Sinilevää riitti Ylisjärvellä Muurlassa vaahdoksi asti – Milloin vedessä uskaltaa uida sinileväkukinnan mentyä?

14– Keskiviikkona meidän rannassa oli niin paljon sinilevää, että se oli ihan kuin maalia, sanoo 9-vuotias Stella Teronen Muurlassa Ylisjärvellä ja pyörittää silmiään.

– Ja keskemmällä järveä oli kuin maalitahroja!

Äiti Lotta Huvinen täydentää vieressä, että Ylisjärvellä on ennenkin ollut sinilevää, mutta heidän havaintojensa mukaan ei näin paljon. Sinilevä oli nyt rannassa noussut jopa vaahtojuoviksi.

Myös Varsinais-Suomen Ely-keskus kiinnitti tällä viikolla huomiota Ylisjärven sinilevämäärään.

Ely tiedotti, että erittäin runsaasti sinilevää esiintyy tällä hetkellä kahdella järvellä Lounais-Suomen sisävesistä: Ylisjärvellä sekä Rymättylässä Kirkkojärvellä.

– Sinilevät ovat nyt kaiken kaikkiaan runsastuneet. Vielä viime viikolla monilla havaintopaikoilla seuranta näytti nollaa, harmittelee ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel Elystä.

Salossa seurataan valtakunnallisessa sinileväseurannassa Ylisjärven lisäksi Kiskon Kirkkojärveä ja Hirsijärveä. Toisin sanoen sinilevän havaintopaikkoja ei ole kaikilla järvillä, vaan jotkin järvet Salossa voivat olla vielä huonommassa sinilevätilassa kuin Ylisjärvi, ja tilanne voi olla erilainen toisella puolella järveä kuin missä seurannan havaintopiste on.

Kansalaishavaintoja muiden järvien sinilevätilanteesta voi seurata jarviwiki.fi-sivustolta. Lopullisen päätöksen uimaan uskaltautumisesta tekee uimari itse vettä katseltuaan.

Ylisjärven sinilevävaahto on Sanna Kipinä-Salokanteleen mukaan normaalia. Sinileväkukinnon seassa on todennäköisesti myös muita orgaanisia aineksia ja pieneliöitä, ja yhdessä niiden hajoaminen ja aineenvaihduntatuotteet ovat aiheuttaneet vaahtoa ja kuplimista.

Sinilevät pitävät samasta säästä kuin ihminenkin eli lämpimästä ja tyynestä kesäkelistä. Suomessa on pitkään totuttu ikävään tosiasiaan, että parhaimmilla uimakeleillä ei luonnonvesiin pääse sinilevän vuoksi uimaan.

Kuluvasta kesästä näyttäisi tulevan sinileväkesä, tai ainakin sinilevää on nyt Lounais-Suomessa ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän niin merialueilla kuin sisävesillä.

Sinilevien määrä tuntuu vuosi vuodelta vain kasvavan. Onkohan käymässä niin, että tulevaisuudessa Suomessa pääsee luonnonvesiin uimaan vain talvisin?

Sanna Kipinä-Salokannel ei usko synkkään tulevaisuuskuvaan. Vesialueilla tehdään jatkuvasti töitä sinilevän tarvitsemien ravinteiden eli fosforin ja typen saamiseksi kuriin.

Monin paikoin vesien tilan heikentyminen on saatu pysäytettyä. Voimakkaasti rehevöityneen ja välttäväkuntoisen Ylisjärvenkin vedenlaatu on kohentunut kunnostushankkeissa ja sen jälkeen, kun Muurlan jätevedenpuhdistamon toiminta lakkautettiin ja jätevesiä alettiin johtaa muualle.

– Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät valitettavasti viiveellä, toteaa Kipinä-Salokannel.

Toisaalta sinilevästä tuskin päästään kokonaan eroon. Sinilevä on osa Suomen luontoa, mutta sen määrää pystytään reippaasti vähentämään, kun ihmisen aiheuttama kuormitus minimoidaan.

Keskiviikon jälkeen tuuli oli Stellan rannassa sekoittanut sinilevämaalin jo veteen. Salon Seudun Sanomien käydessä perjantaina Ylisjärvellä sinilevähippusia näkyi runsaasti vedessä, mutta vain, jos nenän työnsi lähelle vedenpintaa. Näyttävät lautat olivat tiessään.

Stella rakastaa uimista järvessä, mutta suppailukin on kivaa. Rannassa myös saunotaan.

– Meidän saunaamme tulee vesi muualta, mutta vanhempien mökillä on vain järvivettä pesu- ja löylyvetenä. Siellä jäävät saunatkin saunomatta, kun vedessä on sinilevää, toteaa äiti.

Kun sinilevä on kadonnut, milloin uskaltaa taas uida?

Sinilevätilanne vesialueilla voi muuttua nopeasti, kun tuuli sekoittaa vettä. Sinilevälautan sekoittuminen veden sisään ei vielä poista sinilevää minnekään, mutta ennen pitkää sinilevä katoaa, kun olot ovat epäedulliset. Huomioon on kuitenkin otettava, että sinilevästä voi jäädä veteen vielä joksikin aikaa myrkyllisiä yhdisteitä.

Kuinka pitkään pitäisi odotella, kun näkyvä sinilevä on hävinnyt?

– Tähän ei voi antaa yhtä vastausta, toteaa Sanna Kipinä-Salokannel Ely-keskuksesta.

– Ainakin muutama päivä olisi hyvä odottaa. Virtapaikoilla, joissa vesi vaihtuu voimakkaasti, uimaan voi kyllä mennä heti. Kaikki sinilevät eivät myöskään ole vaarallisia ihmiselle.

Hän kertoo, että ihmiset reagoivat yksilöllisesti sinilevän myrkyllisiin yhdisteisiin. Jotkut saavat oireita vähäisistäkin määristä, toiset eivät huomaa mitään uituaan sinilevän keskellä.

Oireina on esimerkiksi iho-oireita, hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, kuumeen nousemista ja muita flunssaoireita.

– Ne alkavat yleensä hyvin nopeasti uimisen jälkeen.

Jos vedessä on vähän sinilevää, siinä todennäköisesti voi uida, mutta vettä ei tule niellä ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä muualla. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, uiminen on syytä jättää väliin eikä vettä saa käyttää esimerkiksi saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä.

Jokainen voi rannalla vähentää sinilevää pitämällä huolen, että jätevesiä ei päädy veteen eikä vedessä peseydytä pesuaineilla.

Toimittajalta: Jos sitä ei näy, sitä ei ole olemassa

Hämmentävän moni uskoo, että sinilevää esiintyy vedessä vain silloin, kun se on noussut iljettäviksi lautoiksi tyynen vedenpinnan päälle. Uimaan pulahdetaan lasten kanssa heti, kun aallokko on sekoittanut lautat pois näkyvistä.

Todellisuudessa sinilevä on sinilevää, kelluu se sitten lauttana veden pinnalla tai leijailee hippusina veden seassa. Muutenhan sinileväongelmista pääsisi loiskuttelemalla itse lautat näkymättömiin.

Veteen sekoittuneen sinilevän tunnistaminen on tietenkin vaikeampaa kuin lauttojen. Vedessä leijuu paljon muitakin pikkuhitusia, kuten tomua ja siitepölyjä.

Tee-se-itse-testillä voi selvittää, pitääkö uimaveden pikkupartikkeleista huolestua. Läpinäkyvään lasiin tai pulloon otetaan vettä ja jätetään seisomaan paikoilleen tunniksi. Tunnissa muut hiukkaset yleensä painuvat pohjalle, sinilevä ei. Ainakin meillä moni uimareissu on tällä testillä pelastunut.