottaa kyytiä kotiin aamuun asti. Ei kukaan ilmaiseksi halua odottaa tuleeko joku vai ei
Jos arki iltaisin joku on baarissa Salossa niin kyllä puolen yön aikaan viimeisetkin lähtee kotiin. Taksilla ajo on kallista myös niin ehkä joku yö ale kampanja vois toimia.
Melkein joka ikinen yö tulee vielä puolenyön jälkeen muutama asiakas. 02 asti on kapakat auki. Tosi hyvä idea tuo yön ale kampanja 🤣 sitähän tässä haluttiin. Vähemmän rahaa 😏
Pienempi hinta, hieman enemmän ajoa. Kassaan enemmän rahaa ja ei tarvitse istua kopilla niin paljon. Sama pätee kaljan myyntiin. Pienempi hinta ja kate,mutta myyt enemmän niin hieman enmmän rahaa tulee
Hintojen lasku on yksi iso syy jo tälle päivystysjutulle. Ennen taksit saivat sentään hyvän palkan kelakyydeistä. Nyt niitä saisi ajaa -30% hinnalla, ja voin kertoa, että ne jäävät ajamatta.
En tiedä miten taksit yöllä päivystää. Ovatko odottamassa autoissaan tai niissä taukokopeissaan? Muissa töissä ollut sellaista päivystystä, että soitto kotiin riittää yötöihin lähtemiseen kesken unienkin. Siitä sitten saaneet jonkin prosenttipalkan valmiudestaan – esim. sähköyhtiössä sähkökatkoksien aikaan myrskyistä johtuen. Takseillekin kotiin soitot riittävinä, jos numerot hyvin esille jätettyinä.
Muuten hyvä idea, mutta ei toimi. Usko pois, kyllä sen taksin tarvitsee olla siellä kaupungilla valmiina. Suurin osa juopuneista ei odota edes sitä viittä minuuttia tolpalla vaan lähtevät kävelemään tai hyppäävät toisen taksin kyytiin, jos sellainen sattuu ilmestymään. Siinä sitten olet sängystä herännyt ja lähtenyt ihan turhaan hakemaan. Näin ainakin pohjoisessa.