Teatteriarvostelu: Suomusjärven juhannusfarssissa lempi roiskuu ja naurua revitään sieltä mistä sitä helpoiten irtoaa

0
Kahden naisen putkiremppa -työryhmä. Kuva: SSS/Anna Korpiaho

Jos suomalaisessa kesäteatterifarssissa ei toikkaroida kännissä tai miehet pukeudu hassunhauskasti mekkoon ja peruukkiin niin vähintäänkin näyttämöllä pitää laukoa pikkutuhmuuksia ynnä kaksimielisyyksiä.

Viime mainittuun luottaa myös Tanja Puustinen-Kiljusen käsikirjoitus. Siinä kaksi ikäneitoa kaipaa putkiremonttia monessakin merkityksessä ja paikalle osuva satunnainen rööriroope näyttäytyy heille adoniksena vailla vertaa. Juoneen sekoittuu myös itseoppinut urologi, jonkin sortin putkimies hänkin.

Ei niin etteivätkö Kahden naisen putkirempan kaksimielisyydet naurattaisi, mutta kovin ilmeisiä ne ovat. Suomusjärveläisten navanalusjutuilla lastattu farssi ei yllätä, mutta sen parhaat one-linerit ovat kiistattoman hauskoja. Silloin kun teksti ei perustu tuhmille jutuille, naurua revitään klassisesta pieruhuumorista. Sekin osasto Kahden naisen putkirempassa toimii.

Voisi sanoa, että Puustinen-Kiljunen menee yli sieltä mistä aita on matalin, ja siinähän ei ole mitään pahaa. Pienin yhteinen nimittäjä toimii aina ja merkittävä osa ihmiskunnan historian parhaasta koomisesta perinteestä kumpuaakin itsestäänselvyyksistä – kysykää vaikka Chaplinilta tai Mel Brooksilta.

Näytelmässä eletään juhannusviikkoa. Naimattomat sisarukset keksivät, että nyt pitää suvun perintömökille saada juokseva vesi. Maire (Susanna Mäkirinne) ja Kikka (Kaisa Myllyrinne) tilaavat paikalle alan ammattilaisen, joka ei ehdi edes tarjousta urakasta jättää kun siskokset jo kilpailevat hänen suosiostaan.

Putkimies-Pave (Kalle Kutila) on mahtavalla rintakarvoituksella siunattu haalarimies, jonka menestys naismarkkinoilla näyttäisi perustuvan tarjonnan kapeuteen: kesälomaa viettävillä siskoksilla ja heidän leskiemäntänaapurillaan (Marja Leppähaara) kun on vaihtoehtoina vain Kikan virkaheitto ex-miesystävä (Arto Nieminen) ja suomea murtaen puhuva jokapaikansähläri Timi Jami (Kauko Kuparinen).

Putkimiehen haalarin alta pullisteleva rakkauden ryijy saa kesälomanaiset pyörryksiin, mutta intohimojen hämärä kohde katsoo parhaakseen paeta rikospaikalta. Dramaturgisesti ratkaisu on outo, sillä draama tai tässä tapauksessa farssi jää hiukan toispuoleiseksi kun sen avainhenkilö poistetaan näytelmästä ensimmäisen puoliajan jälkeen.

Silloin näyttämöä hallinnoi Arto Nieminen. Kahden naisen putkirempan ohjaaja on roolittanut itsensä insinööri-Timpaksi ja näyttelijävalinta osuu nappiin. Nieminen on loistava koomikko, joka ei vain latele vuorosanojaan vaan tekee tekstin eläväksi ja näyttelee muullakin kuin pelkällä puheellaan.

Aitoa farssinäyttelemistä tarjoaa myös Kauko Kuparinen poliittisesti ehdottoman epäkorrektin ulkomaalaisen roolissaan. Rakkaus roiskuu Suonäppien lavalla myös Timi Jamin toimesta, kun ikäneitojen äiti (Riitta Metsänperä) lumoutuu valelääkärin verrattomasta charmista.

Suonäppien toteutusta leimaa vilpittömyys ja tekemisen ilo. Kahden naisen putkiremppa on tehty sydämellä eikä suorittamalla. Kesäteatterikontekstissa se on aika paljon se.

Tanja Puustinen-Kiljunen: Kahden naisen putkiremppa. Suomusjärven Suonäppien kesäteatteriesitys 10.7. Ohjaus: Arto Nieminen. Lavastus: Jorma Kutila. Musiikki: Samuli Jokinen. Näyttelijät: Susanna Mäkirinne, Kaisa Myllyrinne, Riitta Metsänperä, Nella Lavinen, Marja Leppähaara, Kalle Kutila, Kauko Kuparinen, Arto Nieminen. Seuraava esitys keskiviikkona klo 19. Esitykset jatkuvat 6.8. saakka.