Salolaispellosta paljastui muinainen asumuskeskittymä – alue ollut merkittävä markkinapaikka jo satoja vuosia sitten

1
Salolaispellolta löydettiin runsaasti rautakautista esineistöä. Kuvassa ihmishahmoinen koristehela. Kuva: Hanna-Maria Pellinen

Kun ryhmä metallinpaljastinetsijöitä kartoitti toukokuussa erästä salolaispeltoa, yksi etsijöistä teki merkittävän löydön. Maaperään oli kätkeytynyt harvinainen roomalaisajan raha, denaari, jollaisia ei ollut Suomessa tallessa ainuttakaan (SSS 17.5.2023).

Samalta pellolta löydettiin sittemmin vielä runsaasti lisää rautakautista esineistöä, kuten korujen osia, arabialaisen hopearahan sirpale ja miekan ponsi. Esineiden arvioitiin olevan viikinkiaikaisia, eli vuosilta 800–1050 jälkeen ajanlaskun alun.

Tutkittavalta alueelta löytyi runsaasti esineitä viikinkiajalta, joka ajoittuu vuosille 800–1050 jälkeen ajanlaskun alun. Kuvan hevosriipus on itäinen esinetyyppi, joita on tavattu Suomessa aiemmin muutamia. Kuva: Hanna-Maria Pellinen

Löytöjen runsaan määrän vuoksi Turun museokeskus määräsi alueella tehtäväksi laajempia kenttätutkimuksia, jotka alkoivat kesäkuussa. Kaivauksia tehtiin kolmella laajalla alueella, jotka valikoituivat aiemmin löydetyn esineistön perusteella.
– Alueelta löytyi paljon esineitä. Juuri sen takia lähdimme etsimään, kertoo arkeologi Hanna-Maria Pellinen Sigillum Oy:stä.

Tutkimukset ovat tuottaneet tulosta, ja peltoalueelta on löydetty jäänteitä muinaisista rakennuksista. Löydökset viittaavat siihen, että alueella on todella ollut rautakautinen asuinpaikka.
– Löysimme joitakin paalunsijoja, jotka viittaavat rautakautiseen rakentamiseen, Pellinen sanoo.

Alueelta löytyneet paalujen tukikiveykset viittaavat rautakautiseen rakentamiseen. Kuva: Hanna-Maria Pellinen

Peltoalueelta on löytynyt myös pieniksi paloiksi murskaantunutta palanutta savea. Pellisen mukaan savea käytettiin rautakaudella talon rakenteiden tiivistämiseen.

Rakennusten jäänteiden lisäksi kaivetulta alueelta on paljastunut lisää viikinkiaikaista esineistöä sekä rautakautista keramiikkaa.

Löydettyjen esineiden joukossa on myös tuontitavaroita, kuten kaksi balttilaista korua. Löydöt viittaavat siihen, että alue on ollut jo rautakaudella merkittävä markkinapaikka.

Tutkittavalta pellolta löytyi esineitä rautakauden eri vaiheista. Kuvan pronssiin valettu eläimenpää edustaa vanhemman tai keskisen rautakauden esineistöä. Kuva: Hanna-Maria Pellinen

Täysin poikkeuksellisesta löydöstä ei kuitenkaan ole kyse, sillä vastaavanlaisia rautakautisia asumuskeskittymiä on Hanna-Maria Pellisen mukaan löydetty Salosta aiemminkin.

Vielä ei ole tarkempaa tietoa siitä, minkä tyyppiseen rakennukseen löydetyt jäänteet liittyvät. Talon rakennetta on vaikeaa arvioida, sillä suurin osa jäänteistä on hajonnut pellon kyntämisen seurauksena.

Pellinen kuitenkin arvioi, että löydösten perusteella alueella on mahdollisesti ollut suurikokoinen rakennus. Pellosta löytyneiden palaneiden kivien perusteella kyseessä on saattanut olla lämmitettävä asuinrakennus.

Kuvan riipus on peräisin ristiretkiajalta, jolloin kristinusko rantautui lounaiseen Suomeen. Kuva: Hanna-Maria Pellinen

Salolaisella pellolla tehtävä arkeologinen tutkimus on osa vuonna 2019 alkanutta VT52-hanketta, jossa kartoitettiin arkeologisesti merkittäviä alueita. Aluetta tutkittiin tulevan tierakentamisen vuoksi. Tutkimusta tehdään ELY-keskuksen pyynnöstä.

Kaivaukset jatkuvat vielä ainakin heinäkuun loppuun saakka.

Metallinpaljastinetsinnöissä oli mukana yhdeksän harrastajaa eri puolilta Suomea. Kuva: Hanna-Maria Pellinen
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Harri Hämeenoja
6 kuukautta sitten

Tuon paikan löytyminen ei sinänsä ole mikään yllätys. Ko paikasta lähteen on kaivauksia tehty jo 1800-luvulla, viimeksi suuremmat kaivuut 1980-luvulla. Noin sata vuotta sitten löytyi kansallismuseossa esillä olevat Katajamäen aarteet uudisrakannuksen perustustöiden yhteydessä. Lisää tsemppiä aarteenetsijöille!