Salon kirjaston Laurinsalissa istuvat 19 tyttöjunioria hätkähtävät hetkeksi.
Salin edessä ravintoluentoa pitävä ammattilaisjalkapalloilija Matilda Nurmi on juuri kertonut nuorille jalkapalloilijoille, että trendikkäiden BCAA-energiajuomien suurin vaikutus urheilijaan on se, että ne maksavat paljon.
– Minullakin on pelikavereita, jotka juovat Noccoa (suosittu BCAA-juoma) joka päivä, mutta niiden vaikutus suorituskykyyn on korkeintaan kolme prosenttia. Sekin vain siinä tapauksessa, että kaikki muut asiat ovat jo kunnossa.
– Energiajuomilla haetaan helppoa ja nopeaa keinoa nostaa energiat ylös, mutta enemmän ne ovat rahantuhlausta ja lumelääkettä, Nurmi kertoo ja saa takarivissä luentoa seuraavat vanhemmat myhäilemään tyytyväisinä.
Ruotsissa ammattilaisena pelaavan Nurmen pro gradu -tutkielma ”Suomalaisen naisjalkapalloilijoiden energiasaatavuus ja sen yhteys ravitsemusosaamiseen sekä kehonkoostumukseen” valmistui tänä keväänä.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan tehdyssä gradussa Nurmi tutki 34 kansallisen tason suomalaista naisjalkapalloilijan energiansaatavuutta. Vastaavaa ei ole Suomessa tutkittu aiemmin.
– Kestävyys- ja voimaurheilijoita on tutkittu, mutta ei jalkapalloilijoita, jotka osuvat niiden väliin. Ylipäätään kaikesta jalkapallotutkimuksesta vain pieni osa koskee naisia, Nurmi kertoo.
Nurmi sai idean tutkimukselle omista kokemuksista. SalPa-kasvatti lähti jo lukioikäisenä Turun Palloseuraan, jossa kuorma kävi liian kovaksi ja energiavaje oli jatkuva. Pahimmillaan harjoituksia oli kolmet päivässä ja 10 viikossa.
– Siihen päälle vielä yo-kirjoitukset ja kahdet pääsykokeet. Siskoni ilmoitti, ettei hän suostu enää asumaan kämppiksenäni, koska olin koko ajan niin huonolla tuulella, Nurmi muisteli nauraen.
Nurmen omakohtaiset kokemukset ja hänen tekemänsä tutkimus päätyivät samaan johtopäätökseen: pelaajien energiasaatavuudessa ja ravitsemusosaamisessa on puutteita.
Tietoa kyllä on ja sen tarve on suuri, mutta tieto ei kulkeudu pelaajille ja valmentajille asti. Ongelmiin ei saada apua.
– Se on ymmärrettävää, koska valmentajien osaaminen on kentällä ja fyssarit hoitavat vammoja. Ei ole alan ammattilaisia sanomassa, mitä ”syökää hyvin ja juokaa tarpeeksi” tarkoittaa käytännössä.
Nurmi havahtui omiin ravinto-ongelmiinsa aloittaessaan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Keskustelut ravintoasiantuntijan kanssa paljastivat, että Nurmi söi liian vähän suhteessa kulutukseen.
Nurmen suurin oppi liittyi hiiilihydraatteihin, joita Nurmi kutsuu ”jalkapalloilijan parhaaksi ystäviksi”. Nyt Nurmi saa riittävästi hiilihydraatteja ja voi paremmin kuin kertaakaan 10 vuoteen.
– Naisurheilijan on vaikea ymmärtää ”hiilarien” tärkeys. Varsinkin nykyisessä somekulttuurissa, jossa puhutaan paljon ”hiilaripeikosta”.
Oman hiilaripeikkonsa karistanut Nurmi muistuttaa, että vaikka somessa esitellään tuhannen kalorin ruokavalioita, fakta on se, että pelkästään sängyllä makaamiseen kuluu päivässä noin 1 500 kaloria.
– Ja jos siihen päälle laskee vaikka kahdet treenit ja matkat fillarille, niin 2 000 kaloria ei riitä mihinkään, Nurmi muistuttaa
Nurmi analysoi myös muiden urheilijoiden ruokapäiväkirjoja. Hän on törmännyt päiväkirjoissa muun muassa urheilijoihin, jotka lähtevät aamulla töihin ilman aamupalaa, syövät päivässä kaksi isoa ateriaa ja juovat päivän aikana kymmenen kuppia kahvia.
Esimerkki on kaukana jalkapalloilijalle suositellusta ateriarytmistä, joka on 5–7 ateriaa päivässä 3–4 tunnin välein.
Kaikki energiavaje ei kuitenkaan ole tahallista. Tahaton energiavaje syntyy esimerkiksi siitä, kun urheilija seuraa vain nälkäsignaaleja. Yksi yleinen hälytysmerkki energiavajeesta on kuukautisten poisjäänti.
– Kaikki eivät edes halua kuunnella nälkäsignaaleja, koska heille on syntynyt esimerkiksi sosiaalisesta mediasta kuva, paljonko päivässä saisi syödä.
– Mulle on jopa yliopistossa sanottu, että ”Wau, kuinka paljon sä syöt! Voinko ottaa kuvan sun lautasesta?”. Eihän urheilija kolmella perunalla pitkälle pötki, hän hymähtää.
Ammattimaistuvassa naisurheilussa puutteet ravitsemusosaamisessa ovat siinäkin mielessä omituisia, että tutkimuksen mukaan syömishäiriöoireilevilla on kaksinkertainen riski loukkaantua verrattuna urheilijoihin, joilla ei ole syömishäiriöoireilua.
Kyseessä ei siis ole pelkästään suorituskykyä parantava vaan myös terveyttä korostava asia.
– Valitettavasti somemaailmassa urheilijan ulkonäkö on tärkeämpi kuin suorituskyky, Nurmi myöntää.
Matilda Nurmi
Ikä: 24
Pelipaikka: maalivahti
Seurat: SalPa, FC Halikko, TPS, ONS, JyPK, Åland United, Mallbackens IF Sunne.
Suomen cupin mestaruus 2021 ja 2022.
Kansallisessa Liigassa 44 ottelua.
Muuta: Opiskelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Pro gradu -tutkielma ”Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden energiansaatavuus ja sen yhteys ravitsemusosaamiseen sekä kehonkoostumukseen” valmistui tämän vuoden keväänä.
