Ukrainan ja venäläismiehittäjien mukaan Etelä-Ukrainan tulvissa on kuollut varmuudella jo toistakymmentä ihmistä. Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko kertoi ainakin viiden ihmisen kuolleen ja yli kymmenen olevan kateissa.
Venäjän miehityshallinnon mukaan venäläisten hallussa olevilla alueilla vesi on vaatinut tähän mennessä kahdeksan kuolonuhria. Venäläiskuvernööri Vladimir Saldo arvioi tulvaveden voivan nousta Hersonin alueella vielä jopa kymmenen päivän ajan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tviittasi pelastustöiden ja evakuointien maan eteläosassa jatkuvan. Hänen mukaansa sadoilla tuhansilla ihmisillä on vaikeuksia saada itselleen juomavettä.
Ukrainan tiedustelupalvelun SBU:n mukaan sillä on todisteita venäläisten syyllisyydestä Kahovkan padon räjäytykseen. Asiasta kertovat useat mediat, muun muassa BBC.
SBU on julkistanut tänään Telegram-kanavallaan puolentoista minuutin pituisen otteen puhelinkeskustelusta, jossa kaksi venäläistä keskustelee padon tuhoutumisen seurauksista.
SBU:n mukaan toinen miehistä on sotilas, joka kertoo, että asialla oli ollut venäläinen sabotaasiryhmä. Hänen mukaansa padon räjäytyksen tarkoituksena oli pelotella ukrainalaisia, mutta seurauksista tulikin liian massiivisia.
– Ei mennyt niin kuin suunniteltiin, hän toteaa.
Nauhan aitoutta ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.
Seismologit havaitsivat räjähdyksen
Norjalainen seismologian tutkimuslaitos raportoi aiemmin tällä viikolla havainnoista, jotka sopivat yhteen Kahovkan padon epäillyn räjäyttämisen kanssa Ukrainassa. Yksityisen Norsar-tutkimuslaitoksen mukaan mittausasemat Romaniassa olivat havainneet signaaleja tiistaina aamuyöllä juuri samaan aikaan, kun pato murtui.
Yhden tai kahden magnitudin tapahtuma maan pinnalla paikannettiin 60 kilometriä itään Hersonin kaupungista eli osapuilleen padon sijaintipaikalle. Tutkimuslaitos kertoi havainnoistaan keskiviikkona, ja niistä uutisoi Suomessa ensimmäisenä Yle.
Helsingin yliopiston seismologian instituutin johtajan Timo Tiiran mukaan Suomessa näin pientä seismologista tapahtumaa ei olisi voitu mittauslaitteilla havaita. Hänellä ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä norjalaisten seismologien ilmoitusta Romaniassa tehdyistä havainnoista.
Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet padon tuhoamisesta toisiaan, minkä lisäksi padon on epäilty murtuneen itsestään aiempien vaurioiden ja hyvin täynnä ollen tekoaltaan yhteisvaikutuksena.
Suomi lähettää hätäapua Ukrainaan
Suomesta lähetetään hätäapua Etelä-Ukrainaan patotuhon vuoksi, kertoo sisäministeriö. Apua lähetetään EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tulvavesien tärvelemälle katastrofialueelle lähetetään vedenpuhdistustarvikkeita ja muonapakkauksia.
– Kahovkan padon räjäytys aiheuttaa laajamittaista tuhoa siviiliväestölle ja ympäristölle. Tilanne on hyvin vakava ja avuntarve suuri. Tulvavesi hidastaa evakuointeja alueella ja heikentää esimerkiksi puhtaan juomaveden saatavuutta. Lähetettävällä hätäavulla pyritään turvaamaan väestön perustarpeita tuhoalueella, toteaa toimitusministeristön sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotteessa.
Suomesta valmistaudutaan myös lähettämään lisäapua Ukrainan tulevien avunpyyntöjen varalta. Padon tuhon vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat merkittäviä, ministeriöstä kerrotaan. Padon tuhoamisen ympäristövaikutuksista ennakoidaan hyvin pitkäkestoisia, sillä veden vetäytyminen kestää simulaatioiden mukaan useita päiviä.
Suomi on toimittanut Ukrainaan siviilipuolen materiaaliapua yli vuoden ajan maaliskuusta 2022 alkaen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä maahan. Tähän mennessä avustustarvikkeita on toimitettu 238 rekkalastillista. Ukrainaan on Suomesta sisäministeriön mukaan lähetetty muun muassa hätämajoitusta, lääkkeitä, terveydenhuollon tarvikkeita, pelastustoimen kalustoa ja energiasektorin laitteita.
—
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
Niilo Simojoki
