Tätä mieltä salolaiset yrittäjät ovat hallitusohjelmasta: ”Tämä voi madaltaa kynnystä palkata työntekijöitä, eikä kukaan yrittäjä palkkaa irtisanoakseen”

Hallitusohjelmassa suunnitellut työelämän muutokset parantaisivat sekä yrittäjien että työntekijöiden asemaa, sanoo kolme salolaista yrittäjää.

Jos hallitus saa esityksensä läpi, työntekijöiden irtisanomiseen riittäisi perusteeksi ”asiallinen syy”, kun aiemmin työsopimuslaissa irtisanomisperuste on pitänyt olla ”asiallinen ja painava”.

Rikalan krouvin yrittäjä Mikko Halkilahti kertoo, että ravintola-alalla on koronan jälkeisestä ajasta lähtien ollut huutava työvoimapula. Irtisanomiseen ”asiallinen syy” tarkoittaisi heillä sitä, ettei työntekijä sovellu alalle, on käytöksellään työilmapiiriä rikkova tai yrityksen julkikuvaa pilaava.

– Tällä on yrittäjän näkökulmasta hyvä vaikutus, sillä nyt työntekijän tulee toimia entistä tiiviimmin yhteisten pelisääntöjen mukaan, näkee Halkilahti.

Salon yrittäjien puheenjohtaja Jukka Alangon ja Enolan K-kaupan kauppias Elna Jokisen mielestä toistaiseksi asiallinen syy on kuin veteen piirretty viiva, ja vasta oikeuden linjaukset tulevat sen seuraavien vuosien aikana määrittämään.

– Jos työntekijällä sattuu toistuvia vakavia laiminlyöntejä, voinee sellainen olla asiallinen syy. Työntekijällä on aina oikeus vaihtaa työnantajaa, ja jokainen työnantaja pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, sillä he ovat yrityksen tärkein osa. Osaltaan tämä ehkä laskee työnantajan palkkauskynnystä, mikä lienee tarkoituskin, pohtii Alanko.

– Moni aloittava yrittäjä miettii todella pitkään, voiko ottaa ketään duuniin. Tämä voi madaltaa kynnystä palkata työntekijöitä, eikä kukaan yrittäjä palkkaa irtisanoakseen, Jokinen kertoo.

”Kukaan yrittäjä ei palkkaa irtisanoakseen.”

Enolan K-kaupan kauppias Elna Jokinen

HALLITUKSEN ESITYKSEN mukaan työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuodeksi. Yrittäjät näkevät uudistuksen jälleen työntekijän palkkaamista madaltavana tekijänä.

Halkilahden mukaan ravintola-alan lisäksi kansalaisten kukkarot ovat olleet viime vuodet tiukoilla inflaation, energian hinnan ja korkojen nousun takia. Tämä näkyy entistä kovemmin kuluttajien ravintolakäyttäytymisessä: ravintolassa käymisestä on helppo säästää.

– Uusien työntekijöiden palkkaaminen on tällaisessa suhdanteessa iso riski. Koska tulevaisuus näyttää sumealta, pidän uudistusta hyvänä, sanoo Halkilahti.

Alanko huomauttaa, että määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä nytkin, jos se on perusteltua.

– Uudistus tarkoittanee käytännössä koeajan pidentämistä ja joillakin toimialoilla tämä on varmasti tervetullutta, Alanko ajattelee.

”Paikallinen sopiminen nähdään useasti isona mörkönä”

Rikalan Krouvin yrittäjä Mikko Halkilahti

MYÖS PAIKALLISEN sopimisen edellytyksiä pyritään parantamaan. Hallitus esittää, että järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot poistetaan. Yrityksissä ei jatkossa tarvitsisi olla erikseen luottamusmiestä, vaan sopijana voi toimia luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.

Jokisen mukaan uudistus lisää työnantajien ja työntekijöiden välistä dialogia.

– Paikallinen sopiminen perustuu yhdessä tekemiseen ja asioista sopimiseen sekä samalla puolella olemiseen. Meillä kulttuuri on aina ollut sellainen, että puhutaan asioista ja sovitaan paikallisesti, Jokinen kertoo.

Myös Alanko ja Halkilahti pitävät paikallista sopimista hyvänä asiana molempien osapuolten kannalta.

– Paikallinen sopiminen järkevöittää työn tekemistä. Sellainen tilanne, että osapuolet eivät voisi vapaasti asioistaan sopia, ei vie maailmaa eteenpäin, sanoo Alanko.

Halkilahti näkee, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara, ja työvoimapulan takia yritykset haluavat pitää hyvistä työntekijöistä kynsin hampain kiinni.

– Pienissä yrityksissä paikalliset sopimukset antavat liikkumatilaa sorvata sopimuksesta yhdessä yrityksen erityispiirteiden mukaiseksi. Paikallinen sopiminen nähdään useasti isona mörkönä, mutta itse suhtaudun siihen siten, että siinä molemmat voittavat, Halkilahti kommentoi.

Alanko pitää työelämän uudistuksia pyrkimyksinä madaltaa työn teettämisen kynnystä.

– Varsinkin ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen yrittäjät ovat suhtautuneet tähän mennessä varauksella. Suomessa on lähes 200 000 yksinyrittäjää, joten potentiaalia on. Kun tavoite onnistuu, lisääntyy tarjolla olevien työpaikkojen määrä, mikä parantaa työntekijöiden asemaa, Alanko pohtii.

Jokinen kokee hallitusohjelmalla olevan monia työnantajien ja työntekijöiden yhteistyötä edesauttavia vaikutuksia.

– Kun katsoo tarkemmin uudistuksia ja muiden maiden, esimerkiksi Tanskan ja Saksan kehitystä, tässä on ehdottomasti työntekijöiden asemaa edistäviä toimenpiteitä, Jokinen ajattelee.

Halkilahti iloitsee, kun yrittäjät otetaan viimein huomioon hallitusohjelmassa.

– Tässä ymmärretään, että yritykset luovat työpaikkoja ja helpottamalla työvoimapolitiikkaa voidaan luoda lisää työpaikkoja, Halkilahti sanoo.