Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kuusjoen yhdistys oli viime syksynä vakavan paikan edessä. Se oli toiminut jo vuodesta 1926, mutta jouduttaisiinko se nyt lopettamaan aktiivisten ihmisten puutteessa?
Ongelma on yleinen pienissä yhdistyksissä, jollaisia monet MLL:n paikalliset yhdistykset ovat. MLL:n Varsinais-Suomen piirin perhekeskustoiminnan koordinaattori Jenna Kaarrela kertoo, että piirissä on jäljellä toimivia yhdistyksiä 60, ja niistä 10 toimii Salossa.
– Kuusjoella näytti siltä, ettei hallitusta saada kasaan. He toivoivat piiriltä apua, ja kävin muutamissa kokouksissa. Sitten järjestettiin ideointi-ilta, johon oli kutsuttu paljon uusia.
Kaarrela muistuttaa, että yhdistystoiminta on vapaaehtoisten varassa, ja vapaaehtoistyöhön on entistä vaikeampaa löytää ihmisiä. Osaltaan se vaikuttaa, että korona-ajan jäljiltä ihmisten arki on järjestynyt uudelleen.
– Monet tekevät nyt mieluummin yksittäisiä pieniä vapaaehtoistöitä, ja vaikeampi on saada esimerkiksi hallitukseen sitoutuvia.
Kuusjoella kävi kuitenkin hyvin.
– Pitkäaikaisen puheenjohtajan luopuminen oli jättänyt aukon, mutta se saatiin täytettyä. Yhdistys selvisi superhienosti ja on lähtenyt tekemään innokkaasti kaikkea mihin rahkeet riittävät, Kaarrela hehkuttaa.
UUSI puheenjohtaja Annika Vainio ja sihteeri Saara Jokinen kertovat leikkipuistossa Kuusjoella samaa kuin Kaarrela puhelimessa: MLL:n Kuusjoen yhdistys on jälleen intoa täynnä.
Saara Jokinen on ollut mukana jo useita vuosia. Hänen lapsensa, Matias ja Martta Viljala, ovat 9- ja 6-vuotiaita.
– Tulin mukaan naapurin pyytämänä, kun olin yksivuotiaan Matiaksen kanssa kotona, ja olen saanut tästä paljon. Olen tutustunut moniin ihmisiin, ja kun järjestää jotain, saa toimintaa myös omille lapsille. Yritin kaikkeni, että yhdistys jatkuisi.
Jokinen ei kuitenkaan tuntenut puheenjohtajuutta omaksi tavakseen osallistua, vaan on mieluummin muuten mukana. Tilanteen pelastajaksi löytyi Vainio.
– Tunsin jo porukkaa hallituksesta ja ajattelin, että tämä olisi hauskaa. Oli myös oma lehmä ojassa: lapseni ovat niin pieniä, että he olisivat pitkään mukana. Olimme käyneet MLL:n perhepeuhuissa, enkä halunnut niiden loppuvan, Vainio kertoo.
– Lupasimme ettei hänelle ole liikaa työtä, Jokinen sanoo.
– Minähän vain delegoin, Vainio nauraa.
Vainio puuttuu välillä 2-vuotiaan Einon ja 1-vuotiaan Peetun puuhiin ja huomaa delegoineensa Jokisen käsiin vaunut, joissa on Kille-vauva.
TOIMINTA pyritään pitämään sellaisena, ettei se työllistä ketään liikaa. Syksyksi on suunnitteilla esimerkiksi retki Korkeasaareen ja loppukesästä on tarkoitus osallistua Kuusjoki-päivään.
– Kalenterissa on etukäteen mahdollisimman vähän. Sitten pystymme toimimaan fiiliksen mukaan ja reagoimaan nopeasti, jos tulee toiveita, Jokinen kertoo.
Nopeasti syntyi esimerkiksi alakoululaisten kesän alun Schools Out -tapahtuma, jonka ideoi ja järjesti johtokuntaan uutena tullut Jonna Myllyoja. Tapahtumassa oli muun muassa liikuntalajien esittelyjä.
Saara Jokinen pohtii, että alkuun tarvitaan aina yksi tai kaksi aktiivista, jotka sitten vetävät toisia mukaan.
– On kiva järjestää tapahtumia, kun ihmiset tulevat niihin.
Toimintaa ei ole rajattu vain jäsenille. Leikkikentälle 7-vuotiaan Veikon ja 5-vuotiaan Kertun kanssa tullut Laura Toivonen kertoo muuttaneensa Kuusjoelta Loimaalle. Siksi hän ei ole MLL:n jäsen, mutta osallistuu mielellään tapahtumiin silloin kun on käymässä vanhassa kotipaikassaan.
– Nykyisessä kotikylässäni ei ole MLL:ää, mutta siellä olen mukana Martoissa. Innokkuus lähteä yhdistysten toimintaan riippuu omasta tarpeesta. Jos haluaa että maalla on lapsille toimintaa, pitää olla valmis kantamaan kortensa kekoon, hän sanoo.
– Toiset valitsevat sen, että kuljettavat lapsia kauemmas harrastuksiin. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että toimintaa on lähellä.
Toivonen antaa läheisyydestä kiitosta Kuusjoen leikkipuistolle, johon on helppo tulla naapurustosta. MLL oli vaikuttamassa siihen, että Salon kaupunki uudisti puiston viime syksynä.
PAIKALLINEN toiminta on MLL:ssä yhdistysten varassa, samalla kun liitto on valtakunnan tason vaikuttaja. Vuonna 1920 perustettu MLL on historiansa aikana ollut kehittämässä monin tavoin lasten terveydenhoitoa ja päivähoitoa ja esimerkiksi kiusaamisen vastaista toimintaa.
– MLL on suomalaisessa järjestökentässä erikoistunut siihen, että olemme pienten puolella: lasten, nuorten ja perheiden, Jenna Kaarrela tiivistää.
Paikallinen toiminta vaihtelee sen mukaan, mihin on osallistujia. Kuten Kuusjoella, usein kiinnostus lähtee omien lasten kautta, mutta tervetulleita ovat myös iäkkäämmät. Joissakin paikoissa on kylämummeja ja -vaareja.
MLL kouluttaa myös tukihenkilöitä esimerkiksi maahanmuuttajaäideille. Tukioppilaitakin MLL kouluttaa, ja se olikin Kaarrelalla itsellään ensimmäinen kosketus MLL:ään.
Partiota harrastaneelle Kaarrelalle nykyinen työ on unelmapaikka:
– Elän ja hengitän vapaaehtoistyötä, ja saan nyt tehdä sitä työksenikin! Ehdottomasti suosittelen vapaaehtoistyötä, olen saanut siitä paljon sisältöä elämääni. Jos vaikka tuntee olevansa yksinäinen, saa yhteisön ympärille, pääsee viettämään aikaa yhdessä ja jakamaan ajatuksia.
Vapaaehtoistyössä pääsee myös vaikuttamaan, suuremmassa ja pienemmässä mittakaavassa.
– Paikallistoiminnassa pääsee esimerkiksi mahdollistamaan lapsille muiden lasten tapaamista tai matalan kynnyksen liikuntaa, Kaarrela sanoo.
