Pertteliläinen lampuri Markku Suominen heräsi viime sunnuntaina järkytykseen, kun laitumella olleet lampaat olivat joutuneet susien raatelemiksi yön aikana. Suomisen lampaat olivat Vaskiolla tekemässä maisemanhoitotyötä.
Laitumella olleista 17 lampaasta seitsemän kuoli ja neljä jouduttiin myöhemmin lopettamaan. Vain kuusi lammasta selvisi hengissä (SSS 27.7.2023).
Suomisen mukaan tapahtuneesta selvinneistä kuudesta lampaasta kaksi on edelleen toipilaana. Hän ei osaa vielä sanoa, selviävätkö ne hengissä.
Markku Suominen on erittäin harmissaan tapahtuneesta. Taloudellista menetystä enemmän häntä surettaa susien raatelemien eläinten kärsimys.
– Kyllä tämä aika surkeaa on, Suominen toteaa.
Suomisen mielestä susikannat ovat paisuneet liian suuriksi. Hän toivoo, että susien kaatamiseen annettaisiin jatkossa lupia, jotta niiden aiheuttamilta vahingoilta vältyttäisiin.
– Sudet alkavat tulla asuntojen lähettyville. Mielestäni sudet ovat väärässä paikassa silloin, kun eivät ole metsässä, Suominen sanoo.
Salossa ja lähiseuduilla on tänä kesänä on raportoitu myös kaksi muuta susien aiheuttamaa kotieläinvahinkoa, joista toinen tapahtui lammastilalla Paimiossa ja toinen hevostallilla Hajalassa. Myös läheltä piti -tilanteita on ollut useita. Näin kertoo Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö ja Mikkolan lammastilan pitäjä Marko Laine.
Hänen mukaansa susien aiheuttamat kotieläinvahingot ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että susien määrä on kasvussa.
– Havaintojen, susireviirien ja samaten yksilöiden määrä lisääntyy.
Laineen mukaan riski susien aiheuttamille kotieläinvahingoille on suurimmillaan loppukesästä ja alkusyksystä, jolloin susiemot alkavat liikkua pentujensa kanssa.
– Syksyä kohti tahti tiivistyy, kun aikuiset sudet opettavat pentuja liikkumaan.
Marko Laine kertoo, että susivahinkojen estämiseen on olemassa useampia varotoimia ja suojautumiskeinoja. Mikkolan tilalla on käytössä muun muassa petoaitoja sekä elektronista valvontaa, kuten valoa ja ääntä tuottavia hälyttymiä ja kameravalvontaa.
Lisäksi lampaita suojellaan susilta siirtämällä osa niistä sisätiloihin yöajaksi, jolloin susivahinkoja tyypillisesti tapahtuu. Mikkolan tilalla laitumia on lisäksi otettu kokonaan pois käytöstä sellaisilla alueilla, joilla susien on useimmiten havaittu liikkuvan.
Susien karkotteena voivat toimia myös muut eläimet, kuten laumanvartijakoirat ja -laamat, joista jälkimmäisiä löytyy myös Mikkolan tilalta.
Susipopulaatioiden painopiste siirtynyt idästä länteen
Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö ja Mikkolan lammastilan pitäjä Marko Laine kertoo, että yksi Suomen tiheimmistä susipopulaatioista sijaitsee tällä hetkellä Varsinais-Suomen alueella. Susipopulaatioiden painopiste on hänen mukaansa siirtynyt Itä-Suomesta läntisen ja lounaisen Suomen alueelle.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Länsi-Suomen alueella liikkui tämän vuoden maaliskuussa noin 28 perhelaumaa ja 11 paria. Poronhoitoaluetta lukuun ottamatta susia oli koko maassa noin 310 yksilöä, mikä noin seitsemän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa.
Myös Salon Seudulla on Marko Laineen mukaan tällä hetkellä useampi susireviiri. Useampia susihavaintoja on tehty ainakin Perttelistä Somerolle yltävällä alueella, Hajalan ja Vaskion välisellä alueella, Paimon ja Sauvon alueilla sekä Perniössä.
Yksi syy verrattain tiheään susipopulaatioon ja pienempään reviirikokoon on runsas saaliseläinten määrä. Varsinais-Suomen alueella on varsin paljon esimerkiksi valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja rusakoita, joita suurpedot käyttävät ravinnokseen.
Susia saa tällä hetkellä kaataa ainoastaan poronhoitoalueella, ja sielläkin vain poikkeusluvalla. Kaatolupien myöntämisestä myös poronhoitoalueen ulkopuolelle on kuitenkin käyty keskustelua viime vuosina.
– Luonnonvarakeskuksella ja poliittisilla päättäjillä ei ole yhteistä näkemystä siitä, mikä olisi susien suotuisan suojelun taso, jonka jälkeen sutta voisi metsästää, Marko Laine sanoo.
Tämä nykyinen hallitus seisoo niin vahvasti Suomen suurpetojen hävittämisen tai ainakin reippaan vähentämisen kannalla, että eiköhän nuokin saada hengiltä. Ja ainahan voi mennä laittomasti lahtaamaan, jos ei jostain kummasta syystä lupaa heltiä. Sekään ei näytä suomalaisille olevan mikään ongelma.
Sopivasti kun värittää juttuja, voi yrittää saada vastapuolen näyttämään typerältä. Motiivisi tähän olisi kiinnostava saada selville.
Hallitus ei aio hävittää merkittävästi suurpetoja.
Muutama julkisuudessa ollut salametsästystapaus ei edusta suomalaisten suhtautumista asiaan. Tuolla logiikalla saisi kaikki suomalaiset, myös ns. luonnonsuojelijat, leimattua rikollisiksi, mutta miksi näin pitäisi tehdä.
Salametsästys ei ole vain muutama tapaus. Selaapa vähän historiaa niin huomaat, että salametsästys on jossain päin maata tapa. Olen itse Lapissa todistanut melkoisia tekoja, ja sama meno vaan jatkuu. Kun ei ole suurpetoja lähelläkään ja petovahingot vaan isääntyvät? Moottorikelkka on hyvä vehje eläinten tappamiseen. Katsos kun ajaa poron yli, niin se on petovahinko ja sitten saakin oikean luvan, kun on häirikkösusi, silleen se menee. Porostahan saa enemmän rahaa, kun sen tappaa susi kuin, jos se teurastetaan.
Salametsästystä tapahtuu, tosin jatkuvasti vähemmän. Historia ei tässä minua kiinnosta, vaan nykyhetki ja tulevaisuus tästä eteenpäin.
Suurpetojen salametsästys ei ole asia, joka olisi suomalaisille ongelmaton. Siksi tilannetta ei myöskään pidä ongelmattomaksi väittää.
Eikös ihmisten pitäisi itse alkaa katsoa minne ruhonsa änkee? Nehän on ne, jotka menee eläinten alueille. Tässähän voisi käyttää käänteistä logiikkaa suoraan, jos ihmiset tappavat viattomia, niin miksi eläimet ei saisi pitää maitaan ja puolustaa?
Juuri näin. Tuon kun kaikki ihmiset oivaltaisivat ja sisäistäisivät.
Mihin ajattelitte itsenne nyt sijoittaa ja viedä talonkin mennessänne pois eläinten alueelta? Entä mistä saatte tarvitsemanne hyödykkeet, joita päivittäin kulutatte?
Ollanko me menossa jonnekkin? Katsos kun asun paikassa missä sudetkin asuvat, hyvin on mahduttu, ei ole rajakiistoja. Mistä tiedät mitä kulutetaan? Tällä palstalla nimensä mukaisesti kerrotaan mielipiteitä, kaikki saa kertoa vaikka on eri mieltä sinun kanssasi.
Ei sudet kenenkään kotia uhkaa. Tässäkin artikkelissa käsiteltiin lammastilalle aiheutuneita vahinkoja. Peukutit Senjaa, jonka mielestä ihmisten ei pitäisi mennä eläinten alueelle. Kuitenkin aina, kun ihminen luontoa hyödyntää esim. rakentamalla muuratun ja ilmastoidun talon sekä puutarhan, on viety eläimiltä elintilaa. Kulutuksesta voin päätellä, että me kaikki tarvitsemme päivittäin elintarvikkeita, joita tuotetaan metsiin ja soille raivatuissa pelloissa ja puutarhoissa. Tiilien ja ilmastointiputkien raaka-aineet kaivetaan naaperästä, uusiutumattomia kaiken lisäksi.
Kaupungit ovat vieneet luonnon monilta eläimiltä lopullisesti. Jos susi kolkuttelee taajaman rajoja, käynnistyy välittömästi mittava poliisioperaatio suden karkottamiseksi maaseudulle lampaita syömään.
Puheet eläinten alueelle tunkeutumisesta osuu pahemman kerran omaan nilkkaan.
Olen asunut Märynummella lähes viiskyt vuotta ja nyt, viime vuosina ovat sudet alkaneet pyörimään maauimalan ympäristössä ja kylän pohjoispuolella. Nytkin käy paljon marjastajia kylän pohjoispuolella, jossa niitä susiakin pyörii, pitäisikö jättää marjat metsään ettei susia häiritsisi?
Et ainakaan ota koiraa mukaasi metsään, jos sellainen on. Enpä usko suden ihmiseen kiinni käyvän, mutta koiran voisi käydä huonosti.
Oletko aivan tosissasi että siellä tuulimyllyjen kupeessa majailee susia?
Ovatko kenties kuuroja susia kun myllyt eivät haittaa?
Suomessa peräti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan tuulimyllyt haittaavat susia ja siksi Utajärven tuulivoimahankkeista osa hylättiin.
Useita näköhavaintoja susista Märynummella. Utajärvellä en ole koskaan vieraillut enkä tunne alueen susien esiintyvyyttä. Ehkä täällä ne sudet vaan kulkevat saaliinsa perässä eri tavalla kuin muualla. Suden vietti on tappovietti, kuten viimeaikaisista raatelu-uutisistakin näkee. Kyllä minäkin suurempana uhkana olen, tuulivoimamelua pitänyt kuin susia, näin on edelleenkin.