Kevätviljat ovat mollivoittoisia – Keväällä kylvetyille kesän paahde ja kuivuus olivat liikaa

1
Kruusilassa asuvan Jukka Niemisen syysvilja on onnistunut kevätviljaa paremmin, mutta kärsinyt myös kuivuudesta. Tämä näkyy rukiin tavallista pienempänä tähkäkokona. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kesäkuussa kertyi 25 millimetriä ja heinäkuussa 35 millimetriä Kruusilassa asuvan viljelijän Jukka Niemisen sademittariin. Se näkyy viljapellolla.

– Tästä tulee noin tuhat kiloa vähemmän hehtaaria kohden, normaali olisi kahdesta kolmeen tuhatta kiloa, hän arvioi kaurapellon satonäkymiä.

Niemisen pellot eivät ole mikään poikkeus Salossa ja lähialueella.

– Kevätviljat ovat mollivoittoisia, ProAgrian asiantuntija Jarmo Pirhonen kuvailee keväällä kylvettyjen satonäkymiä.

Syynä on Pirhosen mukaan etenkin kesäkuun helle ja kuivuus, jolloin kevätviljojen kasvun kannalta on ollut kriittinen aika.

– Tuolloin määräytyy se, kuinka monta kortta yksi kasvi kasvattaa sekä jyväluvun lisäksi jyväkoko, hän kertoo.

Kuivuus ja ja lämpö tarkoittavat sitä, että yhdestä kasvista tulee tavallista vähemmän haaroja ja jyväluku sekä -koko jäävät tavallista pienemmiksi.

Vaikka kuuroja on saatu, Pirhonen ei ennusta kovin hyvää satoa kevätviljoille.

– Kastelulla on joku voinut korjata tilannetta, hän sanoo.

Keväällä kylvetyt viljat ovat kärsineet kuivuudesta eniten. Esimerkiksi kauran jyväluku ja -koko ovat jääneet pieniksi, minkä lisäksi kasvusto on harvaa ja joukossa eri aikaan itäneitä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Syysviljat näyttävät ennen puintikauden alkua kuitenkin hyviltä. Syysviljaa myös innostuttiin kylvämään Pirhosen mukaan yllättävän hyvin, vaikka viime vuonna syysviljasato jäi kehnoksi.

Syynä viime vuoden kehnoon satoon oli edeltävä talvi, jolloin pelloille muodostui laajoja jääkenttiä sahaavan sään vuoksi. Jotkut viljelijät menettivät talvehtineen syysviljan kokonaan.

Suurin osa Salossa kylvetystä syysviljasta on vehnää. Vehnä on valtaviljalaji myös kevätkylvöisten joukossa.

Salon maaseutupalveluista kerrotaan, että syysvehnää kasvaa tänä kesänä reilulla 4 500 hehtaarilla ja kevätvehnää hiukan yli 9 500 hehtaarilla.

Viljoista seuraavaksi yleisin on syysruis, jota kasvaa Salossa reilusti yli 1 600 hehtaarilla.

Salossa viljellään myös muun muassa rukiin ja vehnän risteymää ruisvehnää, jota on syyskylvöisenä hiukan yli 200 hehtaarilla ja lisäksi keväällä kylvettynä hiukan yli 50 hehtaarilla.

– Ruisvehnä menee eläinten rehuksi oman tilan eläimille, Pirhonen sanoo.

Viljan puintikauden Pirhonen odottaa alkavan varsinaisesti elokuun alkupuolella. Vaikka lämpösumma on keskimääräistä korkeampi, ei vilja ole Pirhosen mukaan kovin paljoa etuajassa.

Luomuviljelijä Jukka Nieminen arvioi puintikauden alkavan tilallaan ehkä viikon tai parin päästä. Liikkeelle lähdetään syysviljasta, joka Niemisellä on ruista.

Hän sanoo suosivansa sekä syysruista että keväällä kylvettävää kauraa, koska molemmilla on pitkä juuristo.

– Tämä on talvehtinut hyvin, mutta tähkä jää lyhyeksi kuivuuden vuoksi, hän näyttää yhtä peltoaluetta.

Siihen kylvetty ruis ei ole hänen mukaansa parhaalla mahdollisella paikalla, mutta kylvettiin viljelykierron vuoksi.

– Tästä voi saada 2 000 kiloa hehtaaria kohden, optimi olisi 3 000 kiloa, Nieminen arvioi pellon reunalla.

Syysviljojen puintien ennustetaan alkavan elokuun alkupuolella. Tämä ruispelto valmistunee vasta viikon tai parin päästä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kuivaa, mutta ei ennätyskuivaa

Salon seudulla kärsitty kuivuus näkyy myös Salon säähavaintoasemien virallisissa mittauksissa. Meteorologi Jaakko Savela Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta ei tosin vertaa Salon Kärkän tai Kiikalan lentoaseman sadekertymiä kyseisten säähavaintoasemien lukemiin. Syynä on se, että asemien mittaushistoria on liian lyhyt.

Lähin pitkän ajanjakson mittaushistoria löytyy esimerkiksi Kaarinan Yltöisten säähavaintoasemalta.

– Kesäkuun sademäärä on ollut tavanomaista pienempi, mutta ei harvinaisen tai poikkeuksellisen pieni, Savela kuvailee määrää.

Yltöisten säähavaintoaseman mittariin kertyi kesäkuussa vettä 21,8 millimetriä, joka on 35,3 millimetriä vähemmän kuin keskimäärin.

Salon Kärkässä mitattiin kesäkuussa 18,2 millimetriä ja Kiikalassa 35,7 millimetriä.

Heinäkuussa on satanut keskiviikkoon mennessä Salossa 34,4 ja Kiikalassa 54,1 millimetriä. Yltöisten lukema on 37,1 millimetriä, mutta Savela ei vertaa sitä koko kuukauteen, sillä ajanjakso on kesken.

Koko kesän eli kesä-, heinä- ja elokuun sademäärien pitkän ajan keskiarvo on Kaarinan säähavaintoasemalla kuitenkin 206,2 millimetriä eli huomattavasti enemmän, mitä tähän asti on satanut kesä- ja heinäkuun aikana yhteensä.

Kevätviljojen kannalta tärkeä kesäkuu on joka tapauksessa ollut Salossa paikoin rutikuiva, vaikka paikoin on vettä saattanut ropista jopa riittävästi. Tämä johtuu kuurosateista.

– Sateet ovat olleet Lounais-Suomen päällä kirjavia, kuuroluonteisia, Savela kuvailee kulunutta kesää.

Hän sanoo, että jälkikäteen on hankala arvioida, mistä kuurot tarkalleen johtuvat, mutta ne riippuvat yleensä säärintamasta, kosteudesta ja muista meteorologisista syistä.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
MammaMaalta
6 kuukautta sitten

Nyt, kun viljalla olisi kysyntää tulevana syksynä ja talvena maailmallakin, olisi ollut suotavaa, että otolliset kasvuolosuhteet olisivat olleet täällä lounaisessa Suomessakin.