Yhdeksän palokuntaa ajoi Koskelle: nuoret joutuivat kiipeliin ja opettelivat autojen pilkkomista

0
Leirin radiossa soitetaan joka päivä leiriläisten toivomaa musiikkia. Kuvassa ovat Aino Valtonen, Aki Hjort ja Neea Honkanen. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Koskella pyörii parhaillaan palokuntaleiri Polte 2023. Kosken kunnantalon ja koulujen tuntumaan on leiriä varten pystytetty esimerkiksi alkusammutuskenttä, auton pilkkomiskenttä, kalustoparkki ja telttakylä.

Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Lspel järjestää vuosittaisen nuorisoleirinsä nyt 75. kertaa. Tähän viittaavat puitteetkin, sillä kaikki käsienpesupisteistä tiedottamiseen on loppuun mietittyä. Leiriin osallistuu yhdeksän palokuntaa ja yli 850 leiriläistä.

 

Kiira Niinivirta ja Aada Hellsten kertovat olevansa isolla leirillä ensimmäistä kertaa. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Salolaiset Aada Hellsten ja Kiira Niinivirta ovat tulleet tämänkaltaiselle isolle leirille ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin he ovat olleet muutamilla paikallisen palokunnan järjestämillä leireillä.

Kaksikko viettää leiriviikon alkukurssi kakkosessa, jossa he ovat harjoitelleet solmuja. Alkukurssi on suunnattu 8–10-vuotiaille, ja siellä opetetaan solmujen lisäksi esimerkiksi alkusammutusta ja ensiavun alkeita.

Kiiran suosikkiasia leirillä on ollut sankoruiskukilpailussa letkun ruiskuttelu, kun taas Aada haluaisi uudelleen pyörähdysautoon. Pyörähdysauto demonstroi kolaria, jossa auto pyörähtää katolleen. Sitä käytetään muualla esimerkiksi turvavöiden tärkeyden opettamisessa. Molemmat lapset odottavat innolla myös kiipeliä.

Kiipeli on Flow-parkin tyyppinen kiipeilyrata, joka kiinnitetään puihin. Lspel on Flow-parkin avustuksella suunnitellut kiipelin noin parikymmentä vuotta sitten. Se rakennetaan joka leirille.

Varusteiden läpikäyminen on tärkeä osa koulutusta. Voi olla henki kyseessä, jos jokin laite ei toimi.

Kurssien ohella lapsille on tarjolla vapaa-ajan puuhaa. Listalla on esimerkiksi jousiammuntaa, tarkkaa-ammuntaa ja pallopelejä.

Neea Honkanen Naantalin VPK:sta huomauttaa vapaa-ajan toiminnan leirillä olevan tärkeää, koska kursseilla tulee niin paljon uutta informaatiota.

– Lapsille on tärkeää tarjota myös kaikkea kivaa tekemistä, jottei leiri tunnu liian koulumaiselta. Palokunnat voivat järjestää omille nuorilleen yhteistä tekemistä, kuten uintireissuja, tai lapsille voidaan antaa vapaus valita ohjelmansa ohjelmatoimistolta.

Halikosta tuleva Nella Heininen osallistuu myös alkukurssille. Hän arvostaa erityisesti leiriltä saamiaan kavereita.

– Parasta leirillä on se, että saa uusia kavereita ja oppii uutta, Heininen sanoo.

Leirillä nuorille on monia erilaisia kursseja. Kursseissa edetään järjestyksessä vaatimustasojen ja iän mukaisesti.

Salolainen Jasu Vainio opettelee moottorisahan käyttöä. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Nuorten keskuudessa leirin suosituin kurssi on petope, joka alkoi jo toukokuussa etäyhteyksin. Yli 16-vuotiaille suunnattu pelastustoiminnan peruskurssi on suoritettava ennen kuin voi osallistua operatiiviseen toimintaan. Kurssiin sisältyy oppituntien lisäksi itseopiskelua ja perehdytysta.

Petope-kurssilaiset olivat alkuviikosta harjoittelemassa paineilmalla toimivan nostotyynyn ja moottorisahan turvallista käyttöä. Ensimmäisessä harjoituksissa nuorille opetettiin teoriaa nostotyynystä, minkä jälkeen he saivat itse asettaa kalustot paikoilleen ja nostaa autoa.

Konsta Warinowski oli ensimmäisten joukossa kokeilemassa auton nostamista. Hän on toista kertaa Lspel:n järjestämällä leirillä. Warinowski kertoo oppineensa kurssilla erityisesti kalustosta.

– Eilen tehtiin savusukellusta, mikä oli kivaa. Olen kokeillut sitä aikaisemminkin, mutta täällä se oli vaikeampaa, Warinowski tuumaa.

Jännityksellä hän odottaa kurssin lopulla olevia kokeita.

Pyörähdysauto demonstroi kolaria, jossa auto kääntyy päälaelleen. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Moottorisahaharjoituksissa nuorille opetettiin sekä turvallista sahausta että moottorisahan huoltoa ja toimintakyvyn tarkistusta. Moottorisahan tehokasta käyttöä tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, joissa puu on kaatunut tielle.

Kakskerran sopimuspalokunnasta Aki Hjort kertoo, että varusteiden ja kalustojen läpikäynti on todella tärkeä osa koulutusta.

– Voi olla henki kyseessä, jos jokin laite ei toimi, Hjort huomauttaa.

Salolainen Jasu Vainio käsittelee moottorisahaa jo varmoin ottein, sillä hän on käynyt leireillä vuodesta 2016 lähtien.Tämän vuoden leiriltä hän on oppinut vasta joitakin muistisääntöjä, mutta se ei tunnu häntä haittaavan.

– Täällä on joka vuosi ollut hyvä meno, Vainio tuumaa.

Vaikeimmaksi hän on kokenut petope-kurssin ennakkotehtävät ja etäkokoukset, jotka alkoivat jo ennen leiriä.

Petope-kurssilaiset harjoittelevat nostotyynyn käyttöä. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Polte 2023 päättyy perjantaina, jolloin alkaa purku. Hjort kertoo, että leirin koosta huolimatta niin rakentamiseen kuin purkamiseen menee vain pari päivää. Joitakin esivalmisteluita, kuten tilauksia hoidetaan toki reilusti aikaisemmin.

Leiriä rakentamassa ja ylläpitämässä ovat vapaaehtoiset aikuiset eri vapaapalokunnista.

– Palkkaa ei ketään täällä saa, vaan me kaikki teemme tätä rakkaudesta lajiin, Hjort sanoo.