Vilikkala Tradehouse siirsi tuotantonsa Kiinasta Halikkoon – poistotekstiiliyritys on kiertotalouden suunnannäyttäjä

0
Jari Toivonen ja Hannu Tuomola pystyvät liittämään poistotekstiilihuopaan kankaita ja lisäämään samalla niiden teknisiä ominaisuuksia, kuten liukkauden estoa tai vedenpitävyyttä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salolaisyrityksen urakehitys muuttui melkoisesti rautarouvan saavuttua taloon.

Sisustustekstiilien valmistaja Vilikkala Tradehouse Oy muutti vuoden alussa tuotantonsa Kiinasta Salon Halikkoon. Samalla he hankkivat rautarouvan – laminointikoneen, joka työllistää yrittäjät ympärivuotisesti.

Vilikkalan yrittäjäpariskunta Hannu Tuomola ja Jari Toivonen kerryttivät ensimmäiset asiakkaansa tuottaessaan kiinalaisista muovipulloista valmistettuja designlaukkuja ja -säkkejä. Nyt yritys on tehnyt uuden aluevaltauksen poistotekstiilikuidun hyödyntämisessä ja näyttää kiertotalouden mallia tekstiilituotannossa.

Poistotekstiilistä tehty huopa on karstattu ja neulattu kuiduista, jotka on avattu teollisuuden käytöstä poistamista tekstiileistä. Vilikkala vastaa kuidun viimeisistä vaiheista, jolloin huopa viimeistellään ja liitetään tarvittaessa huopaan muita kankaita. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vilikkalan upouusiin tiloihin on juuri valmistunut Suomen ensimmäinen poistotekstiilikuituseinä. Seinällä on selkeä hyötyfunktio: se on akustiikkapaneeli.

Seinämän on rakentanut naapuriyritys Adi Kalusteet ja kangasosa on poistotekstiiliä.

– Voimme yhdessä Adin kanssa suunnitella akustisia elementtejä ja väliseiniä. Taivas on rajana poistotekstiilin hyödyntämisessä, pohtii Toivonen.

Vilikkala voi käyttää seinämän poistotekstiilikuituna vaikkapa vanhoja työvaatteita. Samalla seinä saa tarinan.

Poistotekstiilikuituseinät eivät ole vielä julkisessa myynnissä, sillä palosuojaus on testausvaiheessa.

– Jatkossa voisimme hyvinkin tuottaa erilaisia sovellutuksia esimerkiksi konepajateollisuuteen ja design-tuotteisiin, Toivonen sanoo.

Vilikkalan valmistamat kuluttajatuotteet voi jo kierrättää poistotekstiilien erilliskeräyksessä.

– Autamme kuidun luovuttajia toteuttamaan kiertotaloustavoitteita valmistamalla tuotteita, jotka voi kierrättää yrityksen toimintafilosofian mukaisesti.

Hannu Tuomola ja Jari Toivonen esittelevät työvaatteista tehtyjä poistotekstiilikuitulevyjä. Oranssissa seinässä on Toivosen mukaan käytetty noin 15 kilogrammaa poistotekstiiliä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vuoden alussa voimaan astui lakimuutos, joka velvoittaa keräämään tekstiilijätteen omiin keräysastioihin poltettavan jätteen sijaan. Yksityistalouksien tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoitteesta vetovastuuta kantaa etenkin Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Rester Oy:n ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n pystyttämä paimiolainen jalostuslaitos työstää poistotekstiilistä kierrätyskuitua.

Muutama viikko sitten Rester ja LSJH sopivat LSJH:n poistotekstiilin pilottivaiheen jalostuslinjan myynnistä Resterille. LSJH keskittyy tekstiilikeräykseen ja sen raaka-ainelajitteluun.

Kierrätyskuidun uusiokäyttömahdollisuuksiin tarttui Vilikkala Tradehouse Oy.

Yrityksellä on Resterin kanssa yhteistyösopimus kuitujen tutkimisesta, hyödyntämisestä ja tuotteistamisesta.

– Kuitua tulee ja siihen halutaan paljon suomalaisia yrityksiä mukaan, Toivonen summaa.

Poistotekstiilikuidusta valmistetut pussukat eivät ole vielä julkisessa myynnissä. Pussukat on tehty vanhoista työvaatteista. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Tuomola ja Toivonen perustivat Vilikkala Tradehouse Oy:n vuonna 2014. Koko bisnes nousi autotallista – vielä tarkemmin ottaen pariskunnan omasta kasvihuoneesta.

– Halusimme urbaaniin kasvihuoneeseen helposti siirreltäviä istutussäkkejä, joiden puhdistaminen olisi nopeaa, taustoittaa Toivonen.

Pitkän selvitystyön jälkeen Vilikkalan istutussäkki valmistui kiinalaisesta muovijätteestä, josta jalostettiin kierrätyshuopaa. Yritys sai nimensä Toivosen ja Tuomolan asuinpaikan mukaan.

Pian Toivonen ja Tuomola saivat ostajilta palautetta kassin ulkonäöstä. Vihreät saumat häiritsivät.

– Siinä yhteydessä kuulimme, että kasseja käytettiin halkosäkkeinä ja koiranlelujen säilytyspaikkoina. Ryhdyimme yhteistyöhön muotoilijoiden kanssa ja laajensimme tuotantoa esimerkiksi toimistokasseihin, Toivonen kertoo.

Vilikkalan tuote kiinnosti etenkin yrityksiä. Ensimmäiseksi yhteistyökumppaniksi lähti urheiluseura, joka teki varainhankintaa myymällä Vilikkalan kierrätyskasseja.

Korona-aikana varainhankinta kuitenkin hyytyi ja Kiinan toimitukset alkoivat viivästyä.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaan liittyvän varainhankintamyynnin hankaloituminen pakotti Tuomolan ja Toivosen keksimään uusia ratkaisuja.

He olivat lähteneet jo ennen koronaa mukaan poistotekstiilialalle. Se tarjosi vastauksen tuontiongelmaan.

Jari Toivonen esittelee tietokonelaukkua, jonka huopa ja pohjalevy on valmistettu kierrätysmuovipulloista. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Seuraavaksi Tuomola ja Toivonen halusivat laminointikoneen, jolla pystyisi viimeistelemään yhteistyökumppaneiden karstaaman ja neulaaman huovan.

Laminointikoneen avulla poistotekstiilihuopaan lisätään kankaita parantamaan teknisiä ominaisuuksia, kuten vedenpitävyyttä.

– Leader-tuen avulla saimme hankittua rautarouvan. Se on vanha, vuoden 1989 laite, mutta täysin kelvollista teknologiaa, toteaa Tuomola.

Tehokas rautarouva käsittelee parhaimmillaan kahdella kuljetinhihnalla viittä kangasta kerrallaan.

Toivosen ja Tuomolan jatkosuunnitelmat eivät rajoitu tuotteiden suhteen seinämiin tai istutussäkkeihin.

Pari osoittaa erilaisia poistotekstiilikuidusta valmistettuja pussukoita, jotka eivät ole vielä myynnissä. Osaa pussukoista on muokattu kestävämmiksi lisäämällä niihin erilaisia kankaita jälkikäteen.

– Voimme tehdä kaikkiin tuotteisiin teknisiä ominaisuuksia, kuten vedenkestäviä kalvoja tai hiirimattoon anti-slip –pinnan. Kemiallisia aineita lisäämme kuitenkin mahdollisimman vähän. Mitä enemmän tuotteessa on yhtä materiaalia, sitä helpompi se on kierrättää jatkossa.

Vilikkala ei työllistä Tuomolaa ja Toivosta kokopäiväisesti – ainakaan vielä.

Tuomola tekee keikkatöinä kauppojen osastomuutoksia. Toivonen on joka toinen kuukausi purserina.

– Tällä hetkellä tässä on aika paljon hommaa kahdelle ihmiselle. Toivottavasti pystymme tulevaisuudessa työllistämään tekijöitä avuksemme, he toteavat yhteistuumin.

Hannu Tuomolan ja Jari Toivosen laminointikone käsittelee parhaimmillaan kahdella kuljetinhihnalla viittä kangasta kerrallaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen