Ensi vuonna voimaan tuleva biojätteen erilliskeräysvelvoite herättää ihmetystä salolaisten keskuudessa. Monelle on epäselvää, millä alueilla erilliskerääminen on pakollista, ja mihin aluerajaukset perustuvat.
Erilliskeräyksen velvoitealueiden herättämä hämmennys on näkynyt myös Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle tulleiden yhteydenottojen määrässä. Näin kertoo jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen.
Suhonen myöntää, että velvoitealueiden rajat saattavat vaikuttaa epäselviltä.
– Ei ole yksiselitteistä tulkita, mitkä kiinteistöt kuuluvat taajamaan, ja mitkä eivät.
Salon Seudun Sanomat kertoi aiemmin heinäkuussa (SSS 4.7.2023), että biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee ensi vuodesta alkaen kiinteistöjä, jotka sijaitsevat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Velvoitteen kerrottiin koskevan Salon seudulla noin 5 500 omakotitaloa ja reilua tuhatta taloyhtiötä.
Jutussa kerrottiin myös, että biojätteen kerääminen on pakollista noin viiden kilometrin säteellä keskustasta sijaitsevilla kiinteistöillä. Esimerkiksi Halikko, Meriniitty, Ollikkala, Alhaisi, Sirkkula ja Tupuri mainittiin jutussa velvoitealueiksi.
Veli-Matti Suhonen kertoo, että keräysvelvoitealueet eivät noudata liikennetaajamien rajoja. Siten esimerkiksi liikennetaajamamerkeistä ei voi päätellä, kuuluko oma asunto velvoitteen piiriin.
Keräysvelvoitealueiden rajat perustuvat Suhosen mukaan valtioneuvoston jäteasetukseen. Siinä taajama määritellään hieman eri tavalla.
– Rajaukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen. Ne eivät ole tällä alueella tehtyjä päätöksiä, Suhonen sanoo.
Jäteasetuksen taajamarajaus perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon. Jokaisen ruudun alle jäävältä alueelta huomioidaan asukasluku, rakennusten lukumäärä, kiinteistöjen kerrosala sekä niiden keskittyneisyys. Näiden muuttujien perusteella määritellään alueet, joilla biojätteen erilliskeräys on pakollista.
Keräysvelvoitealueiden rajat eivät siis noudata esimerkiksi kuntien tai asuinalueiden rajoja. On mahdollista, että toinen naapureista kuuluu keräysvelvoitteen piiriin ja toinen ei.
– Raja voi mennä keskeltä kiinteistöä, tai joskus jopa keskeltä rakennusta, Suhonen kertoo.
Mistä sitten tietää, kuuluko oma asunto ensi vuonna voimaan tulevan biojätteen erilliskeräysvelvoitteen piiriin?
Jos itselle on epäselvää, kuuluuko oma asunto keräysvelvoitteen piiriin, asian voi varmistaa karttapalvelusta. Veli-Matti Suhonen neuvoo tutustumaan Lounaistiedon ylläpitämään jätehuoltokarttaan, josta näkee keräysvelvoitealueiden rajat kiinteistön tarkkuudella. Jätehuoltokartta löytyy osoitteesta karttapalvelu.lounaistieto.fi.
Kaikkia velvoitealueella asuvia tiedotetaan erilliskeräyksen alkamisesta. Lounais-Suomen Jätehuollon palvelupäällikkö Sanna Rajala kertoo, että erilliskeräyksen alkamisesta kertova kirje on lähetty jo valtaosalle salolaisista.
Rajala vakuuttaa, että loputkin asukkaat saavat kirjeen tulevan kesän ja syksyn aikana. Keräysvelvoitealueen ulkopuolella asuville sitä ei lähetetä.
