Angelniemellä on seissyt viime vuoden lopusta asti tyhjän panttina 700-neliöinen ja 1600-luvulla rakennettu Pärnäspään kartano.
Myynti-ilmoituksen mukaan kartanon velaton myyntihinta on 4,2 miljoonaa euroa. Hintaan ei ole tehty muutoksia.
Lähes 10 hehtaarin (9,65) kokonaisuus ei ole löytänyt uutta ostajaa.
– Jonkin verran kyselyitä on tullut. Olemme käyneet myös hankintakeskusteluja ulkomaisen ostajan kanssa. Aktiivisia neuvotteluja ei ole tällä hetkellä käynnissä, paljastaa Kemiönsaarella kartanoa välittävän Snellman Sotheby’s International Realtyn osakas Kenneth Katter.
Myyntihinnan lisäksi uusi omistaja joutuu venyttämään lompakkoaan esimerkiksi lämmityskuluissa, sillä ilmoituksen mukaan sähkö ja sähkölämmitys kustantaa vuodessa 10 000–15 000 euroa.
Pärnäspään kartanon päärakennuksessa on 14 huonetta. Sisältä löytyy työ- ja makuuhuoneita, sauna, maalais- ja apukeittiö, viisi kylpyhuonetta ja erillinen mediahuone.
– Kartano on entisöity ensiluokkaisesti. Se on hyväkuntoinen ja viihtyisä, tiivistää useita kartanoita kaupannut Katter.
Sivurakennuksessa on kahden kerroksen vierashuoneisto ja varastotilaa. Glamouria löytyy tallista, jossa on sisustettu viinikellari maistelutiloineen.
Kivestä rakennetulla rannalla on rantaviivaa noin 450 metriä. Omistaja saa nauttia rantasaunasta, josta on terassinäkymä merelle.
Noora Pentti (entinen Forstén) on vielä kartanon omistaja. Salkkari ei tavoittanut Penttiä kommentoimaan kartanokauppoja, mutta hänen ex-puolisonsa Mikael Forstén vastasi puhelimeen.
– Noora ei halua julkisuudessa kommentoida tätä asiaa mitenkään, kertoi Forstén.
Pentti ja Forstén ovat tulleet tunnetuksi kansainvälisen tason esteratsastajina. Mediatietojen mukaan he erosivat vuonna elokuussa 2022, ja silloin kartano ei ollut myytävänä.
Kartanon juuret ulottuvat 1600-luvulle. Soili Kyllösen kirjoittamassa Muistoja Pärnäspäästä -kirjasta selviää, että Pärnäspää muuttui ratsutilaksi vuonna 1683.
Historian aikana omistajina ovat olleet muun muassa Horn, luostariveli Olavi Martinpoika ja Naantalin luostari.
Pärnäspäässä asui aikanaan Petter Eerikinpoika, jolla oli vuonna 1736 paikkakunnan ensimmäinen kauppaliike. Kauppatoiminnan lisäksi hän toimi laivurina.
Pärnäspäässä on ollut laivateollisuutta. Omistaja Matti Granroth perusti alueelle laivatelakan 1840-luvulla. Kolmimastoisilla parkeilla purjehdettiin jopa Amerikkaan asti.
Vaikka miljoonalukaali ei ole mennyt kaupaksi, niin välittäjä uskoo, että maailmantilanne tuo ulkomaisia ostajia Suomen asuntomarkkinoille.
– Koska Keski- ja Etelä-Euroopassa on tällä hetkellä varsin kuumaa ja ahdasta, niin Suomi on ympäristövaikutuksiltaan selvä nettovoittaja. Näillä asioilla on varmasti merkitystä, pohtii Katter.
Olisi hienoa jos kartano olisi tulevaisuudessa avoinna yleisölle. Se toisi ihmisiä ja elämää nykyään niin hiljaiselle, luonnonkauniille Angelniemelle. Kesähäiden viettopaikkana kartano olisi luksusta sanan varsinaisessa merkityksessä. Niemennokassa sijaitsevalta kirkolta voisi vaikka soutaa vihkiparin kartanon rantaan.
Toivottavasti itäisen naapurin kaupankäynnit ovat jo pois suljetut maamme rajojen sisäpuolella.