Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellusta aurinkoahvenesta on varmistamattomia havaintoja myös Salosta ainakin kahdesta eri lammesta. Vieraslajit-sivustolta löytyy yksi havaintopaikka Naarjärven pohjoispuolelta.
Lisäksi kalastusharrastajien piirissä liikkuu varmistamaton tieto yhdestä Märynummella sijaitsevasta lammesta, jossa olisi aurinkoahvenia. Tätä ei ole viety Vieraslajit-sivuston havaintokarttaan.
Luonnonvarakeskuksella on myös erikseen kalahavaintosivusto. Siellä ei ole merkintöjä Salon mahdollisista esiintymistä.
Suomen vapaa-ajankalastajien kalastusohjaaja Mikael Jaakkola epäilee, että aurinkoahvenia päätyy lammikoihin ihmisten tietämättömyyden vuoksi. Suomessa tästä vieraslajista on kerrottu monen eri median kautta, mutta Jaakkola uskoo kaloja tulevan Suomeen Virosta.
– Jos valistus ei ole purrut, on helppo nähdä, että kun akvaariossa kasvaneesta kalasta on tullut iso, se lasketaan lampeen, vaikka se on kiellettyä.
SIITÄ ON VIITTEITÄ, ETTÄ AURINKOAHVENIA ON LEVITETTY TIETOISESTI LAMMESTA TOISEEN.
– Lauri urho
Aurinkoahvenen hallussapito, kasvatus, kuljetus, markkinointi, myynti tai luovutus on kiellettyä koko EU-alueella, jossa aurinkoahven on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.
Varsinais-Suomessa tehdyt havainnot useiden eri kuntien alueilta viittaavat siihen, että kalaa on levitetty aktiivisesti.
Luonnonvarakeskuksesta jo eläkkeelle jäänyt kalatutkija Lauri Urho uskoo, että aurinkoahventa on levitetty tietoisesti lammesta toiseen.
– Joku on voinut saada kalan saaliiksi ja ajatellut, että siirtää sen toiseen lampeen.
Hän epäilee, ettei aurinkoahvenia enää ole paljoa sellaisissa akvaarioissa, joihin ne on ehditty hankkia laillisesti ennen kiellon voimaantuloa.
Varsinais-Suomen alueella aurinkoahvenia voi saada ongella monistakin pikkulammista, sillä havaintoja on kirjattu runsaasti Vieraslajit-sivuston karttaan. Urho puolestaan on kartoittanut Luonnonvarakeskuksessa töissä ollessaan maakunnan tilannetta muutama vuosi sitten.
– Tuolloin aurinkoahvenia löytyi paristakymmenestä lammesta usean eri kunnan alueelta.
Myös murtovedessä laji tulee toimeen, mutta varmistettuja havaintoja Suomen rannikolta ei ole.
– Ihmiset ovat kyllä kertoneet nähneensä aurinkoahvenia meressä.
Hänen mukaansa aurinkoahvenet elävät murtovedessä todennäköisesti suojaisilla alueilla lähellä rantaa.
– Pohjois-Amerikassa aurinkoahven elää lämpimällä alueella. En usko, että se leviää Lappiin saakka, mutta Keski-Suomessa asti se selviää, Urho arvioi.
Hän sanoo, että kalaa on vaikea hävittää, jos se on päässyt leviämään johonkin vesistöön.
Saloa lähimmät varmistetut aurinkoahvenhavainnot ovat Paimiosta ja Sauvosta. Paimiossa vieraslaji aiotaan hävittää ensi syksynä Ankkalammesta, jossa on myös toista haitallista vieraslajia, kiehkuravesiruttoa.
On epäilty, että sekä aurinkoahven että kiehkuravesirutto ovat levinneet lampeen akvaariosta, joka on tyhjennetty.
Ankkalammesta molemmat vieraslajit hävitetään. Lammen vesi pumpataan hiekka- ja maastosuodatuksen kautta. Aurinkoahventa voidaan poistaa sähkökalastuksen ja kemikaalien avulla.
Operaation vuoksi Ankkalampi jää pois virkistyskäytöstä ainakin yhdeksi uimakaudeksi.
Pohjois-Amerikan laji
- Hankalaksi vieraaksi lammessa osoittautunut aurinkoahven vähentää vesiluonnon monimuotoisuutta.
- Aurinkoahvenen ilmestyttyä vesistöön joidenkin kalalajien, rapujen ja muun eliöstön on havaittu vähentyneen.
- Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva laji syö pääasiassa muita kaloja.
- Poikaset syövät äyriäisiä ja muita selkärangattomia eläimiä.
- Aurinkoahven lisääntyy tehokkaasti. Koiras hoitaa ja puolustaa pesää, mätiä ja pikkukaloja.
- Alkuperäisessä elinympäristössään aurinkoahven kasvaa jopa 40 senttiä pitkäksi, mutta Euroopassa on tavattu vain 5-20 senttiä pitkiä yksilöitä.
- Kala on ulkomuodoltaan värikäs ja litistynyt.
Lähde: Vieraslajit.fi
Voi nyppiä vedessä kahlaavan ihmisen ihokarvoja
Ihminen voi tuntea aurinkoahvenen jaloissaankin. Lauri Urho selittää, että jos ihminen kahlaa rantavedessä ja pöllyttää samalla pohjakerrosta, aurinkoahvenet saattavat hakea alueelta ravintoa.
– Kala voi nyppiä esimerkiksi ihokarvaa, jota se luulee madoksi, Urho selittää.
Hän sanoo, että kalan suu on aika pieni.
Vieraslajin haitallisuus vesiluonnolle johtuu Urhon mukaan siitä, että kala on tehokas lisääntyjä. Aurinkoahvenet täyttävät nopeasti pikkulammen.
– Kun se kasvaa suureksi, se syö ravintoa muilta.
Urho muistuttaa, että kala puolustaa myös ravintoaluettaan.
