Sairaanhoitaja ei löytänyt Salosta vakituista työtä – lopulta perniöläinen Riiko Järviö otti lähihoitajan paikan vastaan

Perniöläinen Riiko Järviö ryhtyi etsimään sairaanhoitajan vakituista työsuhdetta huhtikuun lopussa.

Hän oli perhesyistä irtisanoutunut edellisestä työstään Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:sta. Järviö halusi työpaikan lähempää kotiaan ja vastaanottikin määräaikaisen kesäsijaisuuden Salon Läntiseltä terveysasemalta.

Kesän kuluessa Järviö alkoi huolestua siitä, ettei vakituisen sairaanhoitajan paikkoja Salon seudulle juuri ilmaantunut. Hän lähetti Varhalle avoimen hakemuksen ja haki sen lisäksi yksittäistä sairaanhoitajan työpaikkaa. Vastauksia hakemuksiin ei kuulunut.

– Lopulta päädyin kompromissiin ja otin lähihoitajan työn vastaan Perniöstä.

Erityisen yllättynyt Järviö oli siitä, ettei ikääntyneiden palveluihin haettu työntekijöitä.

– Lähiesihenkilöitä myöten olemme ihmetelleet asiaa. Ristiriita kansallisen hoivapulan ja todellisten työpaikkojen välillä on vähintäänkin häiritsevä.

TE-palveluista hakusanoilla ”sairaanhoitaja” ja ”Salo” tuli perjantaina 21. heinäkuuta seitsemän osumaa. Osumista neljä oli kokoaikatöitä. Näiden lisäksi Varha haki Saloon poolihenkilöstöä.

– Poolipaikkoja kyllä löytyy, mutta niistä en ollut kiinnostunut. En halunnut vaihdella työpisteen sijaintia päivittäin, Järviö taustoittaa.

Poolihoitajat ovat kiertävää henkilöstöä. Heidän päätehtävänsä on vastata muuttuviin tilanteisiin, kuten äkillisiin poissaoloihin ja ylipäätään riittämättömän henkilöstön paikkaamiseen. Osa poolihoitajista kiertää tiettyjen yksiköiden välillä, osa useammalla nimetyllä alueella.

Järviön mielestä sairaanhoitajan työpaikkojen määrä väheni sekä Kuntarekryn että TE-palveluiden nettisivuilla samalla, kun Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden alussa.

Varhan ikääntyneiden palveluiden Resurssipoolin rekrytointipäällikkö Marita Aholainen ei ole yllättynyt Järviön kokemuksesta.

Varha avasi toukokuun alkupuolella jatkuvan työnhaun sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien paikkoihin ikääntyneiden palveluissa. Kaikkien näiden tavoittamiseen vaaditaan työnhakijalta ainoastaan yksi hakemus.

Tietoa yksikkökohtaisista työpaikoista ei siis enää julkaista. Ikääntyneiden palveluihin tähtäävä työnhakija voi ilmoittautua ikääntyneiden palveluiden jatkuvaan hakuun. Tämän jälkeen rekrytointikäsittelijä soittaa hakijalle ja kertoo tarjolla olevista työpaikoista lisätietoja. Hakemusvaiheessa työntekijä voi itse määritellä, minne alueelle haluaisi töihin ja tarpeen mukaan yksikkökohtaisiakin toiveita.

Aholaisen mukaan linjasta poikkeaa kuitenkin muutama tilanne.

– Syrjäisillä paikkakunnilla tilanne on haastava. Ne vaativat yksikkökohtaisia nostoja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nostoissa keskitymme yksikön positiivisiin puoliin, kuten hyvään työyhteisöön tai idylliseen maaseutumiljööseen. Näin voimme saada työnhakijoita, vaikkeivät he lähtökohtaisesti hakemuksessaan määrittelisi työpaikan sijaintia itselleen mahdolliseksi.

Varhan ikääntyneiden palveluiden Resurssipoolin rekrytointitiimi saattaa tehdä maksullisia markkinointikampanjoita myös sellaisiin yksiköihin, joihin palkataan kerrallaan useampi työntekijä.

– Aiemmin jokaisesta saman yksikön työpaikasta piti tehdä erilliset ilmoitukset. Se loi sekä huonoa vaikutelmaa työnhakijalle yksiköstä että työllisti rekrytoinnista vastaavia esihenkilöitä enemmän.

Yhden hakemuksen politiikka pätee tällä hetkellä ainoastaan ikääntyneiden palveluihin. Muita paikkoja sairaanhoitajat hakevat yhä perinteisin menetelmin, eli yksikkökohtaisesti esimerkiksi Kuntarekryn tai TE-palveluiden kautta. Lisäksi sairaanhoitaja voi lähettää Varhalle avoimen hakemuksen, kuten Järviökin teki.

Aholainen näkee ainakin yhden mahdollisen syyn sille, miksei Järviön avoin hakemus tavoittanut työnantajia.

– Avoin hakemus ei välttämättä päädy meille saakka. Avoimen haun kautta etsitään ennemminkin sijaisia yli 21 päivää kestäviin työsuhteisiin.

Toisinaan Aholainen saa esihenkilöiltä puheluita, joissa kerrotaan hoitajan lähettäneen avoimen hakemuksen Varhalle aikoja sitten.

– Silloin osaamme penkoa järjestelmästä tietyn työnhakijan hakemuksen esille. Avoin haku menee työnhakijoiden silmissä vielä sekaisin jatkuvan haun kanssa.

Rekrytoiva esihenkilö haastattelee edelleen työnhakijat, mutta jatkuvan haun rekrytointitiimi hoitaa kaiken työhaastatteluja edeltävän taustaselvityksen. Rekrytointitiimin yhtenä tarkoituksena on nopeuttaa työnhakua ja kontaktoida työnhakija ensimmäisen kerran muutaman päivän sisällä.

Jos rekrytointitiimin yhteydenottoa ei kuitenkaan kuulu, Aholainen neuvoo työnhakijaa ottamaan yhteyttä päivystävään rekrytointihenkilöön.

Vaikka ikääntyneiden palveluiden rekrytointiuudistus osaltaan ketteröittää työnhakua, Aholainen myöntää rekrytoinnin läpinäkyvyyden myös kärsivän uudistuksesta.

– Joitakin hakijoita häiritsee, etteivät he tiedä, mihin yksiköihin tarkkaan ottaen haetaan työvoimaa. Rekrytointikäsittelijät kuitenkin kertovat niistä parhaansa mukaan. Jos hakija on kiinnostunut useammasta eri yksiköstä, esihenkilöt pystyvät kommunikoimaan keskenään työvoimatarpeestaan.

Viimeisimmän rekrytointiuudistuksen myötä työnhakija voi suoraan valita Varhan nettisivuilta tietyn kunnan sekä ammattinimikkeen. Vasta sen jälkeen hän täyttää jatkuvan haun lomakkeen.

Työnantajan näkökulmasta hakuprosessi etenee niin, että aluksi hän tekee yksilölliset täyttölupahakemukset Kuntarekryyn. Sen jälkeen ikääntyneiden palveluissa asumispalvelupäällikkö tai kotihoidon päällikkö puoltaa paikan täyttämistä ja palvelualuepäällikkö hyväksyy sen. Seuraavaksi rekrytointikäsittelijä näkee ilmoituksen hyväksytyissä täyttöluvissa ja pystyy heti tarkistamaan, onko ilmoitukseen sopivaa työntekijää hakijoiden joukossa.

– Hakijoiden joukossa on aina sellaisia, jotka eivät ole työllistyneet heti sopivaan yksikköön. Onnekkaimmissa tapauksissa täyttölupaa vastaava henkilö löytyy nopeasti ja työnhakija työllistyy muutamassa päivässä.

Liikkuvuus on lisääntynyt

Sote-keskuksen Salo–Somero-alueen ylihoitaja Päivi Laaksosen mukaan Varha on lisännyt työntekijöiden liikkuvuutta. Se johtuu esimerkiksi lomaetuuksien säilymisestä Varhan sisällä.

– Tavallaan kilpailemme kaikki samoista työntekijöistä, sillä yksittäinen työntekijä saattaa melko helposti vaihtaa työpaikkaa Varhan sisällä. Se toisaalta kannustaa kiinnittämään vielä enemmän huomiota esimerkiksi yksikkökohtaisiin työoloihin ja johtamiseen.

Sairaanhoitajien saatavuus on Laaksosen mukaan heikkoa ja alalla vallitsee selvästi työnhakijan markkinat. Hän kertoo, että avohoitoon on saatu hyvin työntekijöitä, mutta sairaalapalveluissa tilanne on huonompi.

– Tänä keväänä saimme onneksi rekrytoitua henkilökuntaa myös sairaalapalveluiden pooliin. Poolitekijöiden saaminen on välttämätöntä, koska he paikkaavat äkillisiä poissaoloja ja tuntevat valmiiksi toimintayksikön tavat.