Kevään yhteishakujen viimeisetkin tulokset julkaistiin perjantaina. Parin kuukauden sisään sadat salolaiset opiskelijat suuntaavat suuremmille vesille korkeakouluopintojen perässä. Monelle tämä tarkoittaa itsenäistymistä ja esimerkiksi oman asunnon etsimistä.

Suomi on suuri maa ja opiskelupaikkoja on moneen lähtöön. Maassa on yhteensä 38 korkeakoulua. Niistä 14 on yliopistoja ja 24 ammattikorkeakouluja. Sijainnit vaihtelevat aina Helsingistä Rovaniemelle ja Vaasasta Lappeenrantaan.

Salon Seudun Sanomat selvitti Opetushallituksen tilastoista, minne päin maata salolaiset lähtevät korkeakouluopintojen perässä. Tiedot perustuvat pääosin vuoden 2022 yhteishakuihin.

Tulokset eivät yllätä. Ylivoimaisesti suosituin opiskelukaupunki on Turku. 37 prosenttia eli melkein neljä kymmenestä salolaisesta hakijoista pääsee turkulaisiin oppilaitoksiin.

Tämä on merkittävästi enemmän kuin muille paikkakunnille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle, jossa toimii kymmenisen korkeakoulua, lähtee vain 15 prosenttia salolaisista.

Miksi lähteä kauas, kun voi jäädä lähelle – salolaisten opiskelupaikat kartalla

Grafiikka: SSS/Santeri Iltanen, tiedot: Opetushallinnon tilastopalvelu, karttapohja: Opetustuubi/Wikimedia Commons.

Mikä Turun suosiota selittää?

Poriin fysioterapiaa opiskelemaan muuttanut salolaislähtöinen Heini Lehtiranta uskoo muiden Salkkarin haastattelemien opiskelijoiden tavoin, että Turussa kiehtoo lyhyt etäisyys. Salolaiset eivät halua muuttaa kauas.

– Monet Turkuun opiskelemaan tai töihin lähtevät sanovat, että kaikki kaverit ovat Turussa. Turku tuntuu turvalliselta vaihtoehdolta, koska silloin ei tarvitse lähteä niin kauas. Onhan Turussa paljon kaikkea, ja se on silti lähellä, Lehtiranta miettii.

Lehtiranta haki opiskelemaan vuonna 2022. Hän mietti aluksi eläinlääketieteen opintoja, mutta päätyi kuitenkin valitsemaan fysioterapian.

Lehtirannan tavoitteena on erikoistua eläinfysioterapeutiksi. Sitä voi opiskella vain Porissa, joten päätös oli helppo.

Suurten kaupunkikeskusten välissä sijaitsevat Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Hämeen ammattikorkeakoulu olivat viime vuonna salolaisten kolmanneksi ja neljänneksi suosituimmat oppilaitokset heti Turun opinahjojen jälkeen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelevan Lehtirannan mielestä Pori on mukava opiskelukaupunki.

– Pori on isompi kuin Salo, mutta ei kuitenkaan liian iso. Se on kaunis kaupunki ja maastokin on tasaista, eli pyörällä on todella helppo liikkua, hän kertoo.

– Opiskelutapahtumia on paljon ja monenlaisia. Ei tietystikään yhtä usein kuin esimerkiksi Helsingissä, jos tykkää bilettää, uskoo Lehtiranta.

Lehtirannalla on hevonen Salossa, joten hänellä on edelleen kiinteä linkki lapsuudenmaisemiin. Bussiyhteydet Porista Saloon eivät ole kaikkein parhaimmat, joten matka-aika kotikonnuille voi välillä vierähtää pitkäksi.

– Kun muuttaa ihan eri paikkakunnalle pääsee tutustumaan uusiin kavereihin. Meidänkin luokallamme on monen ikäisiä opiskelijoita eri paikkakunnilta.

Salosta ei ole pakko lähteä pois päästäkseen korkeakouluun.

Turun ammattikorkeakoululla on Salon IoT Campuksella toimipiste, jossa tarjotaan koulutusta liiketalouden tradenomeille, sosionomeille ja sairaanhoitajille. Viime vuoden yhteishaussa lähes joka kymmenes salolainen päätyi Meriniityn kampukselle.

Harva myöskään pystyy puhtaasti valitsemaan opiskelukaupunkiaan. Kyse ennemminkin siitä, mistä päin maata löytyy itseä kiinnostava opiskeluala ja minkä oppilaitoksen ovet aukeavat. Ensikertalaisuussäännökset asettavat omanlaisensa paineet yhteishakuvalintoihin.

Suuriin kaupunkeihin on vaikeampi päästä opiskelemaan, mutta kaupunkikeskustojen ulkopuolellakaan ei välttämättä ole helppoa.

Viime vuonna salolaisista yhteishaussa hakeneista tasan puolet sai paikan jostain koulutuksesta. Vain noin 43 prosenttia kaikista hakijoista päätyi ottamaan jonkin opiskelupaikan vastaan.

Etäopiskelunkaan aikakaudella opiskelumiljöö ei ole yhdentekevä.

– Ympäristöllä on mielestäni aika paljon merkitystä yleiseen viihtyvyyteen. Opiskeluja tavallaan auttaa, jos pitää jostakin kaupungista, kertoo Tampereen yliopiston tietotekniikan diplomi-insinööriopintojensa loppumetreillä ahertava Tino Kaartovuori.

Kaartovuorenkin mielestä tuttuus on syy sille, miksi monet salolaiset haluavat Turkuun.

– Monet salolaiset tykkäävät Turusta kaupunkina, ja käytännössä kaikki käyvät siellä, kun asuvat Salossa, hän sanoo.

Turkuviehätyksestä huolimatta Kaartovuori päätyi Tampereelle naisystävänsä kanssa. Hän mietti muitakin suuria yliopistokaupunkeja – kuten Turkua ja Helsinkiä – mutta lopulta Tampere meni yhteishakulomakkeen kärkeen.

– Halusimme päästä vielä hieman kauemmas kotikaupungista. Mekin olimme rannikkoseudulla paljon pyörineet, joten oli kiva päästä välillä vähän keskemmälle Suomea, hän kertoo.

Kaartovuoren hurmasi myös Tampereen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri.

– Olin kuullut paljon hyvää Tampereesta. Se vaikutti tuoreelta omissa silmissä.

Kaartovuori kertoo, että Tampereella tulee harvoin vastaan sellaisia salolaisia, joita hän ei jo tuntisi. Salossa oma ikäluokka tulee tutuksi myös lukioiden välillä.

Salkkarin keräämiä tilastoja katsellessa on jopa yllättävää, ettei Tampereelle hae enempää ihmisiä, vaikka kaupungilla on viime aikoina ollut hyvin myönteinen julkisuuskuva.

– Kaupungin kehittymisen huomasi todella hyvin jo opintojen alussa. Hervannassa rakennettiin hirveästi ja tuli paljon uusia asuntoja. Jossain kohtaa keskustelut ratikasta käynnistyivät, kun muutin sinne.

– Nuo ovat olleet minusta todella positiivisia asioita Tampereella. Tuntuu, että kaupunki on ollut hyvissä käsissä, Kaartovuori miettii.

Tampereelle haluaisi hakea myös Salon lukiossa abivuottaan aloittava Tristan Kulmala, mutta kaupungista ei löydy hänen toivealaansa eli oikeustieteellistä oppilaitosta.

Kulmalalle oikeustiede on kuitenkin vasta suunnitelma numero kaksi. Ensin hän koittaa päästä lentäjäksi ilmasotakouluun ja sitä kautta Maanpuolustuskorkeakouluun.

Ensi kevään yhteishaussa Kulmala tähtää peltojen keskeltä urbaaniin sykkeeseen ”koska siellä on kaikki meininki”. Hänelle se käytännössä tarkoittaa Helsinkiä tai Turkua.

– Olisi hyvä, että pääsisi kaupunkiin. Saloa ei oikein voi laskea sellaiseksi, Kulmala vitsailee.

Joka vuosi pari tusinaa salolaista rohkenee lähteä pohjoisiin opiskelukaupunkeihin, kuten Ouluun ja Rovaniemelle. Kulmalan toiveissa on pysyä etelärannikolla.

– Lähtökohtaisesti mennään sinne, minne pisteet riittävät, miettii todistusvalinnassa opinahjoaan tavoitteleva Kulmala.

Kulmala löytää Turun suosiolle myös osasyyn, joka ei tule aivan ensimmäisenä mieleen: monet Salon toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä esimerkiksi Turun yliopiston kanssa. Tämä tekee lähialueen korkeakouluista entistä lähestyttävämpiä, jos pieni etäisyys ei ollut madaltanut kynnystä tarpeeksi.

Kulmalalle opiskelijaelämä on kuitenkin keskeinen kriteeri yhteishakulomaketta täytellessä.

– Tietysti kun on paljon opiskelijoita, niin tuo se tietynlaisen kulttuurin kaupunkiin. Varmasti tapahtumatarjonta vaikuttaa päätökseen, hän pohtii.

Salon kannalta olisi positiivista, että isoon maailmaan lähteneet nuoret olisivat valmiita myöhemmin muuttamaan takaisin opiskelupaikkakunniltaan.

Sitä Salkkarin haastattelemat opiskelijat eivät tyrmää suoralta kädeltä.

– Mielestäni aika monella salolaisella, varsinkin jos he lähtevät Helsinkiin tai Tampereelle, on todella usein sellainen ajatus, etteivät he enää tule takaisin ollenkaan, Tino Kaartovuori pohtii.

– Itsellänikin oli vähän sellainen olo, mutta nyt mieli on muuttunut. Salossa on kuitenkin niin paljon ystäviä ja omat vanhempani asuvat täällä.