Salolainen Mikko Virtaperko on roolipelannut 30 vuotta – ”Pääsee ratkaisemaan ongelmia, joihin ei tosielämässä törmää”

0
Mikko Virtaperko on pelannut Dungeons & Dragons -roolipeliä 1990-luvulta saakka. Kädessään hänellä on pelin sääntökirja 1970-luvulta, pöydällä pelin uudempien laitosten lisäosia. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salolainen, tuolloin vielä somerolainen Mikko Virtaperko löysi roolipelien maailmaan jo lapsena, 1990-luvun alussa.

– Se oli varmaan joku kaverin isoveli, jonka kautta asiaan törmäsin. Eihän missään Somerolla kaupoissa silloin myyty roolipelejä. Roolipeleissä kiehtoi, ja jäi mieleen sellainen Conan-barbaari-henkinen kuvitus, Virtaperko muistelee.

Ensimmäinen oma roolipeli, jonka hän osti oli Cyperpunk 2020.

– Ostin sen toiselta pelaajalta Keltaisen Pörssin kautta.

Dungeons & Dragons on kuitenkin ollut Virtaperkolla roolipeli, jota hän on eniten pelannut – vuodesta 1994 nykyhetkeen saakka.

Dungeons & Dragons, D&D on ensimmäinen pöytäroolipeli ja siten myös maailman suosituin. Peli julkaistiin vuonna 1974 ja viimeisin, viides laitos siitä on julkaistu vuonna 2014.

Välillä roolipelin etenemiseen vaikuttavia ratkaisuja heitetään nopalla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Lautapelin sijaan pöytäroolipelit ovat Virtaperkon mukaan lähempänä yhteistä tarinankerrontaa. Roolipeli tarvitsee yhteisen sopimuksen säännöistä, joilla tarina kerrotaan. Säännöt voi luoda itse tai ne voi ostaa. Sääntökirjojen lisäksi on saatavilla seikkailukirjoja, jotka luovat raamit pelaamiselle.

– Tietyt säännöt on olemassa ja seikkailukirjat ovat vähän kuin romaaneja ilman yksityiskohtia, Virtaperko kuvaa.

Kirjassa kerrotaan maailmasta, johon seikkailu sijoittuu, mutta itse seikkailun pelaajat luovat itse tarinan edetessä. Jokainen pelaaja on myös luonut itselleen pelin maailmaan sopivan hahmonsa. Hahmoilla on erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia, jotka osaltaan vaikuttavat pelin kulkuun. Hahmo on yleensä yksittäinen olento, kuten ihminen, mutta roolipelihahmo voi olla myös kokonainen organisaatio, esimerkiksi uutistoimitus tai valtio.

Peliä johtaa yleensä pelinjohtaja, joka antaa pelaajille tehtäviä, joita he pohtivat edetäkseen seikkailussa. Pääosin tarina etenee keskustelemalla. Välillä erilaisia ongelmia ratkaistaan myös noppia heittämällä.

Virtaperkoa roolipeleissä kiehtovat niiden maailmat.

– Se on sellaista todellisuuspakoa ja unennäköä, jossa pääsee ratkaisemaan sellaisia ongelmia, joihin ei tosielämässä törmää, Virtaperko kuvaa.

Nykyisin Virtaperko pelaa D&D:tä pääosin netin välityksellä.

– Meillä alkaa tänään juuri uusi peli, jonka pelinjohtajana toimin, ja peli kestää luultavasti jonnekin joulukuulle saakka. Meitä on viisi pelaajaa, osa Suomesta, yksi on Jenkeistä saakka. Vanhin pelaaja on syntynyt 1970-luvulla, nuorin 2000-luvulla, hän kertoo.

Virtaperko on salolaisen miniatyyri- lauta- ja korttipeliyhdistys Sumppi ry:n sihteeri. Joskin seuran toiminta ei tällä hetkellä ole Virtaperkon mukaan kovin aktiivista.

Myös omia alakouluikäisiä lapsiaan Virtaperko on jo houkutellut roolipelien maailmaan.

– Lähinnä My Little Pony -roolipeliä olemme pelanneet, Virtaperko kertoo.

Virtaperko on suuntaamassa viikonloppuna Helsinkiin, jossa järjestetään Euroopan suurin vapaaehtoisvoimin toteutettu roolipelaamiseen erikoistunut tapahtuma, Ropecon.

Tapahtuma järjestetään 30:ttä kertaa ja vuosien varrella se on kasvanut vuosi vuodelta, mikä osaltaan kertoo myös roolipelaamisen suosion kasvusta.

– Ensimmäisillä kerroilla kävijöitä oli vain muutama sata, mutta viime vuonna teimme kävijäennätyksen, kun paikalle tuli 5900 kävijää. Tänä vuonna toivoisimme tietysti samaa, Ropecon ry:n puheenjohtaja Merli Juustila kertoo.

Vuodesta 2016 alkaen tapahtuma on järjestetty Helsingin Messukeskuksessa.

Ropecon-tapahtumassa pelataan roolipelien lisäksi muun muassa miniatyyripelejä. Kuva: Ropecon/Sami Eräluoto

Juustila arvioi, että roolipelaamisen nousuun on useita syitä.

– Se on ollut populaarikulttuurissa esillä, mikä varmasti vaikuttaa kiinnostukseen. Esimerkiksi Stranger Things tv-sarjassa pelattiin Dungeons & Dragonsia. Lisäksi korona-aika vaikutti siihen, että kaikenlainen pelaaminen kasvoi, hän pohtii.

Paitsi roolipelejä, Ropeconissa on ohjelmaa myös lautapelaajille, korttipelaajille, miniatyyripelaajille ja esimerkiksi historian elävöittäjille.

– Roolipelaaminen on tapahtuman sydän ja ydin, mutta periaatteessa esillä on kaikkea, mikä on vähän nörttiä, Juustila kuvaa.

Tapahtumassa on niin tieteellisiä luentoja kuin historiallista tanssia, figuurimaalauskilpailuita ja tietysti pelaamista.

Virtaperko on käynyt Ropeconissa useita kertoja vuosien varrella ja kehuu erityisesti tapahtuman ilmapiiriä.

– Siellä on erittäin hyväksyvä ilmapiiri ja saa tulla sellaisena kuin on. Jos esimerkiksi kouluikäinen saa tapahtumasta kokemuksen, ettei olekaan yksin, vaan on muitakin jotka pitävät samoista asioista, niin sellainen voi olla kullanarvoinen kokemus, joka kantaa loppuelämän, Virtaperko sanoo.

Ropeconin yhteydessä järjestetään Pohjoismaiden suurimmat historialliset tanssiaiset.

Roolipelit ja miniatyyripelit

Roolipelit jakautuvat pöytäroolipeleihin, liveroolipeleihin sekä nykyisin myös Internet-roolipeleihin.

Pöytäroolipeleissä jokainen luo oman hahmonsa, joka osallistuu muiden hahmojen kanssa seikkailuun pääasiassa keskustelemalla pelinjohtajan vetäessä peliä. Pelaamiseen sijaan pöytäroolipeli on lähempänä yhteistä tarinankerrontaa.

Tunnetuin pöytäroolipeli on Dungeons & Dragons, jonka ensimmäinen laitos on julkaistu vuonna 1974. Viides laitos pelistä on julkaistu vuonna 2014. Vuonna 2022 ilmestyi viidenteen laitokseen pohjautuva suomenkielinen roolipeli: Legendoja & Lohikäärmeitä.

Liveroolipelissä eli larppauksessa pelaajat pukeutuvat itse pelihahmoiksi ja eläytyvät peliin siihen luodussa ympäristössä.

Miniatyyripelit ovat strategisia sotapelejä, joita pelataan pienikokoisilla figuureilla. Miniatyyripelien suosituimmat genret ovat fantasia, scifi ja historia.

Miniatyyripeliharrastukseen voi kuulua myös figuurien maalaamista ja pelialueen eri osien valmistamista.

Historian elävöittäminen on historiaharrastamista, jossa tuodaan esiin jotain tiettyä aikakautta muun muassa pukeutumalla aikakauden mukaisesti tai harjoittamalla jonkin aikakauden taistelutaitoja.

Cosplay, cossaus eli pukuilu on japanista rantautunut harrastus, jossa pukeudutaan esimerkiksi sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoiksi.