Maailman kevyin metalli kiihottaa Kemiönsaarella – malminetsijät varanneet saaresta kolmasosan

Maailman kevein metalli kiihottaa malminetsijöitä. Australialaiset ja amerikkalaiset sijoittajat toivovat, että sitä löytyisi Kemiönsaarelta. Kilpailevat yhtiöt ovat varanneet saaresta kolmasosan paikantaakseen mahdollisia esiintymiä.

– Litium on nyt malmeista seksikkäin. Sitä etsitään ympäri Suomea, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela toteaa.

Geologit Kirsi Luolavirta ja Rasmus Soukka aloittavat tunnustelut Kemiönsaarella elokuussa. He tekevät töitä australialaiselle asiakkaalle.

– Alkuvaiheessa käymme vain maastossa kävelemässä ja katsomassa, mitä näkyy, Luolavirta sanoo.

Geologit pystyvät erottamaan pegmatiittijuonet paljain silmin kallioiden karkearakeisesta graniitista.

Vihreä siirtymä sähköautoihin nielee valtavat määrät kaivannaisia. Litium on ladattavien litiumioniakkujen keskeinen raaka-aine, ja yksi tärkeimmistä kriittisistä mineraaleista, jonka kysynnän ennakoidaan kasvavan rajusti tulevina vuosina.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi syksyllä, että litiumista ja muista harvinaisista maametalleista tulee pian öljyä ja kaasua tärkeämpiä.

Litiumia tuodaan Eurooppaan muualta. EU:n komissio haluaa vähentää autoteollisuuden riippuvuutta Kiinasta ja vahvistaa Euroopan omavaraisuutta.

Suomen kallioperässä tiedetään olevan litiumia, ja eteläafrikkalainen kulta- ja platinajätti rahoittaa jo sadoilla miljoonilla euroilla kaivoshanketta Kaustisilla.

– Meillä on nyt todella paljon malminetsintäyhtiöitä, jotka ilmoittavat litiumin ykköseksi, Pekka Suomela sanoo.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hyväksyi juhannusviikolla kaivoslain mukaisen varausilmoituksen, jonka pinta-ala oli 138,61 neliökilometriä.

PR1 Finland Oy ilmoitti etsivänsä litiumia laajalla alueella, joka kattaa Kemiönsaaren eteläpuolen lisäksi palan Särkisaloa. Yhtiö sai yksinoikeuden tehdä geologisia havaintoja ja mittauksia ja ottaa vähäisiä näytteitä.

Sitä varten Kirsi Luolavirta ja Rasmus Soukka ajavat Oulusta Kemiönsaarelle parin viikon päästä.

Magmaattisesta evoluutiosta ja sulfidimalmin synnystä tohtoriksi väitelleen Luolavirran mukaan Kemiönsaaren kallioperän kehitys vaatisi pitkän selityksen.

– Alueella on suotuisa geologia litiumesiintymien synnylle ja muodostumiselle, Luolavirta tiivistää.

Geologian tutkimuskeskus GTK ja useat kaivosyhtiöt ovat tutkineet Kemiönsaaren kallioperää eri vuosikymmeninä.

– Litiumaihioita ei ole aikaisemmin löydetty. Kairausten yhteydessä on kuitenkin löytynyt pegmatiitteja, jotka ovat mahdollisia isäntäkiviä litiumille, Luolavirta kertoo.

Vanhoissa tutkimuksissa on etsitty lähinnä kalkkikiveä, eikä kairanäytteiden sisältämiä mahdollisia harvinaisia maametalleja ole analysoitu. Havainnot kuitenkin ohjaavat Luolavirran ja Soukan kulkua.

– Alue on valtava, eikä tarkoituskaan ole koluta läpi sitä kaikkea.

Luolavirta mainitsee nimeltä Genbölen, Norrlammalan ja Långskogarnan.

Norrlammalan vanhasta kaivoksesta Västanfjärdissä otettiin kalkkikiveä jo 1950-luvulla. Salon Mineraali Oy louhi alueella parikymmentä vuotta sitten kokeeksi 20 000 tonnia kiveä.
Varsinaista kaivostoimintaa ei Norrlammalassa kuitenkaan koskaan aloitettu, ja koko kaivospiiri lakkautettiin muutama vuosi sitten.

Genbölen kalliot Dragsfjärdissä sijaitsevat Lounais-Suomen jätehuollon lajitteluaseman lounaispuolella. Långskogarnan kallioalue kohoaa vajaan viiden kilometrin päässä Kemiön keskustasta eteläkaakkoon.

– Tunnusteluvaiheen malminetsinnässä menee pari vuotta, Luolavirta arvioi.
Työkaluina geologeilla on malmivasaran lisäksi kannettava analysaattori, jonka avulla saa viitteitä kivien kemiallisesta koostumuksesta.

Kirsi Luolavirran ja Rasmus Soukan työnantaja on suomalainen geologian konsulttiyritys Geopool Oy. Se on yksi lukuisista konsulttifirmoista, jotka tarjoavat palveluja malminetsintäyhtiöille.

Kemiönsaarella varauksen tehnyt PR1 Finland Oy on australialaisen Pure Resources Ltd:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Malminetsintälupaa voi Suomessa hakea vain yhtiö, joka on rekisteröity Euroopan talousalueella.

Pure Resources on listattu Australian pääpörssissä ASX:ssä. Pörssitiedotteeseen yhtiö kehuu Kemiönsaaren varausta ”erittäin mahdolliseksi” litiumalueeksi.

Yhtiöllä on varauksia myös ainakin Australiassa, Kanadassa ja Ruotsissa. Suomessa se kertoo sijoittavansa malminetsintään 245 000 euroa.

Amerikkalaistaustainen Plethora Green Energy Finland Oy varasi Kemiönsaarelta 23 neliökilometriä vuosi sitten. Yhtiö otaksuu, että alueella on litiumin lisäksi kahdeksaatoista muuta kaivosmineraalia kullasta kobolttiin.

Johtaja Tapani Hyysalo Battery 3 Finland Oy:stä kummeksuu kilpailijoiden suuria varauksia.

– Meidän ajattelumme on pikkaisen erilaista. Koetamme pitää varausalueet mahdollisimman pieninä säilyttääksemme välit paikallisiin ihmisiin.

Australialaisen Battery3:n suomalainen tytäryhtiö varasi Västanfjärdistä 3,2 neliökilometriä viime vuonna. Syksyllä yhtiö piti Kemiönsaarella infotilaisuuden.

– Se herättää huolta, jos ei oikein tiedä, mistä on kysymys, mitä varausilmoitus merkitsee ja mitä yritys aikoo tehdä, Hyysalo korostaa.

Paikalla oli parikymmentä maanomistajaa ja muita asiasta kiinnostuneita.

Varaus antaa malminetsijälle etuoikeuden tehdä kartoituksia ja kevyitä maastotutkimuksia. Se on keino estää kilpailijoita tulemasta samoille paikoille.

Tukes hyväksyy satakunta varausilmoitusta vuodessa ja saman verran varauksia myös vuosittain raukeaa.

– Varauksia tulee ja menee. Koko Suomi on varmaan ollut varattuna, ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa Tukesista toteaa.

Varaukset ovat voimassa kaksi vuotta, ja varsinaista malminetsintälupaa on haettava ennen varausajan päättymistä.

– Malminetsinnästä on pitkä matka kaivostoimintaan, ja on harvinaista, että se ylipäätään johtaa kaivostoimintaan, Liikamaa muistuttaa.

Tukesin arvion mukaan yksi tuhannesta malminetsintäluvasta voi johtaa kaivoksen perustamiseen. Aikaa voi kulua 20–30 vuotta. Oikotietä kaivostoimintaan ei Terho Liikamaan mukaan ole.