Kymmenen vuotta.
Niin kauan pirkanmaalaiset Janne Ollilla ja Laura Ullman etsivät mieluista kiinteistöä, johon he rakentaisivat boutique-hotellin. Valmiina olivat niin rustiikkiset vanhat huonekalut kuin liiketoimintasuunnitelma, mutta sopivaa rakennusta ei löytynyt.
Kunnes koitti korona-aika, ja yrittäjäpariskunnan kahviloiden ovet Tampereella menivät kiinni. Oli aikaa selata nettiä ja jatkaa etsintöjä. Vastaan tuli Wärtsilän entinen edustustila Taalintehtaalla.
– Kun tulimme paikalle, tiesimme, että tämä on sitä, mitä olimme hakeneet. Puistoympäristö, rakennuksen henki ja tilat olivat oikeat, kertoo Janne Ollilla.
Noin 150 vuotta vanhaa rakennusta ei osteta pörssiyhtiöltä tuosta noin vaan. Kaupoista neuvoteltiin vuoden verran. Kun Villanina Taalintehtaalla tunnettu talo siirtyi lopulta Ollilan ja Ullmanin omistukseen, aivan ensimmäiseksi he irrottivat pihalle vievän kujan alussa olleen privat-kyltin.
– Talon yllä on ollut vuosikymmeniä näkymätön aita. Kylällä on kuiskittu Wärtsilän erittäin arvovaltaisista vieraista, mutta tänne ei ole ollut asiaa.
Ollilan ja Ullmanin tavoite on päinvastainen: he haluavat, että villa ja sitä ympäröivä kahden hehtaarin puisto ovat kaikkien käytettävissä. Olohuone, niin kuin Ollila tiivistää.
– Aina kun ovi on auki, saa tulla sisälle.
Pariskunta remontoi vajaan tuhannen neliön kokoista kiinteistöä yhdessä vuoden päivät. Hotelli-ravintola avautui vuosi sitten sen kummemmin markkinoimatta.
– Toukokuun viimeisenä syntyi Leonardo, ja kesäkuun ensimmäisenä avasimme ovet, Janne Ollila naurahtaa.
Pieni Leonardo, perheen neljäs lapsi, kiersi ensimmäiset kuukautensa sylistä syliin, kun matkailijat löysivät nopeasti paikalle. Vilinää riitti. Kävijämääristä tai kakkupalojen kysynnästä Ollilalla ei ole aavistustakaan.
– Kun asiakkaita tulee ovista ja ikkunoista, on oltava seitsemän palloa ilmassa yhtä aikaa. Se on kovaa työtä. Meille on tärkeintä se, että kun asiakkaat saapuvat, me olemme tikissä.
Tilojen sisustuksen on suunnitellut Laura Ullman. Boutique-hotellin jokaisessa huoneessa on oma tunnelmansa ja värimaailmansa vanhasta roosasta hennon vihreään.
Majoittujille on yhteinen oleskelutila ja kirjasto sekä suuri terassi, josta avautuu näköala puistoon. Taustalla pilkottaa meri. Sviitissä on oma ruokailutila ja terassi.
Huoneiden nimet paitsi kertovat pariskunnan läheisistä ihmisistä myös tarkoittavat jotain: Onni-huoneessa on mukana Onni-pappa, Tarussa ystävä, joka keksi nimen Ollilan ja Ullmanin ensimmäiselle yhteiselle kahvilalle Wanha Vaniljalle.
Huoneita on toistaiseksi käytössä kahdeksan, ja yrittäjien tavoitteena on avata majoituskäyttöön vielä kaksi lisää.
– Olemme tarvinneet töihin vain sähkäriä ja putkaria, muu hoituu itse, Janne Ollila sanoo.
Janne Ollilan silmäteräksi on muodostunut puutarha. Kahden hehtaarin alue oli päässyt pahasti ränsistymään. Hän on kaatanut puita, raivannut pusikoita ja poistanut kunttaa ja kanervaa.
– Puutarhan on restauroinut 1980-luvulla Arno Kasvi. Hän on tehnyt hienoa työtä: kukassa on aina jotain toukokuusta syksyyn. Menee vielä pari vuotta, että tämä on taas loistossaan, Ollilla miettii.
Laura Ullmanin vastuualuetta ovat ruoka ja leivonnaiset. Kesällä kukkavitriinistä muokatussa kakkuvitriinissä on tarjolla liki 20 erilaista kakkua.
Yksin hän ei keittiötä pyöritä, vaan sesonkiaikaan työntekijöitä on viitisentoista.
Ruokafilosofia on selkeä:
– Ei luksusta, ei fine diningiä. Emme halua jakaa ihmisiä. Ruoan on oltava hyvää, ja siinä pitää olla jokin. Emmekä myy Coca-Cola Companyn tuotteita, Janne Ollila linjaa.
Ullman’s Villa on ollut avoinna ympäri vuoden, ja huoneet on välillä myyty loppuun. Suosion salaisuus on Janne Ollilan mukaan ollut tarkka ennakkosuunnittelu ja kova työ.
– Kahvila- ja ravintolamaailmassa projektia on suunniteltava kaksi vuotta, ennen kuin ovet on avattu. Olemme keskustelleet asioita läpi etukäteen. Kun hommat aloitetaan, ei enää mietitä strategioita vaan toimitaan.
– Ja jos ongelmia tulee, niistä keskustellaan heti. Vaikka työ on rankkaa, sen pitää olla kivaa. Liirumlaarumia ei saa puhua.
Taalintehtaalaiset ovat ottaneet uudet yrittäjät Ollilan mukaan hyvin vastaan. Apua on löytynyt aina, kun on tarvittu. Pariskunnan neljästä lapsesta on tulossa hyvää vauhtia kaksikielisiä.
– Itselleni olen neuvotellut kolmen vuoden siirtymäajan, Ollilla naurahtaa.
Ullman’s Villa
- Ullman’s Villaksi nimetty kiinteistö on tunnettu Taalintehtaalla aiemmin nimellä Villan.
- Sen on rakennuttanut alun perin sveitsiläinen kauppias Jacob Stünzi, joka omisti Taalintehtaan ruukin 1870-luvulla.
- Rakennuksen suunnitteli sveitsiläinen arkkitehti A. Brünner, ja se edusti aluksi koristeellista, venäläistä puusepäntyyliä.
- Talo peruskorjattiin vuonna 1936 Taalintehtaan 250-vuotisjuhliin, ja sen ulkoasu muuttui selkeälinjaiseksi.
- Villan toimi vuosikymmenien ajan Wärtsilän edustushuvilana.
Lähde: Honolulusta Siperiaan –valokuvia Taalintehtaalta, Taalintehtaan kyläyhdistys, 2016
