Autojen törmäystunnistusantureita, tutkia, kamerajärjestelmiä, jarruelektroniikkaa, akkujen latauselektroniikkaa, rengaspaineantureita ja kuljettajan hereillä pysymistä mittaavia antureita.
Meriniityssä majailevan Cencorpin portfolio on vaikuttava. Yritys valmistaa tuotantolaitteistoja, joilla suuret elektroniikan alihankkijat tekevät piirilevyjä esimerkiksi eurooppalaisen autoteollisuuden käyttöön. Käytännössä jokainen eurooppalainen autonvalmistaja ostaa tuotteita linjastoilta, joissa Cencorpin laitteet valmistavat piirejä.
Autojen turvallisuusteknologian lisäksi aurinkoenergia- ja lämpöpumppuelektroniikan valmistajat tarvitsevat yhä suurempia määriä piirejä. Ei liene siis liioittelua sanoa, että Cencorp on yksi Salon kansainvälisimmistä yrityksistä.
– Suurin piirtein kaikki insinöörilajit on meillä täällä edustettuna, toimitusjohtaja Mats Lillqvist nauraa.
Salossa 84 ihmistä työllistävä Cencorp valmistaa IoT Campuksella kahta päätuotetta: jyrsimiä ja ladontakoneita.
Ladontarobotin näkeminen työssään on hätkähdyttävä kokemus. Laitteen sormet liikkuvat suunnattoman rivakasti. Koneella on erikokoisia tarttumapäitä, ja niitä se vaihtaa telineestä sormiinsa tarpeen mukaan.
Laitteiden valmistamisen lisäksi oman työnsä aiheuttaa tehdasautomaation liittäminen asiakkaiden linjastoihin.
– Lähestulkoon jokainen kone on jollain tavalla muokattu asiakkaan tarpeeseen, Lillqvist kertoo.
Etenkin turvallisuuskäyttöön tehtävien piirien kanssa laatuvaatimukset ovat kovat. Konenäöllä eli kameroita hyödyntäen tarkistetaan, että tuotteiden mitat pysyvät sallituissa rajoissa.
Koska piirilevyteknologia on välillä hieman hämärää, väännetään rautalangasta, mitä yrityksen laitteet oikein tekevät.
Cencorpin tuotteita on käytössä piirilevyjen tuotantolinjastoilla. Linjastot rakentuvat useista peräkkäin liitetyistä soluista eli itsenäisistä ja automatisoiduista tuotantolaitteista. Cencorpin jyrsin- ja ladontasolut ovat siis osa suurempia piirilevyjen valmistuskokonaisuuksia.
Yrityksen ladontakone on tehty asettelemaan piirilevyille läpiladottavia komponentteja.
Piirikortteja voidaan valmistaa pintaliitosladonnalla, jossa pieniä komponentteja juotetaan piirilevyyn päälle. Cencorpin laite sen sijaan asettelee levyille suurempia komponentteja, jotka kiinnitetään piirin läpi. Sellainen osanen voi olla esimerkiksi sähkövirtaa varastoiva kondensaattori.
Yrityksen ladontakone siis asettaa suurien komponenttien jalat levyssä olevien reikien läpi ja taittaa jalat levyn toiselta puolelta, jotta piirin osaset pysyvät paikallaan seuraavaa prosessia varten.
Piirilevyjä on myös tehokasta valmistaa suurina – esimerkiksi sadan piirin – kokonaisuuksina. Tällöin yhdelle pohjalevylle ladotaan ja juotetaan useita itsenäisiä piirejä, jotka leikataan lopuksi yksittäisiksi tuotteiksi.
Tätä työtä varten on olemassa Cencorpin toinen keskeinen tuote, jyrsin. Jyrsimet pystyvät käsittelemään yhden piirin jopa 0,6 sekunnissa.
Nykyinen Cencorp Automation Oy on lukuisten yritysostojen ja järjestelyjen tulos. Toimintaa on ollut Salossa jossain muodossa 1990-luvun puolestavälistä saakka.
Käytännössä Cencorp muodostui, kun vuosituhannen vaihteessa liikemies Markku Jokelan yritys PMJ Automec Corporation osti yhdysvaltalaisen Colorado Engineering Corporationin ja Salon Hannu Seppälän laitetestausyrityksen. Vuonna 2014 kiinalaissijoittajat ostivat yrityksestä jyrsin- ja ladontakoneiden automaatio-osuuden, jolloin Cencorp eriytyi.
Yritys on onnistunut nousemaan Nokian jälkeisestä kuopasta ja suuntaamaan matkapuhelintuotannon kulta-aikoina kertyneen osaamisensa uusille urille.
– Sen jälkeen, kun telecom-markkinat romahtivat, olemme määrätietoisesti keskittyneet siihen, että saisimme mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Tämä vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa, Lillqvist pohtii.
– Ehkä on meidän onnistumisemme avain, että olemme olleet hyvinkin joustavia.
Monelle cencorpilaiselle yritys on tarjonnut urapolun. Eetu Palomäki aloitti Cencorpissa vuonna 2016 kesätyöntekijänä. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin hän on tekninen myyntipäällikkö. Lappeenrannassa konetekniikkaa opiskelleena ja Salossa kasvaneena Palomäki ei ajatellut päätyvänsä Meriniittyyn töihin.
– Haavenani oli päästä kansainväliseen työhön, ja yllätti, että se löytyi ihan tästä naapurista.
Palomäki kertoo, kuinka päivä voi alkaa viestittelyllä kiinalaisten kanssa ja päättyä yhteydenpitoon amerikkalaisten kanssa.
– Pienessä Salossa on iso maailma lähellä, Palomäki tiivistää.
Osaaville työntekijöille olisi töitä tarjolla
Maailmanlaajuisen komponenttipulan lisäksi Cencorpilla on Salossa toinenkin pulma: osaavien työntekijöiden rekrytointi.
– On se ollut haastavaa, harmittelee Lillqvist.
Vuonna 2018 Satamakadulta IoT Campukselle muuttaneella yritykselle olisi tarvetta mekaniikan ja automaation suunnittelun osaajille sekä ohjelmoijille, mutta työntekijöitä saadaan vain ikävän kaukaa. Tällä hetkellä paikkoja on auki viisi.
Yrityksessä on aloittanut tänä vuonna seitsemän uutta työntekijää ja viisi kesätyöntekijää.
– Haluamme kertoa salolaisille, että täältäkin löytyy todella kiinnostavia työpaikkoja ja pystyy tekemään maailman huippupelureiden kanssa projekteja päivittäin ympäri maailmaa, Lillqvist viestittää.
Talossa pääasiallisena työkielenä on englanti, koska Cencorpilla on toimistoja esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa sekä huolto-organisaatio Saksassa ja Tanskassa. Salossakin on muutamia asiantuntijoita, jotka puhuvat vain englantia.
